1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronapandemia

Korona on voinut tartuttaa Afrikassa sata kertaa enemmän ihmisiä kuin tilastot kertovat – miksi tauti on isompi ongelma meille kuin heille?

Ylen saamien tutkimustulosten mukaan tauti on levinnyt paljon luultua laajemmalle myös Lähi-idässä.

Koronapandemia
Medical Corpsin jäsenet kantavat koronaviruspotilaan ruumista.
Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa siirrettiin koronaan kuolleen potilaan ruumista toukokuussa 2020.Alex Mcbride / AFP

Eteläsudanilainen Abraham ei välitä vähääkään koronaviruksesta. Hänen mielestään turvavälejä ei tarvitse pitää, eikä hänen kotikylässään kuulemma edes näy virusta.

– Jumalan ansiosta minä ja perheeni olemme pysyneet terveinä, Abraham kertoo sähköpostitse.

Koronaa paljon enemmän Abrahamia huolettaa oma työttömyys ja maan kehno talous.

Toinen eteläsudanilainen mies on jyrkästi eri mieltä. Hänen mukaansa Etelä-Sudanin koronatilanne on paljon vakavampi kuin viranomaiset haluavat myöntää.

– Ihmisiä vain lyyhistyy kasaan. Kun heidät viedään sairaalaan, heidät julistetaan heti kuolleiksi, nuori mies kertoo.

Näkyvän asemansa takia hän ei halua nimeään mainittavan julkisuudessa, mutta hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.

Hänen setiään ja serkkujaan on kuollut koronavirukseen.

– Joskus sairaalat kirjaavat sydänongelman tai jotain muuta epämääräistä kuolinsyyksi peitelläkseen koronaepidemiaa, mies kertoo.

Kumpikin miehistä uskoo, ettei Etelä-Sudanissa ole turvallista arvioida koronatilannetta rehellisesti omalla nimellä, koska viranomaiset haluavat antaa epidemiasta kaunistellun kuvan.

Kumpi heistä on oikeassa? Tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että osittain molemmat. Koronavirus on levinnyt Etelä-Sudanissa ja muualla Afrikassa dramaattisesti laajemmalle kuin on tiedetty.

Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa on löydetty vasta-ainetutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) yli sata kertaa enemmän koronatartuntoja kuin mitä on todettu koronatesteillä ja kirjattu virallisiin tilastoihin.

Etelä-Sudanin terveysministeriön työntekijä ottaa naiselta koronavirusnäytettä kotonaan Jubassa.
Etelä-Sudanissa koronatestejä otetaan niin vähän, että arviolta 99 prosenttia tartunnoista jää tilastoimatta.Alex Mcbride / AFP

Juba ja Etelä-Sudan eivät ole poikkeuksia. Kuva Afrikan vaivihkaa laajentuneesta koronaepidemiasta alkaa tarkentua nyt eri maissa tehtyjen vasta-ainetutkimusten ansiosta.

Koronavirus on pyyhkinyt yli koko mantereen ja tartuttanut ehkä jopa satoja miljoonia ihmisiä – vaikka maanosan virallisissa tilastoissa näkyy vain kolme miljoonaa tartunnan saanutta.

Seurauksista voi kärsiä koko maailma, sillä hallitsematon epidemia antaa virukselle lukemattomia tilaisuuksia muuntua (siirryt toiseen palveluun).

Afrikassa virus on kuitenkin kylvänyt kuolemaa vähemmän kuin Euroopassa. Tärkein selitys on, että Afrikan väestö on niin nuorta. Valtaosalle sairastuneista koronavirus ei ole aiheuttanut vakavia oireita (siirryt toiseen palveluun).

Epidemian vakavuus on siis hyvin suhteellista – koronavirus kun on vain yksi monista ongelmista. Ja Afrikassa ne muut ongelmat ovat pahentuneet pandemian aikana.

Koko Afrikan tilanne on ollut maailmanlaajuisesti pandemian suurimpia arvoituksia. Virallisten tilastojen mukaan koronatartuntoja on erittäin vähän ja kuolleitakin on tilastoitu vain noin 80 000.

Esimerkiksi Euroopassa sekä vahvistettuja tartuntoja että kuolleita on raportoitu yli kymmenen kertaa enemmän kuin Afrikassa, vaikka Afrikassa on lähes kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Euroopassa.

Tutkimuksissa on selvitetty (siirryt toiseen palveluun), miksi pandemia näyttää päästäneen Afrikan niin vähällä.

Tutkijoiden mukaan yksi selvä syy on, että testejä tehdään todella vähän. Virustestit vaativat huipputekniikkaa ja ovat paikallisella mittapuulla kalliita, joten useimmiten epäillyt tartunnat jäävät testaamatta. Kun koronavirusta ei ole varaa etsiä, ei sitä myöskään löydetä.

Pakolainen ompelee kasvomaskeja Biringin pakolaisleirissä, Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Pakolaisleirillä Kongon demokraattisessa tasavallassa ommeltiin maskeja lokakuussa 2020.Hugh Kinsella Cunningham / AOP

Tutkijat ovat paikanneet koronatestien antamaa väärää tilannekuvaa vasta-ainetutkimuksilla. Kun verinäytteestä löytyy koronaviruksen vasta-aineita, voidaan olettaa, että henkilö on aiemmin saanut viruksen. Satunnaisotoksen perusteella voidaan arvioida koko väestön tilannetta.

Esimerkiksi Suomessa vasta-ainetutkimuksilla (siirryt toiseen palveluun) on selvitetty, että täällä tuskin on suurta piiloon jääneiden tartuntojen määrää.

Afrikassa tilanne on osoittautunut täysin toisenlaiseksi.

Edellä mainitun, Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa tehdyn tuoreen kansainvälisen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) perusteella koronatartuntojen todellinen määrä on siis ainakin satakertainen virallisiin lukuihin verrattuna. Tutkimus on vielä vertaisarvioitavana, ja sen lopullinen versio on määrä julkaista lähiaikoina.

Tutkimuksessa arvioidaan, että Juban asukkaista yli kolmannes oli saanut koronatartunnan jo viime elokuuhun mennessä. Sen jälkeen Etelä-Sudanissa nähtiin loppuvuodesta epidemian toinen aalto.

– Todennäköisesti yli puolet Juban asukkaista on nyt saanut tartunnan, arvioi yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston tutkija Andrew Azman videohaastattelussa Ylelle.

Azman kuuluu Juban tilannetta selvittäneeseen tutkijaryhmään. Hän huomauttaa, että Etelä-Sudanin muiden alueiden tilanteesta ei tiedetä juuri mitään. Harvempi asutus ja maan sisäiset liikkumisrajoitukset ovat saattaneet hidastaa epidemiaa maaseudulla.

Etelä-Sudanissa on virallisesti vahvistettuja (siirryt toiseen palveluun) koronatartuntoja noin 10 000, mutta jos muun maan tilanne on edes lähellä Juban tasoa, todellinen määrä voi olla miljoonia.

Kartalla Etelä-Sudan, Kenia ja Sambia.
Harri Vähäkangas / Yle

Vaikka tilanne vaihtelee Afrikan eri osissa, Etelä-Sudanin tutkimustulos on linjassa muissa maissa tehtyjen tutkimusten kanssa.

Esimerkiksi Sambiasta on julkaistu hiljattain edustava tutkimus (siirryt toiseen palveluun). Siellä vasta-aineita löytyi viime heinäkuussa noin joka kymmenenneltä ihmiseltä. Käytännössä tartuntojen määrä oli noin satakertainen testeillä vahvistettuihin koronatartuntoihin verrattuna.

Useimmat Afrikassa tehdyt vasta-ainetutkimukset rajoittuvat erityisryhmiin, kuten verenluovuttajiin tai terveydenhuollon työntekijöihin. Siksi niistä on tutkija Andrew Azmanin mukaan vaikeampi tehdä johtopäätöksiä koko väestön tilanteesta.

Esimerkiksi Keniassa havaittiin, että keskimäärin viidennes terveydenhoitohenkilökunnasta oli saanut koronatartunnan viime vuonna. Se on lähes sata kertaa enemmän kuin mitä Kenian väestöstä on keskimäärin löydetty vahvistettuja tartuntoja. Tutkimus on uusi (siirryt toiseen palveluun) eikä sitä ole vielä vertaisarvioitu.

Afrikan väkirikkaimmassa maassa Nigeriassa puolestaan vasta-aineita on löydetty 25–45 prosentilta ihmisistä. Tulokset ovat vaihdelleet otoksesta riippuen.

Nigerialaisia ihmisiä hengityssuojaimet kasvoilla rukoilemassa moskeijassa.
Nigeriassa koronatartunnan saaneita on tilastojen mukaan alle 0,1 prosenttia väestöstä, mutta vasta-ainetutkimuksissa tartunnan saaneiden osuus ollut kymmeniä prosentteja.Yusuf Adeyinka / Getty Images

Näytteiden otosta on kulunut jo pitkä aika, joten kaikissa tutkimusten kohteena olleissa maissa epidemia on ehtinyt laajentua huomattavasti.

Kaikkein vähiten tiedetään Tansaniasta, jossa pandemiasta ei voi edes puhua avoimesti.

Yle on saanut kansainvälisen järjestön asiantuntijalta nähtäväksi tuloksia vasta-ainetutkimuksista, joita on tehty myös Lähi-idässä.

Emme paljasta järjestön emmekä asiantuntijan nimeä, koska heillä ei ole lupaa kertoa tutkimuksista julkisuudessa. Tutkimuskohteina olevat maat pitävät kiusallisena sitä, että koronavirus on levinnyt paljon laajemmalle kuin mitä viralliset tiedot kertovat.

Tutkimusten perusteella esimerkiksi Jemenissä tartunnan saaneita oli tammikuuhun mennessä yli neljännes väestöstä. Afganistanissa puolestaan neljännes väestöstä oli saanut tartunnan jo puoli vuotta aiemmin.

Jordaniassa tartuntojen määrä nousi syksyllä nopeasti. Lokakuun ja joulukuun välissä tartunnan saaneiden osuus nousi noin seitsemästä prosentista noin 40 prosenttiin.

Tutkijat arvioivat, että myös palestiinalaisalueilla noin 40 prosenttia ihmisistä oli saanut koronatartunnan tammikuuhun mennessä.

Luvut ovat arvioita, jotka perustuvat suhteellisen pieniin otantatutkimuksiin, ja siksi tulosten luottamusvälit ovat laajoja. Se tarkoittaa, että todellisissa luvuissa saattaa olla suurtakin heittoa kumpaan suuntaan tahansa.

Joka tapauksessa vasta-ainetutkimuksissa paljastuneet luvut ovat huomattavasti suurempia kuin viralliset tartuntatilastot. Esimerkiksi Jemenissä tartunnan saaneita näyttää olevan tuhansia kertoja enemmän kuin mitä viranomaiset ovat raportoineet. Jordaniassa ero virallisiin lukuihin voisi olla noin kymmenkertainen.

Nigerialainen terveydenhuollon työntekijä valmistelee AstraZeneca koronavirusrokotetta.
Nigerialainen terveydenhuollon työntekijä valmistelee AstraZenecan koronavirusrokotteen antamista.Olukayode Jaiyeola / Getty Images

Afrikassa viranomaiset ovat suhtautuneet koronavirukseen vakavasti, mutta heidän voimavaransa torjua virusta ovat muuhun maailmaan verrattuna heikot.

Esimerkiksi Etelä-Sudanissa on voimassa sulkutila, jonka aikana julkiset kokoontumiset on kielletty eikä ulkona saa liikkua öisin. Sukujuhliin saa osallistua korkeintaan 50 ihmistä.

Ohjeet ihmisille ovat samat kuin Euroopassa: turvaväliä on pidettävä ja käsiä on pestävä. Kuvaavaa on, että edes puhdasta vettä ei ole tarpeeksi. Niinpä Helsingin kokoiseen Jubaan on perustettu ulkomaisella avulla 130 käsienpesupaikkaa (siirryt toiseen palveluun).

Ihmisiä vaaditaan myös käyttämään kasvomaskia – mutta viranomaiset eivät jaa maskeja.

Rutiköyhässä maassa voi saada tuntuvan sakon, jos ei noudata maskipakkoa tai pidä määrättyjä turvaetäisyyksiä. Vajaan kymmenen euron sakko (siirryt toiseen palveluun) vastaa tavallisen virkamiehen kuukausipalkkaa.

Sulkutila on vähentänyt uusien tartuntojen määrää, mutta koronavirus ei ole säästänyt edes maan johtoa.

Etelä-Sudanin viidestä varapresidentistä ainakin kaksi (siirryt toiseen palveluun) on saanut tartunnan. Lisäksi helmikuussa presidentti Salva Kiirin toimiston työntekijöistä ainakin 27 (siirryt toiseen palveluun) sai koronatartunnan.

Lentokoneesta puretaan koronvirusrokotteita lentokentällä, Etelä-Sudanissa.
Etelä-Sudan sai ensimmäisen, reilun 100 000 annoksen rokote-erän torstaina 25. maaliskuuta.Sheila Ponnie

Rokotukset etenevät Afrikassa paljon hitaammin kuin Euroopassa. Etelä-Sudan sai ensimmäisen erän AstraZenecan koronarokotetta vasta tällä viikolla.

Ylen tavoittama eteläsudanilainen lääkäri Ronald Woro arvioi, että rokotukset eivät ehdi avuksi ennen kuin suurin osa väestöstä on jo saanut tartunnan. Woron mukaan laumasuoja syntyy Etelä-Sudanissa lähinnä sairastamalla.

Lopputulos ei kuitenkaan ole niin surkea kuin Euroopan kuolleisuustilastoista voisi päätellä, koska eteläsudanilaisten keski-ikä on vain 19 vuotta. Vertailun vuoksi: suomalaisten keski-ikä on 43 vuotta.

Väestön nuoruus pelastaa Etelä-Sudanin sairaalat katastrofilta, sillä vaikeat tapaukset painottuvat voimakkaasti vanhoihin ikäluokkiin.

– Useimmat ihmiset saavat immuniteetin, eivätkä edes tiedä sairastaneensa tautia, Woro sanoo.

Lääkäri Woron omassa sairaalassa näkyy, ettei koronavirus ole ainakaan vielä romahduttanut maan terveydenhuoltoa.

Woro on koulutukseltaan gastroenterologian erikoislääkäri, ja hän johtaa yksityistä Juba Medical Complex -sairaalaa. Siellä on noin 60 vuodepaikkaa.

Woron mukaan sairaala on hoitanut viime vuoden aikana lähes 5 000 potilasta, mutta vain 50:llä todettiin koronatartunta.

Siitä ei tosin voi päätellä, kuinka paljon virusta on liikkeellä. Koronavirusta ei testata, jos ei ole erityistä syytä epäillä sitä.

Lisäksi koronatartunnan saaneet pysyvät eri syistä piilossa. Woron mukaan tartuntaan liittyy stigma ja sitä salaillaan. Eikä pikkuoireiden takia muutenkaan tulla lääkäriin.

Myös koronakuolemia jää piiloon paljon. Woron mukaan Etelä-Sudanissa ihmiset kuolevat useimmiten kodeissaan. Kuolinsyytä ei yleensä selvitetä, koska vanhojen ihmisten kuolemaa pidetään luonnollisena. Hautaustoimistoja ei ole, vaan sukulaiset hautaavat kuolleet.

Nigerialaisella miehellä pitää kasvoilla kaksi hengityssuojainta.
Liikkumisrajoituksia rikkoneita ihmisiä pidätettiin Lagosissa Nigeriassa maaliskuun alussa.Olukayode Jaiyeola / Getty Images

Miksi koronavirusta ei pidetä Afrikassa järisyttävänä katastrofina, vaikka se on levinnyt erittäin laajasti?

Ensinnäkin, koronavirus on vain yksi monista ongelmista. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa yli puolet väestöstä tarvitsee ruoka-apua, ja noin 40 prosenttia asuu pakolaisina joko omassa maassaan tai naapurimaissa.

Toiseksi, pandemia on aiheuttanut suuren loven maiden jo ennestään hauraaseen talouteen.

Etelä-Sudanille pandemian aiheuttama taloudellinen isku on poikkeuksellisen kova (siirryt toiseen palveluun). Maa on riippuvainen öljynviennistä, ja siitä saatavat tulot ovat notkahtaneet rajusti.

YK varoittaakin (siirryt toiseen palveluun), että pandemia uhkaa kääntää vuosia jatkuneen hyvän kehityksen ja sysätä kymmeniä miljoonia afrikkalaisia äärimmäiseen köyhyyteen.

Yksi heistä on Abraham, jolla on vaimo ja kuusi lasta. Toimeentulo on niukkaa, mutta toistaiseksi perhe on selvinnyt myymällä karjaansa. Etelä-Sudanissa karja on kuin perheen säästötili, johon turvaudutaan vaikeina aikoina.

Abraham on entinen sotilas. Uuden työpaikan toivossa hän muutti maalta pääkaupunkiin Jubaan. Töitä ei kuitenkaan ole löytynyt.

Vaikka Abrahamin perhe on säästynyt koronalta, työttömyyden päälle tulevat muut ongelmat. Abrahamin vanhin lapsi opiskelee Ugandassa, mutta rahaa opiskeluun on nyt niukasti.

Pandemialla onkin ollut dramaattisia vaikutuksia erityisesti lapsiin. Etelä-Sudanin tapaisissa maissa etäopetus toimii huonosti, joten osa kouluvuodesta on mennyt hukkaan.

Korona vaikeuttaa myös lasten rokotuksia (siirryt toiseen palveluun) ja muiden sairauksien hoitoa. Afrikassa on puhjennut esimerkiksi uusia tuhkarokkoepidemioita. HIV, tuberkuloosi ja malaria (siirryt toiseen palveluun) ovat yhä Afrikan tappavimpia infektiotauteja, ja myös niiden taltuttamista koronapandemia hidastaa selvästi.

Afrikassa pandemiasta noustaan hitaammin kuin missään muualla.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 29.3. klo 22 asti.

Kuuntele:

Mistä maailma puhuu -podcast: Rikkaat rokotetaan, mutta tuleeko Afrikasta virushautomo?

Lue lisää:

Köyhissä maissa saadaan tänä vuonna rokotettua vain pieni osa väestöstä – Keniassa rikkaimmat ovat jo lähteneet ulkomaille hakemaan rokotetta, arvelee paikallinen juristi

Maailmalla suuri osa koronakuolemista jää yhä piiloon – Grafiikat näyttävät, miten kuolleisuus on pandemian aikana kehittynyt