1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kansallispuistot

Työryhmä uskoo Evon kansallispuiston toteutumiseen – mutta ensin pitää vääntää laki, joka ei unohda maanomistajia eikä metsästäjiä

Evon tiedekansallispuiston lainsäädäntöön ei ole valmista mallia. Jokainen kansallispuisto tarvitsee oman lakinsa.

Tiedetyöryhmän jäsen Markku Karvonen näkee Evolla hyvät mahdollisuudet esitellä tieteellistä tutkimustyötä tavallisille kansalaisille. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Evon tiedekansallispuistoa valmisteleva työryhmä tekee kansallispuistoa koskevan esityksensä ympäristöministeriölle kesäkuun loppuun mennessä. Tavoitteena on saada kansallispuistoa koskeva laki valmiiksi ensi vuoden aikana. Lainsäädännön lisäksi valmistellaan sitä, miten tiede sovitetaan osaksi kansallispuiston toimintaa.

Evon tiedekansallispuiston suunnitelmaa laatii laaja alueellinen työryhmä. Tehtävän laajuuden vuoksi alueellista työryhmää täydentää helmikuussa perustettu tiedetyöryhmä. Sen tehtävä on miettiä, miten tiede nivotaan osaksi kansallispuiston toimintaa.

Molempien työryhmien vetäjä, Helsingin yliopiston ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola uskoo, että laki Evon kansallispuistosta on valmis ensi vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen vuorossa ovat alueen hoitosuunnitelman ja puiston järjestyssääntöjen laatiminen.

Evon tiedekansallispuistoa valmistelevien työryhmien vetäjä, ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola arvioi, että laki tiedekansallispuistosta saadaan valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Jokainen kansallispuisto vaatii oman erillisen lainsäädäntönsä, jossa alueen erityispiirteet ja toiminnat otetaan huomioon. Siksi Evon tiedekansallispuiston lainsäädäntöön ei ole olemassa valmista mallia, vaan erityislainsäädännössä on otettava huomioon alueen erityispiirteet.

Evon lisäksi uutta kansallispuistoa valmistellaan Sallaan.

Metsästäjät vastustavat kansallispuistoa

Lainsäädännön tärkeä työ on sovittaa eri osapuolien toiveita yhteen. Perjantaina alueellinen työryhmä kuuli ympäristölainsäädännön asiantuntijoita ja pohti tiedekansallispuiston lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä.

– Meidän tehtävämme on pohtia, miten tiede-elementti saadaan mukaan kansallispuistolainsäädäntöön. Me käymme läpi muun muassa metsästykseen, retkeilyyn ja yksityiseen maanomistukseen liittyviä asioita, sanoo Atte Korhola.

Korhola sanoo, että kaikkien huolet kirjataan ylös ja toiveita kuullaan herkällä korvalla, jotta kaikki saadaan sitoutumaan työhön mukaan.

Yksi voimakkaasti kansallispuistoa vastustava ryhmä on metsästäjät. Suomen metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Kimmo Salo sanoo, että kansallispuiston perustaminen lopettaa alueella tapahtuvan metsästämisen.

– Metsästyksen kieltäminen vaikuttaisi suoraan metsästysseurojen noin 150 jäsenen metsästysmahdollisuuksiin. Evon alueelle myydään vuosittain 800–1000 päivälupaa.

Yleinen periaate pohjoisen kansallispuistoja lukuun ottamatta on ollut, ettei kansallispuistojen alueella saa metsästää.

Atte Korhola tyrmää kansallispuiston perustamiseen liittyvät uhkakuvat pakkolunastuksista, suojavyöhykkeistä kansallispuiston ympärillä ja Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsästä.

– Me näemme paljon mahdollisuuksia siinä, miten kansallispuisto voi hyödyntää metsäopetusta. Jokamiehen oikeudet pätevät kansallispuistossakin, retkeillä saa ja leiriytyäkin saa, Korhola karistaa kansallispuiston perustamiseen liittyneitä huolia.

Mihin kansallispuiston rajat vedetään?

Yksi suurimmista haasteista on kansallispuiston lopullinen rajaus. Se tullaan perustamaan vain valtion maille, mutta Korhola pitää mahdollisena, että vapaaehtoisesti muitakin alueita voidaan luovuttaa luonnonsuojelun piiriin.

Evon retkeilyalue on suosittu käyntikohde. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Atte Korhola korostaa Evon tiedekansallispuiston merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle, matkailulle ja eteläisen Suomen metsäluonnon suojelulle.

– Kansallispuiston perustaminen yleensä lisää alueen kävijämääriä ja se tuo uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Uskon, että lopulta kaikki ovat tyytyväisiä ja me näemme tämän yhteisenä hyötynä.

Korhola huomauttaa, että monet Etelä-Suomen suojelualueet ovat pieniä ja siellä täällä. Evolle voidaan perustaa suuri yhtenäinen suojelualue, jossa yhdistyy tiede ja tiedekasvatus.

– Tästä muodostuu hieno kokonaisuus, joka voi toimia esimerkkinä jopa maailmanlaajuisesti.

Tutkimuksella yli satavuotinen historia

Helmikuussa perustettu tiedetyöryhmä ideoi kansallispuiston tieteellistä sisältöä. Niitä ovat muun muassa tiedepolut, tutkimusten esittelyt, erilaiset tapahtumat ja verkkosisällöt. Se myös pohtii toiminnan vaatimaa rahoitusta ja henkilöstötarpeita.

Evolla tieteellistä tutkimusta on tehty toistasataa vuotta. Sen ansiosta Evolta on olemassa pitkiä aikasarjoja ympäristön muutoksesta. Se antaa hyvän pohjan tieteen esittelyyn, sanoo tiedetyöryhmän jäsen, luontoharrastaja Markku Karvonen.

– Täällä on ikään kuin kaikki valmiina. Evolla on monia tutkimuslaitoksia, joiden tehtävä voidaan sovittaa kansallispuistoympäristöön. Näen hyvät mahdollisuudet siihen, että jo tehtyä ja tulevaa tutkimusta esitellään täällä tavallisille kansalaisille. Evo voi palvella esimerkiksi koululais- ja opiskelijaryhmiä esittelemällä luonnontiedettä ja luonnontieteen harrastusta.

Karvonen muistuttaa, että Evolla on paljon erilaisia, säilyttämisen arvoisia luontokohteita.

– Etelä-Suomessa ei ole oikein muita mahdollisuuksia perustaa näin suurta ja metsäistä kansallispuistoa kuin täällä Evolla.

Eduskunta päättää

Evon kansallispuiston perustaminen on eduskunnassa poliittinen päätös. Korholan johtamassa työryhmässä selvä lähtökohta on, että kansallispuisto perustetaan.

Korhola sanoo, että kansallispuisto tuo suojelulle paremmat lähtökohdat kuin nykyinen status retkeilyalueena. Hämeenlinnan kaupungin ja Padasjoen kunnan alueilla sijaitseva Evon retkeilyalue perustettiin vuonna 1994.

Evon retkeilyalueen opastaulu Syrjänalusen parkkipaikalla. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Evon maat ovat valtion omistuksessa ja Metsähallituksen hallinnassa. Alueellisessa työryhmässä mukana oleva Metsähallituksen vanhempi neuvonantaja Timo Tanninen sanoo, että Metsähallitus ei ota tässä vaiheessa kansallispuistoon virallista kantaa puolesta tai vastaan.

– Työ on vasta alkuvaiheessa, joten me emme ole tehneet johtopäätöksiä asian suhteen.

Yksi hiertävä kivi kansallispuiston perustamisessa on Evon alueella käynnistetyt hakkuut. Ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola ei työryhmän nimissä halua ottaa niihin kantaa, mutta henkilökohtaisesti hän on huolissaan ja kaipaa niille perusteluja. Hän toivoo Metsähallituksen ja ministeriöiden harkitsevan hakkuista pidättäytymistä.

– Retkeilyalueilla tällainen toiminta on sallittua, mutta kyllä nämä aikeet herkkään hetkeen osuvat. Olisi ehkä syytä rauhoittaa tilanne tässä vaiheessa, Korhola sanoo huolestuneena.

Ja niin myös tehtiin. Metsähallitus päätti tiistaina keskeyttää kiistanalaiset hakkuut Evolla.