1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Koskelan surma

Koskelan surmasta annetaan tänään ratkaisu: alaikäiset syytetyt saatetaan määrätä mielentilatutkimukseen – kerromme, mitä se tarkoittaa

Oikeuden määrämien mielentilatutkimusten kokonaismäärä on vähentynyt viime vuosina.

Koskelan surma
Ruusuja ja kynttilöitä Koskelan murhapaikalla.
Rikospaikalle Helsingin Koskelaan on tuotu runsaasti kynttilöitä ja kukkia joulukuusta lähtien.Petteri Bülow / Yle

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään ratkaisunsa Koskelan surmasta. Ratkaisu voi olla joko tuomio mahdollisine rangaistuksineen tai määräys mielentilatutkimukseen.

Kolmea teon aikaan 16-vuotiasta poikaa syytetään samanikäisen pojan murhasta Helsingin Koskelassa viime joulukuun alussa. Lisäksi tapaukseen liittyy syytteitä aiemmista samaan uhriin kohdistuneista pahoinpitelyistä ja ryöstöstä. Uhria oli pahoinpidelty kolmena perjantaina samassa paikassa ennen surmailtaa.

Syyttäjät vaativat kolmelle murhasta syytetylle 12, 11 ja yli yhdeksän vuoden vankeusrangaistuksia. Syyttäjät vaativat kaikille syytetyille myös mielentilatutkimusta, jota kukaan osapuoli ei ole vastustanut. Yleensä tällaisessa tilanteessa oikeus määrää syytetyt mielentilatutkimukseen.

Syyttäjien mukaan mielentilatutkimuksesta toivotaan selitystä käsittämättömän raakaan ja julmaan tekoon, jossa uhria oli pahoinpidelty kidutuksenomaisesti ja nöyryytetty tuntien ajan. Syytetyt jättivät tiedottoman uhrin rikospaikalle, josta hän löytyi menehtyneenä useiden päivien jälkeen.

Kaikki syytetyt kiistävät tahallisen henkirikoksen. Kaksi heistä myöntää törkeän pahoinpitelyn ja törkeän kuolemantuottamuksen. Yksi myöntää pelkän pahoinpitelyn. Puolustuksen mukaan oikea rangaistus törkeistä rikoksista olisi noin neljä vuotta vankeutta ja pahoinpitelystä alle kaksi vuotta ehdollista vankeutta.

Välituomiossa voidaan ratkaista, onko kyseessä murha

Jos mielentilatutkimus määrätään, oikeus antaa keskiviikkona välituomion.

Välituomiossa oikeus voi ottaa kantaa siihen, pitääkö syyttäjien teonkuvaus paikkansa ja ovatko syytetyt tehneet jotain rangaistavaa. Koskelan tapauksessa oikeus voi välituomiossa todeta, että syytetyt ovat lyöneet ja potkineet uhria sekä hakanneet häntä esimerkiksi metalliputkella.

Oikeus voi jo välituomiossa ratkaista, onko teossa kysymys esimerkiksi murhasta vai taposta tai pahoinpitelystä vai törkeästä pahoinpitelystä. Rangaistusten pituuteen oikeus ei kuitenkaan ota välituomiossa kantaa, koska mielentilatutkimuksen tulos vaikuttaa siihen.

Välituomiossa voidaan tehdä juridista arviointia siitä, täyttyvätkö tietyt rikoksen kriteerit, joiden mukaan teko voidaan katsoa vakavammaksi. Vaikka teonkuvaus on ulkoisesti sama, murha on vakavampi kuin tappo, ja törkeä pahoinpitely on vakavampi kuin perusmuotoinen pahoinpitely.

Välituomiossa voidaan päättää, että jos henkilö todetaan syyntakeiseksi, teko täyttää esimerkiksi murhan tunnusmerkit. Joskus tuomari haluaa odottaa mielentilatutkimuksen tuloksia ennen teon törkeyden arviointia.

Silloin välituomiossa ei vielä oteta kantaa rikosnimikkeisiin, vaan vain siihen, miten tapahtumat ovat edenneet.

Alentunut syyntakeisuus lyhentää tuomiota

Mielentilatutkimuksessa henkilö voidaan todeta syyntakeiseksi, alentuneesti syyntakeiseksi tai syyntakeettomaksi. Syyntakeisen katsotaan olleen teon aikaan täydessä ymmärryksessä, jolloin mielentilatutkimus ei vaikuta rangaistukseen.

Syyntakeeton puolestaan jätetään tuomitsematta rangaistukseen, koska hän ei esimerkiksi mielisairauden vuoksi ole voinut käsittää tekonsa seurauksia. Hän on ollut ymmärrystä vailla.

Jos ihminen on vaaraksi muiden tai omalle terveydelleen, terveydenhoidon viranomaiset voivat määrätä hänet psykiatriseen pakkohoitoon. Kysymys on silloin sairauden hoidosta, ei rangaistuksesta.

Kun ihminen todetaan terveeksi, hän pääsee vapauteen. Hoitojaksot ovat usein pitkiä, jopa kahdeksasta yhdeksään vuotta. Pakkohoito voi siis jatkua jopa pidempään kuin vankeustuomio kestäisi.

Kolmas lopputulos mielentilatutkimuksesta on alentuneesti syyntakeinen. Tällainen henkilö on teon hetkellä ollut täyttä ymmärrystä vailla, mutta hän voinut ymmärtää tekonsa seuraukset.

Asiantuntijat (siirryt toiseen palveluun) ovat kuvailleet tätä vaihtoehtoa rikollisen lottovoitoksi. Alentunut syyntakeisuus lyhentää tuomiota neljänneksellä, mutta se ei sisällä hoitovelvoitetta. Alentuneesti syyntakeiseksi toteaminen on vähentynyt 2000-luvulla merkittävästi.

Yksi syy tähän saattaa olla se, että mielentilatutkimusten kokonaismäärä on vähentynyt viime vuosina. Viime vuonna tehtiin 107 mielentilatutkimusta. Tutkittavista 44 määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon.

Aiemmin mielentilatutkimuksia on tehty vuosittain noin 200. Mielentilatutkimukseen määrättävät ovat nykyisin aiempaa useammin vakavasti sairaita ja siten syyntakeettomia.

Mielentilatutkimus kestää kuukausia

Mielentilatutkimukseen pääsyä voi joutua odottamaan jopa kuukausia jonojen takia. Alaikäisten mielentilatutkimukset tehdään yleensä kiireellisinä, joten he menevät jonossa muiden ohi. Yleensä varsinainen tutkimus kestää minimissään kaksi kuukautta, mutta tarvittaessa siihen voidaan hakea lisää aikaa.

Suomalainen mielentilatutkimus tunnetaan maailman pisimpänä ja perusteellisimpana. Mielentilatutkimuksia tehdään Suomessa Niuvanniemen, Vanhan Vaasan, Kellokosken ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa. Lisäksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa on oikeuspsykiatrinen työryhmä.

Alaikäisten mielentilatutkimuksia tehdään Niuvannniemen sairaalan erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten tutkimus- ja hoito-osastolla (NEVA) sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan EVA-yksikössä.

15–18-vuotiaita tutkitaan ja hoidetaan erillään aikuisista. Suomessa tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan vuosittain noin 0–5 mielentilatutkimusta alaikäisille. Keskimäärin alaikäisten mielentilatutkimuksia tehdään kolme vuodessa. Tyypillisesti mielentilatutkimukseen määrättävää alaikäistä syytetään väkivaltarikoksesta.

Alaikäinen voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon mielisairauden perusteella tai alaikäisen vakavan mielenterveyshäiriön perusteella. Täysi-ikäinen voidaan määrätä pakkohoitoon vain mielisairauden perusteella.

Laboratoriotutkimuksia ja tarkkailua

Mielentilatutkimuksessa potilaasta kerätään tietoja eri viranomaisilta aina sikiöajoista lähtien. Lisäksi potilas on seurannassa, häntä haastatellaan ja testataan. Asiantuntijat muun muassa tarkkailevat hänen suhtautumistaan toisiin ihmisiin. Alaikäisten kohdalla kiinnitetään huomiota erityisesti kaverisuhteisiin.

Psykiatristen haastattelujen ja psykologisten sekä tarvittaessa neuropsykologisten tutkimusten lisäksi tutkittaville tehdään pään MRI-kuvaus ja EEG-tutkimus eli aivosähkökäyrätutkimus. Somaattisen tutkimuksen lisäksi otetaan laaja-alaisesti laboratoriotutkimuksia.

Tutkimuksessa yritetään muodostaa kokonaiskuva tutkittavan taustasta ja elämästä sekä siitä, onko potilaalla ollut mahdollisuuksia ymmärtää tekonsa luonnetta. Alaikäisten mielentilatutkimuksessa huomioidaan potilaan kehityksen keskeneräisyys. Ihmisen aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi saakka.

Tutkimuksen jälkeen potilaasta laaditaan lausunto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, josta se toimitetaan käräjäoikeuteen. Jos Koskelan murhasta syytetyt määrätään mielentilatutkimukseen, sen tuloksia joudutaan odottamaan todennäköisesti kolmesta neljään kuukautta.

Oikeus ottaa keskiviikkona kantaa myös siihen, pidetäänkö syytetyt edelleen vangittuina. He ovat olleet tutkintavankeudessa joulukuun alusta saakka. Tutkintavankeusaika vähennetään mahdollisen tuomion vankeusajasta.

Helsingin käräjäoikeus tiedottaa ratkaisusta keskiviikkona 24. maaliskuuta kello 14.

Jutun lähteenä ovat lastenpsykiatrin ja oikeuspsykiatrin Liisa Elorannan sekä Koskelan juttuun liittymättömän käräjäoikeuden tuomarin haastattelut.

Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast:

Lisää aiheesta:

Eri puolilla Suomea sytytettiin kynttilöitä Koskelan uhrin muistolle: "Tämä ei saa jäädä vain otsikkotasolle ja raporteiksi"

Syyttäjä vaatii Koskelan murhasta syytetyille alaikäisille pojille 12, 11 ja yli 9 vuoden vankeusrangaistuksia – tuomio kolmen viikon päästä

Rikosoikeuden professori: Koskelan murhasta syytetyille luvassa jopa 15 vuotta vankeutta, mutta alaikäisinä he istuvat vain kolmanneksen

"Minulla on jotain hirveää kerrottavaa", sanoi yksi Koskelan epäillyistä äidilleen – näin tapahtumat etenivät murhayön jälkeen

Koskelan henkirikoksen syyttäjät: Illan kuluessa syytettyjen on täytynyt ymmärtää, mihin teko johtaa – teossa kysymys tahallisuuden alimmasta asteesta

Lue seuraavaksi