1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. köyhyys ja sosiaaliturva

Sosiaalibarometri: Koronavuonna apua vaille jäivät sitä eniten tarvitsevat

Velkaantuneet koronaviruskriisi sysäsi entistä syvempiin velkaongelmiin.

Ruoka-apua jonotettiin Itäkeskuksessa huhtikuussa 2020. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Tuore Sosiaalibarometri osoittaa, että palvelujärjestelmämme ei onnistunut auttamaan kaikkia ihmisryhmiä koronavuoden aikana.

Sosiaalityöntekijöiden huoli lisääntyi merkittävästi erityisesti ihmisistä, joilla on ongelmia mielenterveyden tai päihteiden kanssa tai joilla on muita elämänhallinnan vaikeuksia. Huoli yksinäisyydestä sen sijaan väheni vuoden aikana 14 prosenttia.

"Mitä syvempi ihmisen hätä on, sitä huonommin siihen pystytään vastaamaan."

Erityisesti vaikeasta elämäntilanteesta ja monista eri ongelmista kärsivät ihmiset ovat jääneet vaille tarvitsemiaan palveluita koronavuoden aikana.

Tuoreen Sosiaalibarometrin mukaan järjestelmä pystyy tukemaan ihmisiä selkeissä ja yksinkertaisissa ongelmissa, kuten ruoka-avussa tai asunto- ja etuusasioissa. Sen sijaan monisyisissä ongelmissa ja vaikeissa tilanteissa apua ei niinkään ole pystytty tarjoamaan.

– Tulokset huolestuttavat. Näyttää, että sosiaaliturvajärjestelmämme epäonnistuu pahimmin juuri siinä, mikä on sosiaalityön ydin, kaikkein heikoimpien ihmisten auttaminen. Mitä syvempi ihmisen hätä on, sitä huonommin siihen pystytään vastaamaan, arvioi THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto tiedotteessa.

Osa ihmisistä on jäänyt palvelujärjestelmän ulkopuolelle, sillä he eivät esimerkiksi ole pystyneet hyödyntämään etä- ja digipalveluita.

Sosiaalityöntekijöiden mielestä huonosti tai melko huonosti on onnistuttu vastaamaan esimerkiksi mielenterveyspalveluita odottavien tai toimintakyvyltään heikkojen ihmisten tarpeisiin.

– On iso harha, jos poikkeusoloissa odotamme, että kaikilla on kyky hakea itse aktiivisesti apua. On paljon ihmisiä, nuorista vanhoihin, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat jo normaalioloissa tukea palveluihinsa, Suomen sosiaali ja terveys ry:n (Soste) tutkija Anne Eronen sanoo.

Julkisen sektorin aukkojen paikkaajat Korona-aikana julkisia palveluita ovat täydentäneet järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoiset, joiden roolin on arvioitu voimistuneen. Tuessa painottui käytännön auttaminen, kuten ruoka- ja asiointiapu sekä neuvonta ja psykososiaalinen tuki. Barometrin vastaajat arvioivat, että tällä avulla on ollut merkittävä rooli koronavuonna.

Velkaantuneet korona sysäsi entistä suurempiin ongelmiin

Koronaviruskriisi sysäsi velkaantuneita ihmisiä entistä syvempiin velkaongelmiin, sanoo valtakunnallinen sosiaalialan järjestö Takuusäätiö.

Takuusäätiössä on neuvottu koronakriisin alkamisen jälkeen 8 300 talous- ja velkaongelmien kanssa painivaa yhteydenottajaa. Neuvonta lisääntyi 42 prosenttia verrattuna koronavuotta edeltävään vuoteen.

Säätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä sanoo tiedotteessa, että joka kymmenes neuvottu on maininnut maksuongelmiensa syyksi koronakriisin, mutta luultavasti heitä on ollut enemmän.

Koronakriisin vuoksi yhteyttä ottaneet ihmiset olivat säätiön mukaan lomautettuja, työttömiä ja ihmisiä, joiden työt olivat vähentyneet tai oma yritystoiminta oli päättynyt. Erityisesti yrittäjät ottivat yhteyttä koronan aiheuttamien taloushuolien vuoksi.

Takuusäätiössä pelätään, että epävakaa tulotilanne tuo jatkuessaan ongelmia vielä uusille ihmisryhmille.