Hyppää sisältöön

Puukerrostalojen rakentaminen ei ole "lyönyt läpi" ministeriön kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta - rakennuttajat ovat haluttomia tekemään muutoksia

Edelleen vain viisi prosenttia uusista kerrostaloista rakennetaan puusta, vaikka ensi vuoden lopussa puukerrostalojen markkinaosuuden pitäisi tavoiteohjelman mukaan olla viidennes.

Lakean Vaasan Melaniemeen valmistuva  kuusikerroksinen puukerrostalo, lähes valmiina.
Puukerrostalorakentamisen kasvu ei ole yltänyt tavoitteisiin

Puukerrostalojen rakentaminen on jämähtänyt noin viiden prosentin tasolle kaikista uudiskohteista Suomessa. Edelleen suurin osa kerrostaloista tehdään perinteisesti betonista.

Suurin syy kehityksen pysähdykselle on Ympäristöministeriön ohjelmapäällikön Petri Heinon mukaan suurten rakennuttajien haluttomuus muuttaa omia käytäntöjään rakennusmenetelmien suhteen.

Tämän toteaa myös Lakea Oy:n aluepäällikkö Ari Myllyniemi.

– Peräänkuulutamme rohkeutta muilta rakennuttajilta ja urakoitsijoilta lähteä mukaan puurakentamiseen. Sitä kautta saadaan puurakentamisen teollisuus, työvoima sekä koulutus kasvuun.

Suomessa kerrostaloasuminen kasvattaa suosiotaan. Tällä hetkellä lähes puolet suomalaisista asuvat kerrostaloissa (siirryt toiseen palveluun).

Trendiä kasvattaa muuttoliike Suomen suurimpiin kaupunkeihin.

Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Vuonna 2020 aloitettiin noin 9700 kerrostalokohteen rakentaminen. Uusista kerrostalokohteista ainoastaan murto-osa valmistetaan puusta, vaikkakin tavoite on asetettu paljon korkeammalle.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa (siirryt toiseen palveluun) hallituskauden aikana, sekä lisätä osaamista ja koko tuotantoketjun kehitystä.

Kovat tavoitteet: Kolmannes uusista rakennuksista puurakenteisiksi vuonna 2022

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma käynnistyi vuonna 2016, ja jatkuu aina vuoden 2022 loppuun asti. Siinä puurakentamisen tavoitteeksi on julkisten rakennuskohteiden osalta asetettu peräti 31 prosenttia vuoteen 2022 mennessä ja 45 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Asuinkerrostalojen osalta tavoite puolestaan on, että puurakennusten markkinaosuus on 21 prosenttia vuonna 2022 ja 46 prosenttia vuonna 2025.

Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Petri Heinon mukaan kerrostalojen osalta tavoite on realistinen ja jopa välttämätön. Tavoitteen avulla varmistetaan puurakentamisen edellytykset Suomessa. Yritysten on voitava investoida koulutukseen ja työvoimaan tehtailla.

– Kun tavoitetta tarkastelee lukuna, niin se on noin 30 puukerrostaloa. Kunnissa vireillä olevia hankkeita tarkastellessa olemme arvioineet, että tuo määrä on realistinen, toteaa Heino.

Käytännössä tavoitteesta ollaan kuitenkin vielä kaukana.

Jyväskylään nousi kahdeksankerroksinen "Puukuokka"

Lakean ensimmäinen puukerrostalo valmistui Seinäjoelle vuonna 2013. Seuraavana vuonna Jyväskylään nousi peräti kahdeksankerroksinen “Puukuokka”.

Tämän jälkeen Lakea on rakennuttanut puukerrostaloja viisi lisää. Viimeisin kohde rakentuu Vaasan Melaniemeen kevään aikana.

Viherlehto on kuusikerroksinen, CLT-menetelmällä valmistettu kerrostalo, jonka puiset moduulit valmistetaan tehtaassa kalusteita myöten.

Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Niemen korttelin kerrostalot nousevat vauhdilla Kokkolassa

Puukerrostalojen rakentaminen edellyttää muutosta

Puukerrostalojen rakennusprosessi poikkeaa huomattavasti perinteisestä betonirakentamisesta. Suurin osa työstä tehdään etukäteen tehtaissa.

– Työmaalla käytetään puukerostalorakentamisessa vähemmän aikaa. Prosessi työn alkamisesta tehtaalla siihen, että asukkaat muuttavat sisään, on kuitenkin yhtä pitkä, toteaa Lakean aluepäällikkö Ari Myllyniemi.

Petri Heinon mukaan puurakentamiseen siirtyminen edellyttää alan kaikilta toimijoilta sekä ajatusmallin muuttamista että myös totuttujen käytäntöjen päivittämistä.

Rakentamisessa prosessit ovat pitkiä, ja kaikki lähtee kaavoituksesta. Puurakentamisen ominaispiirteet olisi syytä ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa.

Heinon mukaan avainasemassa on se, että olemassa olevat toimijat saadaan kiinnostumaan puukerrostalorakentamisesta.

– Uusilla toimijoilla voi olla haasteita tonttipuolen kanssa ja uskottavuusongelmia kunnan silmissä.

Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Puukerrostalorakentamisen yleistyminen edellyttäisi prosessien muuttuessa sitä, että sekä yritysten että työntekijöiden roolit muuttuvat.

– Tässä on mietinnän paikka, mikä on kunkin yrityksen rooli, millaista bisnestä pystytään tekemään. Se on monella vielä etsinnässä, toteaa Heino.

Samoilla linjoilla on myös Ari Myllyniemi. Lakean suurin haaste on ollut sopivien rakennuttajien löytäminen.

– Tekijöitä on suhteellisen vähän. Joka kohteessa teemme suuren työn sellaisten löytämiseksi. Välillä joudumme opettamaan itse, Myllyniemi sanoo.

Rakentaminen on kalliimpaa, mutta hintaa eivät maksa asiakkaat

Lakean aluepäällikkö Ari Myllyniemen mukaan puukerrostalojen rakentaminen on toistaiseksi kalliimpaa kuin betonitalorakentaminen.

Korkeammat rakennuskustannukset eivät hänen mukaansa kuitenkaan lankea asukkaille maksettavaksi, vaan rakennuttaja karsii kulut omasta katteestaan. Silti puurakentamisessa on Lakean mielestä selkeä hyöty.

– Ne, jotka ottavat uudemmat teknologiat käyttöön aikaisemmassa vaiheessa, menestyvät. Uskomme myös, että kustannuspuoli lähestyy betonirakentamista alan kasvaessa, Myllyniemi toteaa.

Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Petri Heinon mukaan on jo olemassa esimerkkejä puukerrostalokohteista, joissa rakennuskustannukset on saatu painettua samalle tasolle kuin perinteisessä betonirakentamisessa.

– Toimijoiden harjaantumisella päästään alempiin kustannuksiin, parempaan laatuun sekä parempiin elinkaarikustannuksiin hyvinkin nopealla aikajänteellä, Heino toteaa.

"Fear of missing out"

Julkisella puolella puukerrostalojen rakentaminen lisääntyy, mutta yksityiset rakennuttajat ovat Petri Heinon mukaan olleet varovaisempia. Hän on kuitenkin toiveikas.

– Pienistä määristä kun lähdetään niin on helpompaa kasvattaa. Tässä on sellainen “fear of missing out” -vaihe. Sektori on kovasti kehittymässä ja toimijat miettivät, mitä hyötyä siitä on meille.

Myös Lakea näkee, että puukerrostaloprojektien määrää on mahdollista lähitulevaisuudessa kasvattaa.

– Tällä hetkellä kerrostalokohteistamme noin 10-15 prosenttia on puukohteita, tämä määrä on mahdollista tuplata lähitulevaisuudessa, sanoo Myllymäki.

Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Puukoulu lähes valmis Lestijärvellä

Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla on hiljattain tehty suurinvestointi puurakentamiseen. Viisi miljoonaa euroa maksaneen hirsikoulun rakennusurakka on loppusuoralla. Rakennus luovutetaan tilaajalle maaliskuun lopussa.

Kurkista sisään: Yle pääsi tutustumaan Lestijärven uuteen hirsikouluun - "En olisi kuvitellut Lestijärvelle tämmöstä"

Hirsikoulu on rakennettu vanhanajan rakennusperinteitä kunnioittaen, sillä rakennuksen alla on tuuletettava on niin sanottu rossipohja. Sen avulla pidetään huoli, ettei kosteus nouse maaperästä itse rakennukseen.

Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.