1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. virtuaalitodellisuus

Kuusiston Piispanlinna herää virtuaalisesti 1500-luvun elämään – Markku Pohjola vie linnan viimeisenä isäntänä nihtien keskelle

Kustaa Vaasa määräsi vuonna 1528 linnan purettavaksi. Nyt se on saanut uuden elämän tietokonemallina, pelinä ja elokuvana.

Kuusiston piispanlinnan rauniot heräsivät henkiin
Kuusiston piispanlinnan rauniot heräsivät henkiin

KAARINA Kuusiston piispanlinnan rauniot heräävät uudella tavalla eloon kaarinalaisen historian harrastajan ansiosta.

Markku Pohjola on tehnyt linnasta tarkan tietokonemallinnuksen. Virtuaalilasien avulla linnaa pääsee ihastelemaan ulkoa ja sisältä.

– Lähtökohtana oli, että tehdään mallista mahdollisimman autenttinen. Linnan rauniot on kuvattu droonilla. Se kuva on otettu mallin pohjaksi. Siitä voi nähdä muun muassa linnan muurien tarkat paikat, kertoo Pohjola.

Virtuaalilasisovelluksen lisäksi Pohjola on tehnyt Kuusiston linnassa tapahtuvan videopelin. Hän on taustaltaan ohjelmistosuunnittelija ja insinööri, ja arkielämässä voi ihailla linnan raunioita kotilaituriltaan.

Kuusiston piispanlinnan rauniot ilmasta kuvattuna. Kuva: Kimmo Gustafsson

Kuusiston kivisen piispanlinnan rakentaminen alkoi 1300-luvulla (siirryt toiseen palveluun). Sen loistokkain kausi oli 1400-luku, ja 1500-luvun alussa linna oli laajimmillaan. Kuningas Kustaa Vaasa antoi vuonna 1528 käskyn purkaa linna.

Linnan kiviä on käytetty muun muassa Turun linnan esilinnan ja Kastelholman linnan rakentamiseen.

Nykyään rauniot ovat suosittu retkeilykohde. Viime vuonna kävijöitä oli 28 500. (siirryt toiseen palveluun)

Virtuaalimallin esikuvat Puolasta

Markku Pohjola on tutkinut kirjallisia lähteitä ja vieraillut lukuisissa linnoissa löytääkseen Kuusiston linnalle oikean esikuvan.

Vaikka linna oli merkittävä rakennus Suomessa, siitä ei ole olemassa aikalaisten tekemiä kuvia tai piirroksia.

Parhaat esikuvat Pohjola on löytänyt Puolasta. Varsinkin Gdanskin lähellä sijaitseva Malborkin linna on Pohjolan mielestä yksi hienoimmista keskiaikaisista linnoista Euroopassa.

– Puolassa linnat ovat edelleen 1500-luvun asussa. Ruotsiin on ihan turha mennä, koska siellä on renessanssiaikana kaikki linnat muutettu ihan erinäköisiksi. Uskon, että malli on lähellä totuutta. Ei linnoja ole rakennettu monella eri tavalla.

Mallinnuksessa linnan huoneet on sisustettu 1500-luvun asuun. Kun fakta loppuu, on jatkettu fiktiolla. Linnan huoneista ei tiedetä paljoakaan täydellä varmuudella. Huoneiden käyttötarkoitus on päätelty arkeologien tekemien arvioiden mukaan.

Virtuaalimallissa piispa on pitämässä messua Kuusiston piispanlinnan kappelissa. Kuva: Markku Pohjola

Työlästä, mutta palkitsevaa

Markku Pohjola on tehnyt Kuusiston piispanlinnasta elokuvan Custu Castrum 1522, jonka esitykset olivat hyvin suosittuja ennen koronaepidemian aiheuttamaa keskeytystä.

Elokuvassa eletään vuotta 1522. Kuusiston viimeiseksi jäänyt piispa Arvid Kurki on juuri pakenemassa linnastaan.

Markku Pohjolan luoman virtuaalimallin kansikuva. Kuva: Markku Pohjola

Tarkkojen mallinnusten teko vaatii aikaa ja rahaa.

– Syy siihen, että näitä virtuaalimalleja ei tehdä enemmän, on rahoitus. Nämä ovat työläitä tehdä. Minulta on mennyt mallin, elokuvan ja pelin tekemiseen 1250 tuntia, eli kahdeksan ja puoli kuukautta. Olen lisäksi käyttänyt ulkopuolisia asiantuntijoita VR- ja fotogrammisten mallien tekemiseen ja linnan historian selvittämiseen. Kaikkea ei voi yksin hallita.

Markku Pohjola on iloinen elokuvan saamasta kiinnostuksesta. Ennen koronaa Kaarinan kaupungintalon elokuvaesitys oli täpötäynnä. Kun korona hellittää, esityksiä saadaan toivottavasti lisää. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Markku Pohjolan työ on huomattu hänen kotikaupungissaan Kaarinassa. Hän sai vuonna 2020 Kaarinan kaupungin kulttuuripalkinnon työstään Kuusiston linnan elävöittämisessä.

Pohjola toivoo, että hän voisi tulevaisuudessa esitellä peliä yleisölle VR-lasien kanssa jossain näyttelytilassa.

Ken lienee tästäkin ovesta kulkenut 1500-luvulla. Aika moni vuonna 2020. Korona sai väen luontokohteisiin. Kuva: Minna Rosvall / Yle

On hauskaa nähdä, kuinka innostunut Pohjola on linnan ja historian henkiin herättämisestä. Hän on itse pukeutunut piispaksi virtuaalilaseilla koettavaa sovellusta ja peliä varten.

Mukaan Markku Pohjola on saanut historiallisia aseita harrastavia Warusseppäin killan jäseniä. Nämä seikkailevat nihtien puvuissa ja tekevät temppuja pelaajan koputtaessa heitä olalle. Linnan uumenissa voi kohdata myös linnanneidon.

– Jos täytyy valita luenko 500-sivuisia arkeologin tutkimuksia vai liikun virtuaalisessa linnassa, valitsen virtuaalisen kokemuksen. Tavalliselle katsojalle tämä on kulttuuria parhaimmillaan, sanoo Pohjola.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 28.3. kello 23.00.

Kuusiston piispanlinnan raunioissa pääsee tunnelmoimaan edes vähän myös seinien sisällä. Kuva: Minna Rosvall / Yle