Kysely: Yli 750 000 suomalaista joutui identiteettivarkausyrityksen kohteeksi viime vuonna

Poliisille ja muille viranomaisille identiteettivarkausyrityksiä ilmoitetaan vähänlaisesti.

Identiteettivarkaudet eivät näytä kohdistuvan tiettyyn ryhmään, vaan uhriksi voi joutua kuka tahansa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Identiteettivarkausyrityksen kohteeksi joutui viime vuonna noin 760 000 suomalaista, ilmenee vakuutuspalveluyritys mySafetyn tekemästä kyselystä.

Suomalaisten identiteettitiedot päätyivät vääriin käsiin noin 45 000 tapauksessa. Onnistuneista varkauksista kolmannes sai alkunsa sosiaalisen median alustoilta.

Kyselytutkimuksen mukaan viime vuonna identiteettivarkausyritykset lisääntyivät merkittävästi. Edellisenä vuonna yrityksissä jäätiin alle 600 000 kertaan.

Identiteettivarkaus tarkoittaa toisen ihmisen henkilötietojen käyttöä esimerkiksi ostosten tekemiseen tai lainan ottamiseen, jolloin laskut jäävät varkauden uhrin maksettavaksi. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan esimerkiksi viime aikoina yleistyneillä teknisen tuen huijauspuheluilla on kerätty identiteettivarkauteen käytettäviä henkilötietoja.

MySafetyn mukaan lähes puolessa kaikista viime vuoden identiteettivarkaustapauksista varastetulla identiteetillä ostettiin jotakin. Rahalliset menetykset ovat kuitenkin jääneet varsin vähäisiksi. Niitä kokeneista kolmannes kertoi menettäneensä alle sata euroa ja loput vielä vähemmän.

Kaikki yhtä alttiita varkausyritykselle

MySafetyn mukana identiteettivarkausyritykset eivät näytä kohdistuvan tiettyyn ryhmään, vaan rikollisuuden muoto kohtelee kaikkia epäreilusti.

– Ei ole mitään ulkoista perinteistä muuttujaa, joka altistaisi identiteettirikokselle. Jokainen on asuinpaikasta, työnimikkeestä, koulutuksesta, sukupuolesta, iästä ja niin edelleen riippumatta yhtä altis tälle rikostyypille, yhtiön toimitusjohtaja Niclas Fagerlund sanoo tiedotteessa.

62 prosenttia identiteettivarkausyrityksen kohteista ei ole ollut mihinkään viranomaiseen yhteydessä tapahtuman jälkeen.

Kyselytutkimuksen toteutti IRO Research helmikuussa. Tutkimukseen osallistui tuhat suomalaista, ja kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös: