1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hiilijalanjälki

Lahtelaisten henkilökohtainen päästökauppa herätti maailmalla kiinnostusta – sovellus kannusti pienempiin päästöihin, mutta osa käyttäjistä huijasi

Lahden kokeilun perusteella puhelinsovellusta kannattaisi kehittää koukuttavammaksi esimerkiksi pelillisyyden avulla.

hiilijalanjälki
Lahtelainen Heikki Kotinurmi kokeilu henkilökohtaista päästökauppa-sovellusta
Heikki Kotinurmen mielestä päästöjen seuraaminen oli hauskaa. Hän sai hyvityksen perheen uimalipuista liikuttuaan ympäristöystävällisesti. Marjo Pirilä / Yle

Kun lahtelaiset kertoivat aloittavansa henkilökohtaisen päästökaupan, heräsi maailmanlaajuinen kiinnostus. Ideaa oli pyöritelty maailmalla aiemmin, mutta lahtelaiset olivat ensimmäisiä, jotka ottivat käyttöön kännykkäteknologian. Nyt kokeilusta on saatu ensimmäiset tulokset.

Heikki Kotinurmi oli yksi 3000 lahtelaisesta, joka latasi puhelimeensa CitiCAP-sovelluksen.

– Hauska kokeilu. Oli kiva nähdä miten pyöräilykilometrejä kertyi ja samalla siitä sai pieniä palkintojakin.

Henkilökohtaisessa päästökaupassa sovellus seuraa käyttäjän liikkumista ja mittaa automaattisesti hiilijalanjäljen. Jokaiselle käyttäjälle lasketaan elämäntilanteen mukainen viikoittainen päästöbudjetti. Päästöbudjetti alittuu, jos käyttäjä valitsee yksityisautoilun sijaan kestävän liikkumistavan, kuten pyöräilyn tai kävelyn.

Lahtelaisten hankkeessa budjetin alittamisesta palkittiin erilaisilla tuotteilla ja alennuksilla.

– Meidän perhe tykkää käydä uimassa. Parasta oli, että sain uimalipuista hyvityksen, kun olin liikkunut ympäristöystävällisesti, sanoo Kotinurmi.

Kokeilun kyselyihin vastanneista 36 prosenttia ilmoitti vähentäneensä liikkumisen päästöjä sovelluksen avulla. Käyttäjiä motivoi visualisoitu tieto omista liikkumisen päästöistä. Toisena kannustimena oli itsensä haastaminen. Palkinnot tai hiilidioksidipäästöjen hinta oli merkittävää vain pienelle osalle vastaajista. Lunastettuja palkkioita oli kaikkiaan 175 kappaletta, ja niiden taloudellinen arvo oli yhteensä 2400 euroa.

Kuinka paljon lahtelaisten päästöt vähenivät kokeilun aikana?

– Sitä emme valitettavasti pysty sanomaan. Korona vähensi kaikkien ihmisten liikkumista. Sovelluksen käyttäjillä liikkuminen väheni jyrkemmin kuin verrokkiryhmässä, mutta tarkkaa hiilidioksidimäärää ei pysty erottamaan, kertoo Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston apulaisprofessori Ville Uusitalo.

Uusitalon mukaan kokeilun tärkein anti oli se, että kaupunkilaisten liikkumisen päästöjä on ylipäätään mahdollista tutkia sovelluksen avulla.

Vuonna 2017 Lahti sai EU:lta vajaat viisi miljoonaa rahaa kestävän liikkumisen kehittämiseen. Muutaman vuoden päästä alkoi henkilökohtaisen päästökauppakokeilun valmistelu. Siitä uutisoitiin eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi BBC kirjoitti vuosi sitten (siirryt toiseen palveluun) Lahden kokeilusta ja Suomen hiilineutraaliustavoitteista. Viime syksynä uutistoimisto AFP:n tekemä uutinen levisi verkkoartikkelina (siirryt toiseen palveluun) ja myös videona (siirryt toiseen palveluun)ympäri maailmaa. CitiCAP-hakusanalla tulee osuma jopa indonesian kielellä (siirryt toiseen palveluun).

Sovelluksen käyttö perustui vapaaehtoisuuteen

Samaan aikaan, kun innokkaimmat kokeilivat päästökauppasovellusta, Lahdessa alettiin järjestelmällisesti parantaa kestävän liikkumisen eli pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen olosuhteita. Talvella pyöräteitä on harjattu ja sulatettu formiaatilla, urheilukeskuksen liepeille on rakennettu pyöräilijöiden kiertoliittymä ja matkakeskukselta etelään pääsee tekniikkaa hyödyntävää älypyörätietä pitkin.

Kaikkia panostukset pyöräteihin eivät ole miellyttäneet. Osa lahtelaisista on kyseenalaistanut verorahojen käytön esimerkiksi talvikunnossapitoon tai CitiCAP-älypyörätiehen, joka keskustelupalstoilla muuttui älyttömäksi pyörätieksi.

CitiCAP-hankkeen projektipäällikkö Anna Huttunen uskoo kaikkien näkevän, että pyöräily tulee lisääntymään, mutta muutos koetaan pelottavana.

– Taustalla on ajatus, että kaikki on jo nyt hyvin. Kaupungeilla on kuitenkin päästövähennystavoitteet, minkä vuoksi kaupunkiliikennettä on mietittävä uudestaan, sanoo Huttunen.

Lahden tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Lahti myös toimii tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunkina ensimmäisenä kaupunkina Suomessa.

Ilmainen pyöräpysäköinti Lahden Matkakeskuksessa
Lahdessa on parannettu pyöräilijoiden olosuhteita paljon viime aikoina. Marjo Pirilä / Yle

Sovelluksen käyttäjiksi lähtivätkin ne, jotka olivat jo valmiiksi myötämielisiä kestävälle liikkumiselle.

– Jouduimme miettimään paljon, miten saamme mukaan paljon autoa käyttävät ihmiset. Ja miten he pysyvät sovelluksen käyttäjinä, jos heille tulee tunne, että he koko ajan häviävät, sanoo Huttunen.

Siksi sovellus tehtiin käyttäjälle armollisemmaksi eikä päästöbudjetin ylittämisestä rangaistu. Toisaalta sovellusta oli helppo huijata.

Käyttäjistä 20 prosenttia huijasi järjestelmää jättämällä kännykän kotiin autoillessaan, sammuttamalla gps:n tai jopa muuttamalla sovelluksessa korkeapäästöisen liikkumistavan matalapäästöisemmäksi.

– Me halusimme luoda järjestelmän, johon on helppo tulla mukaan ja josta pääsee pois halutessaan. Silti jotkut huijasivat. Pakollisen järjestelmän luominen tällä teknologialla olisi erittäin vaikeaa, sanoo apulaisprofessori Ville Uusitalo.

Kaupungit kilpailemaan keskenään päästövähennyksistä?

Lahtelaisten päästökauppaan Ylen pyynnöstä perehtynyt tutkija ja ilmastopaneelin jäsen Annukka Vainio on innostunut kokeilun saavutuksista.

– Vaikuttaa todella innovatiiviselta kokeilulta. Henkilökohtaista päästökauppaa on pidetty tehokkaana keinona ilmastotyökalujen joukossa, mutta sitä ei ole aiemmin kokeiltu digitaalisesti, sanoo Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin apulaisprofessorina toimiva Vainio.

Vainion mukaan kansalaisten päästövähennykset pitää pyrkiä tekemään nimenomaan alueellisten kokeilujen kautta. Digitaalinen sovellus tekee kansalaisille näkyväksi omat päästöt. Vainion mielestä ulkoisia kannustimia ei välttämättä edes tarvitsisi, sillä sovellus motivoi muutenkin.

– Ilmastonmuutoksen haaste on se, että ihminen ei pysty seuraamaan omia päästöjään. Lahden sovelluksessa niitä voi seurata. Ihmistä motivoi se, että hän pystyy ajantasaisesti näkemään liikkumisestaan koituvat päästöt.

Vainio sanoo, että ihmisillä on taipumusta motivoitua toisten tekemisistä.

– Jos me teemme näkyväksi sen, mitä kaikkea toiset ihmiset jo tekevät, se motivoi muita tekemään samalla tavalla.

Vainio muistuttaa, että Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siksi kaupungit tarvitsevat keinoja päästöjen vähentämiseen. Alueiden ilmastopäästöistä on paljon tietoa, mutta se on hajanaista.

– Kaupunkitasoinen päästökauppa olisi loistava ajatus. Tietomäärä pitäisi saada napakkaan pakettiin, jolloin kaupungit voisivat kilpailla tai vertailla omia päästöjään.

Vainio kuitenkin myöntää, että vapaaehtoisuudella kaupunginlaajuinen päästökauppa tuskin toteutuisi.

Palkkiot eivät muuta käyttäytymistä

Kännykkäsovelluksista on tullut arkipäivää. Monet tarkkailevat liikkumistaan, nukkumistaan ja hyvinvointiaan niiden avulla. Päästökauppasovellus toimii saman logiikan mukaan. Käyttäjä alkaa kilpailla itsensä kanssa.

Tosiasiassa itse kauppa puuttui lahtelaisten sovelluksesta. Jos oikeaa päästökauppaa olisi käyty, suurempipäästöiset olisivat joutuneet ostamaan pienempipäästöisiltä oikeuksia.

– En tiedä kuinka moni olisi tullut mukaan, jos päästöylityksistä olisi joutunut maksamaan, sanoo apulaisprofessori Ville Uusitalo LUT-yliopistosta.

Lisäksi monet kokivat päästökaupan vaikeana ajatuksena. Viidesosa käyttäjistä ei ymmärtänyt edes kokeilun päätyttyä mitä henkilökohtainen päästökauppa tarkoittaa. Ei siis ole ihme, että siitä on myös vaikea viestiä.

Kuva Citicap-sovelluksesta puhelimen näytöllä.
Jotkut sortuivat huijaamaan sovellusta – ja samalla itseään. Juha-Pekka Huotari/ Lahden kaupunki

Projektipäällikkö Anna Huttusen mukaan sovellusta kannattaisi kehittää koukuttavammaksi esimerkiksi pelillisyyden avulla. Ihmisille ei riitä pelkästään tieto, että liikkumismuodolla on merkitystä päästöjen kannalta.

Ihminen nimittäin pystyy myös huijaamaan itseään sovelluksen lisäksi.

Turun yliopiston Ilmastotuuppaus-tutkimuksessa selvitetään miten ihmisiä voisi ohjata ympäristöystävällisempiin valintoihin. Erikoistutkija Nils Sandmanin mukaan ihmiset joutuvat usein ristiriitaiseen tilanteeseen arvojensa ja käyttäytymisensa välillä. Vaikka haluaisi elää ympäristöystävällisesti tai terveellisesti, sitä ei välttämättä tee erilaisten esteiden takia. Milloin puuttuu rahaa, milloin aikaa.

– On stressaavaa ajatella olevansa ympäristöystävällinen, kun samalla toimii toisin. Tällaisessa tilanteessa ihmiset usein selittävät itselleen, miksi muutosta ei lopulta tarvita, selvittää Sandman.

Lue seuraavaksi