1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lentoliikenne

Selvitys: Jos matkustusrajoituksia ei pureta muun Euroopan tahdissa, aasialaisturistit eivät välttämättä enää palaa Helsinki-Vantaalle

Helsinki-Vantaan lentoaseman miljardi euroa maksava laajennus voi osoittautua turhaksi, jos lentoliikennettä ei pystytä palauttamaan samaan aikaan kuin muualla Euroopassa.

Lentomatkustuksen palautuessa Euroopan ja Aasian välille markkinoita jaetaan uudelleen, ja Helsinki-Vantaa voi menettää matkustajia mikäli rajoitukset jatkuvat Suomessa muita maita pidempään. Kuva: Silja Viitala / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä selvityshenkilön arvioimaan ilmailualan selviytymisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä.

Selvityshenkilöksi valittu Finavian entinen toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo, että kevät ratkaisee, kuinka paljon Euroopan ja Aasian välisestä lentomatkustuksesta palaa koronan jälkeen Helsinki-Vantaalle.

– Jos meillä on vielä kesällä tiukemmat matkustusrajoitukset kuin muualla Euroopassa, menetämme pysyvästi markkinaosuuksia ja samalla Helsinki-Vantaan kautta tapahtuvaa matkustusta, sanoo Savolainen.

Tällöin osa Keski-Euroopan ja Aasian välisestä matkustajavirrasta siirtyisi kulkemaan esimerkiksi Persianlahden tai Turkin lentoasemien kautta.

Tämä tekisi turhaksi parhaillaan käynnissä olevan Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman, jossa terminaalia laajennetaan Aasian ja Euroopan välisen kauttakulkuliikenteen tarpeisiin. Lähes miljardi euroa maksavan laajennuksen tavoitteena on saavuttaa vuosittain 30 miljoonaa matkustajaa.

Viime vuonna kentän kautta kulki viisi miljoonaa matkustajaa, kun vuonna 2019 matkustajamäärä oli 21 miljoonaa.

Helsinki-Vantaalla on käynnissä laajennus, joka nostaa lentoaseman vuotuisen matkustajamäärän 30 miljoonaan. Vuonna 2019 matkustajia oli 21 miljoonaa. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Suomalaiset tekevät noin viisi miljoonaa ulkomaanmatkaa vuodessa. Ennen koronapandemiaa Helsinki-Vantaalta oli suoria lentoja lähes 160 kohteeseen.

– Ilman kauttakulkumatkustusta nykyistä reittiverkostoa ei voida ylläpitää, vaan se merkitsisi pysyvää rakenteellista muutosta.

Samalla kyse on myös tuhansista työpaikoista. Ennen koronapandemiaa Helsinki-Vantaa työllisti suoraan tai välillisesti noin 20 000 henkilöä. Mikäli Euroopan ja Aasian välinen matkustus siirtyisi muille reiteille, tarkoittaisi se jopa 16 000 työpaikan menetystä.

– Miljoona lentomatkustajaa luo noin tuhat pysyvää työpaikkaa alueelle, sanoo Savolainen.

Lue lisää: Finnairin toimitusjohtaja matkustusrajoituksista: "Jos emme pian pysty lisäämään lentoja kuten kilpailijat, yhtiö pienenee pysyvästi"

Korona vei lentomatkustajat kotimaassa – "Finavia voisi luopua osasta lentoasemia"

Myös kotimaan lentoliikenteessä matkustajamäärät ovat vuoden aikana romahtaneet, ja viidelle kotimaan kentälle lennot turvataan valtion ostoliikenteenä loppuvuoden ajan.

– Sen sijaan, että nyt tuetaan reittiliikennettä yksittäisiin kaupunkeihin, olisi järkevämpi tukea saavutettavuutta, eli syöttöliikenteen järjestämistä, sanoo selvityshenkilö Kari Savolainen.

Savolainen pohtii, että Finavia voisi ylläpitää alueellisia lentoasemia, ja osa kentistä siirtyisi kuntien ja maakuntien ylläpidettäväksi. Näin on tapahtunut esimerkiksi Lappeenrannassa ja Enontekiöllä.

Syöttöliikennettä pieniltä kentiltä alueellisille lentoasemille voitaisiin hoitaa esimerkiksi 8-paikkaisilla matkustajakoneilla. Kuva: Markku Rantala / Yle

Syöttöliikenne tarkoittaisi esimerkiksi Joensuun ja Kuopion välillä lentäviä yhteyslentoja, sekä maakuljetuksia, joilla taattaisiin nopea yhteys alueellisilta lentoasemilta lähteville ja saapuville vuoroille.

– Iisalmesta voisi olla useita kertoja päivässä kuljetus Kuopion lentoasemalle, tai Kokkolasta yhteys Vaasaan, pohtii Savolainen.

Tällöin matkustajamäärät takaisivat kentälle operoivalle yhtiölle riittävän matkustajamäärän, ja toisaalta lentoasemayhtiö Finavialle riittävät tulot lentoaseman ylläpitämiseen ilman ulkopuolista tukea.

– Järjestely säästäisi valtavasti rahaa, tuottaisi paremmin ja loisi uusia rakenteita, joilla taattaisiin Suomen saavutettavuus.

Myös Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki on väläytellyt mahdollisuutta, ettei kaikille Suomen lentoasemille riitä jatkossa matkustajia säännöllisen reittiliikenteen ylläpitämiseen.

Lue lisää: Kotimaan lentoliikenne voi näyttää koronan jälkeen kovin toisenlaiselta – Useita lentoasemia uhkaa alasajo

Saimaan alueen matkailukentälle suoria lentoja Keski-Euroopasta

Esimerkkinä Finavialta kaupungin omistukseen siirtyneenä lentoasemana työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilö Kari Savolainen mainitsee Lappeenrannan kentän, josta on kehittynyt eteläisen Saimaan matkailukenttä. Tällä hetkellä kaupunki maksaa kentän ylläpidosta noin miljoona euroa vuosittain.

– Lappeenrannan lentoaseman aluetaloudelliset hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin siihen sijoitettu pääoma, sanoo Savolainen.

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAKin selvityksen mukaan Lappeenrannan lentoasema toi Etelä-Karjalaan 3,8 miljoonan euron matkailutulot vuonna 2019, kun kentän ylläpitoon kului noin miljoona euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilö Kari Savolainen sanoo, että eteläisen Saimaan alueen saavutettavuus paranee suorilla lennoilla Keski-Euroopasta. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

Savolainen vertaa eteläistä Saimaata Ranskan viinialueisiin, joissa viinimatkailu tuo huomattavan matkailutulon. Matkailuyrittäjät ja kauppakamarit osallistuvat matkailun markkinointikuluihin, mikä lisää lentäen saapuvien matkailjoiden määrää.

– On epärelevanttia keskustella tarvitaanko Lappeenrantaan suoria lentoja. Mikäli ei ole lentoyhteyksiä, ei myöskään ole saapuvia turisteja vauraista matkailijamaista Sveitsistä, Saksasta, Italiasta – tai vaikkapa Englannista.

Koronapandemian jälkeen keskieurooppalaisten matkailun Saimaan alueella ennakoidaan lisääntyvän nopeasti. Suorat lennot takaavat koko Saimaan alueen hyvän saavutettavuuden.

– Mutta ei voi olla niin, että pelkästään veronmaksajien rahoilla rahoitetaan markkinointia, vaan turisteista hyötyvien matkailuyritysten on vahvemmin osallistuttava lentoliikenteen kehittämiseen.

Hyvä saavutettavuus Keski-Euroopasta merkitsee myös uusia mahdollisuuksia yhdistää keskieurooppalaisille etätyö ja lomailu.