1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Espoo

“Onhan se ikävää, jos omalle pihalle ei aurinko enää paista” – omakotialueen kylkeen suunnitellut tornitalot yllättivät espoolaisen naapuruston

Espoo haluaa länsimetron tulevalle päätepysäkille tiiviin asuinalueen työpaikkoineen, missä voi elää ilman autoa.

Espoolaisen Minna Wallinin kotia vastapäätä noussee kerrostaloja. Suunnitelman mittakaava yllätti naapuruston asukkaat. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Espoolainen Minna Wallin siristelee silmiään kotipihallaan. Kevätaurinko pääsee paistamaan esteettömästi pientaloalueen tonteille.

Kaupungin suunnitelmat ovat kuitenkin heittäneet varjon asukkaiden ylle.

Viereisen Kiviruukin teollisuusalueen paikalle on nousemassa kilometrin leveydeltä kerrostaloja. Syynä siihen on länsimetro, jonka tulevasta Kivenlahden päätepysäkistä Espoo haluaa kaiken hyödyn irti.

Kiviruukin suunnitelmien mittakaava yllätti nykyiset asukkaat, sillä taloista korkeimmat näyttäisivät nousevan juuri pientaloalueen kylkeen.

– Onhan se ikävää, jos omalle pihalle ei aurinko enää paista, Wallin naurahtaa.

Suunnitelmissa korkeimmat talot ovat kauimpana metroasemasta

Minna Wallin haluaa tehdä selväksi, ettei hän tai naapurusto vastusta viereisen 70–luvulla syntyneen teollisuusalueen asuttamista.

– Todella hyvä, että alue siistiytyy ja siihen rakennetaan. Mutta täysin puskista ja yllätyksenä tuli, että tuohon viereen suunniteltiin aluksi 16-kerroksisia taloja.

Punainen merkki osoittaa pientaloalueen reunimmaiset talot. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen havainnekuvassa pysäköintitalo ja alueen korkeimmat rakennukset näkyvät niiden vieressä. Kuva: Petteri Juuti / Yle, Espoon kaupunki

Wallin antaa esimerkin maisemanmuutoksesta oman pihansa näkökulmasta. Vastapäätä tonttia on nousemassa loivaan rinteeseen neljäkerroksisia kerrostaloja harjakattoineen.

Toiselle laidalle, naapuritalon kylkeen on puolestaan kaavailtu viisikerroksista pysäköintihallia sekä korkeita kerrostaloja. Alunperin kerroksia niissä oli jopa 16, nyt kerroskorkeudet ovat suunnitelmissa laskeneet kahdeksaan.

– Hassua on se, että korkeimmat talot ovat tässä omakotitalojen vieressä ja kun mennään kohti metroa, niin siellä on matalampaa, Wallin summaa.

Matkaa pientaloalueelta Kivenlahden metroasemalle on noin kilometrin verran.

Lisäksi asukkaita arveluttaa alueen tehokkaasta rakentamisesta syntyvä liikenne.

Länsimetron varteen täytyy mahtua 100 000 uutta asukasta

Yleiskaavayksikön suunnittelupäällikkö Johanna Palomäki myöntää, että muutos pientaloasukkaille on iso. Hänen mukaansa Kiviruukin alue tulee olemaan kauttaaltaan korkeaa ja tehokasta rakentamista.

Espoo on kasvanut tasaisesti viimeiset vuosikymmenet ja metro tuo lisää väkeä. Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen otetaan käyttöön vuonna 2023.

Länsiväylän eteläpuolelle Kivenlahteen rakentuu länsimetron jatkeen päätepysäkki. Sen tuntumassa on jo korkeaa rakentamista. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Metrokäytävän varteen olisi tulevina vuosikymmeninä tarkoitus saada mahtumaan jopa 100 000 uutta asukasta.

– Nyt tilanne on se, että länsimetron itäpäässä on paljon enemmän työpaikkoja ja länsipäässä on paljon enemmän asukkaita. Tavoitteena on, että saisimme tilannetta tasapainotettua ja kuitenkin myös asukkaita lisää metron länsipäähän, Palomäki sanoo.

Kiviruukin alue sijoittuu Länsiväylän ja Kivenlahden pohjoispuolelle Espoossa. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Kiviruukin uudelle asuinalueelle on kaavailtu 9 000 asukasta ja 3 000 työpaikkaa. Espoo haluaa siitä kaupunkimaisen ympäristön, joka pitää sisällään asumisen lisäksi myös työpaikkoja, lähipalvelut ja hyvät liikenneyhteydet.

– Kiviruukissa voisi valita sellaisen elämäntyylin, ettei ole pakko omistaa ainakaan kahta autoa ja jopa autoton elämä olisi mahdollinen.

Asukkaat: Kaupungin ohjattava rakentamista tiukemmin

Kiviruukin nykyisen teollisuusalueen tontit ovat yksityisomistuksessa, maanomistajia on noin parikymmentä.

Käytännössä Kiviruukin kehittyminen asuinalueeksi on siis riippuvainen siitä, millaista tahtia maanomistajat haluavat tonttejaan rakennuttaa.

– Kyllähän se johtaa tilanteeseen, ettei alue tule toteutumaan yhdellä kertaa valmiiksi, vaan muutos tulee kestämään pitkään, yleiskaavayksikön suunnittelupäällikkö Johanna Palomäki sanoo.

Espoo haluaa rakentaa Kiviruukin teollisuusalueesta kaupunginosan, jossa on sekä asumista että työpaikkoja. Kuva: Espoon kaupunkisuunnnittelukeskus

Pientaloalueen asukkaat haluaisivat, että juuri tässä kohtaa kaupunki ottaisi ohjat tiukemmin käsiinsä ja määrittelisi tarkemmin, millaista rakentamista alueen eri tonteille sallittaisiin.

– Ihmettelen miksi ainut tapa rakentaa on tehdä korkeita pistemäisiä taloja, kun vaihtoehtona on myös rakentaa tiivistä ja matalampaa, asukas Minna Wallin sanoo.

Wallinin mukaan nykyisille asukkaille suunnitelmat valkenevat vasta sitä mukaan, kun he asemakaavaluonnoksista näkevät mitä yksityinen maanomistaja on rakennusliikkeellä teetättänyt.

– Ymmärrän tietysti yksityisen maanomistajan tarpeet. Itse kukin varmasti haluaa maksimoida taloudellista hyötyä, mutta ajattelisin, että kaupungin pitäisi olla tasapainottava elementti siinä välissä.

Wallin ihmettelee, miksei osayleiskaavaan ole tehty jo valmiiksi rakentamista tiukemmin ohjaavaa, kuten matalampaa kerroskorkeutta edellyttävää kaavamerkintää?

– Jos se kaava olisi määritelty hyvin tiukkaan, niin olisi hyvin todennäköistä, että joutuisimme muuttamaan osayleiskaavaa matkan varrella. Yritämme välttää sitä, koska kaavoitusprosessit ovat raskaita, Palomäki vastaa.

– Mielestäni kysymys on ennemminkin siitä, että onko järkeä tehdä ennakkoon tiukkaan määriteltyjä yleiskaavoja, jotka ovat voimassa pitkään, kun tulevaisuudesta ei voi tietää? Vai voisiko yleiskaavoitus olla jatkuvaa, kun kaupunki ei kuitenkaan tule koskaan valmiiksi?, Palomäki lisää.

"Ensin pelotellaan naapurusto, sitten katsotaan mitä päätetään"

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kiviruukin asuinalueen rakentuminen alkaa juuri pientaloalueen reunasta.

Sitä, kuinka korkeaa rakentamista omakotitalojen kylkeen sallitaan, tasapainotellaan nyt asemakaavatyössä. Asukkaat ovat jättäneet kaavoista muistutuksia ja selvityspyyntöjä.

Lopulliseen päätöksentekoon valtuustoon suunnitelmat etenevät kaupunkisuunnittelulautakunnan kautta.

– Asukkaiden huoli on ihan ymmärrettävä. Voi sanoa, että maanomistaja yrittää aina saada maalleen enemmän rakennettavaa, kuin mitä siihen sitten loppujen lopuksi tulee. Ensin pelotellaan koko naapurusto ja sitten oikeasti katsotaan, mitä päätetään, lautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi (kok.) sanoo.

Kiviruukki on 1970-luvulla syntynyt teollisuusalue. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Särkijärven mukaan espoolaispäättäjät mielellään näkisivät kaupungin suunnitelmissa eri puolilla Espoota enemmän kaupunkipientaloja, mutta niitä harvemmin kaavoitetaan.

– Niissä on kerrostaloalueen tehokkuus, mutta kuitenkin pärjätään kaksikerroksisella rakentamisella.

Sen sijaan kaupunkisuunnittelulautakunnan pöydälle saapuu usein isomman mittakaavan suunnitelmia, jotka lähtevät bumerangina takaisin valmisteluun.

– On tilanteita, joissa kaupunkisuunnittelulautakunta pitää suunnitelmaa liian ahneena ja palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Aina on kuitenkin ehditty valmistella kaava kunnolla ennen kuin siitä on pakko päättää.

Kuinka usein tällaisia suunnitelmia on kaupunkisuunnittelulautakunnan pöydällä, että ahneus paistaa niistä läpi?

– Ei varmaan jokaisessa kokouksessa, mutta joka toisessa suunnilleen, Särkijärvi lisää.

Espoon kaavoituksen huoli taas on, että jos alueen ensimmäiset korttelit ovat pienimuotoisia, ei suunniteltu väkimäärä mahdu Kiviruukin alueelle.

– On olemassa ilmiö, että jos jokin alue lähtee kehittymään tietyllä tavalla, niin se herkästi vaikuttaa siihen, mitä niissä seuraavissakin kortteleissa tapahtuu. Ja siinä voi olla vaara, että korttelit eivät kehity tehokkaasti ja jäämme asukas- ja työpaikkatavoitteesta, Palomäki sanoo.

Kotipihaltaan naapurustonsa suunnitelmia seuraava Minna Wallin sanoo, että osa asukkaista on jo harkinnut omakotitalostaan luopumista.

– Kyllähän ihmiset äänestävät jaloillaan, jos tuntuu, että lopputulos ei ole viihtyisä.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 26.3.2021 klo 23 asti.

Lue myös:

Espoon metrorakentamisessa on opittu miljoonien eurojen virheistä – Länsimetron kakkosvaihe etenee aikataulussa