1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. perustuslait

Liikkumisrajoituksen hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasaisesti – ei ole olemassa keskimääräistä suomalaista, jota rajoitukset koskevat

Hallitus on neuvotellut viime päivinä monen muun asian lisäksi liikkumisrajoituksista, jotka koskisivat pääkaupunkiseutua ja Turun seutua.

perustuslait
Oppilaat leikkivät välitunnilla.
Koronatilanne on osassa Suomea äitynyt niin pahaksi, että hallitus pohtii liikkumisrajoituksien asettamista niille alueille. Kuvituskuva.Benjamin Suomela / Yle

Hallituksen pöydällä olevat liikkumisen rajoitukset ovat kovia: rajoitukset koskevat ihmisten perustuslakiin kirjattua oikeutta olla vapaa, liikkua vapaasti ja tavata ketä haluaa.

Rajoitukset kohtelisivat suomalaisia kuitenkin eri tavoin. Esimerkiksi alaikäistä nuorta tai omakotitalossa asuvaa keski-ikäistä ei voida ahtaa samoihin raameihin, kun liikkumisrajoitusten vaikutuksia arvioidaan.

Liikkumisrajoitukset rajoittavat myös sitä, ketä saa tavata, ja se vaikuttaa monissa tapauksissa paljon enemmän nuoriin kuin keski-ikäisiin.

– Helsingin Sanomissakin oli juttua, että nuoret etsiytyvät edelleen toistensa luo esimerkiksi kauppakeskuksiin oman hyvinvointinsa nimissä. Heidän elämäänsä tällaisella rajoituksella on valtava vaikutus, toteaa perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiainen.

Perusoikeusjuridiikka ei katso keskimääräisen suomalaisen ihmisen oikeuksia, vaan jokaisen oikeuksia. Erityisesti haavoittuvimpien ryhmien oikeuksia halutaan suojella viimeiseen asti. Liikkumisrajoituksista puhuttaessa nuoret ovat kahdesta esimerkistä haavoittuvampi ryhmä, joiden elämään rajoitukset vaikuttavat huomattavasti enemmän, Rautiainen selventää.

– Rajoituksista pitäisi pystyä osoittamaan selvät hyödyt haittoihin nähden. Nyt ongelmana on se, että rajoituksista saadut hyödyt saattavat kohdistua eri ihmisiin kuin haitat.

Suomen perustuslaki ja siinä määritellyt perusoikeudet eivät ole ainoita oikeuksia, jotka suomalaisia koskevat. Perus- ja ihmisoikeuksista sekä liikkumisvapaudesta säädetään myös muun muassa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, YK:n yleissopimuksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Liikkumisvapautta voidaan kansainvälisissäkin sopimuksissa väliaikaisesti rajoittaa, jos se on tarpeen esimerkiksi muiden ihmisten terveyden suojaamiseksi, oikeustieteen professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta muistuttaa.

– Suomen liikkumisrajoitusten tarvetta perustellaan nimenomaan terveyden suojaamisen ja muiden ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien suojaamisen takia, Ojanen toteaa.

Harvaan asutussa Suomessa liikkumisrajoituksille pitää olla erityisen painava syy

Suomen perustuslaissa määriteltyjä ihmisen perusoikeuksia ovat muun muassa oikeus yhdenvertaisuuteen, oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Oma pykälänsä on perustuslain yhdeksäs pykälä – liikkumisvapaus.

Viime kevään Uudenmaan sulku oli kova rajoitus, mutta se vaikutti eri ihmisiin eri tavoin.

– Se vaikutti syvästi niihin ihmisiin, joiden elämä jäi jollain tavalla rajan toiselle puolelle. Jos koko elämä on Helsingin keskustassa, ei sululla ollut niin suurta merkitystä, Rautiainen selventää.

– Silloin ei myöskään määritelty sitä, ketä kukainenkin saa tavata ja milloin.

Hallitus on viime päivinä luonnostellut erillislakia, jolla voitaisiin säätää liikkumisrajoituksia pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun ja sen lähikuntiin.

Kotoa poistumista tai ulkoilua ei kiellettäisi, mutta sen saisi tehdä vain oman perheen tai yhden oman ruokakunnan ulkopuolisen ihmisen kanssa. Niin sanotusti ihmisten ilmoille saisi lähteä myös välttämättömästä syystä kuten töihin, kouluun, ruokakauppaan tai apteekkiin.

Liikkumisrajoitusten säätäminen onnistuu teoriassa, vaikka siinä liikutaankin ihmisen perusoikeuksien rajamailla. Kynnys on ja sen tuleekin olla korkealla, kun tällaisia toimia voidaan tehdä, Rautiainen sanoo.

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa liikkumisrajoituksilla pitää olla korostetun painavat perusteet, painottaa myös Tuomas Ojanen.

– Rajoitukset voidaan toteuttaa lakiteknisesti oikein, kun ne ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Emme kuitenkaan tiedä vielä mitään konkreettisia toimia, mitä hallitus on esittämässä ja siksi rajoituksien vaikutuksia ja muuta on vielä vaikea arvioida, Pauli Rautiainen summaa.

Voit keskustella aiheesta 23.3.2021 klo 23 asti.

Lue seuraavaksi