1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. MOT

Björn Wahlroos sijoittaa pikavippibisnekseen veroparatiisin kautta – MOT:n analysoima tietokanta paljastaa Luxemburgin piilotetut rahavirrat

Suomen talouselämän merkittävimpiin vaikuttajiin kuuluva Björn Wahlroos on siirtänyt yli 140 miljoonaa euroa varallisuuttaan Luxemburgin veroparatiisiin.

MOT
Björn Wahlroos
Björn Wahlroos on finanssikonserni Sammon merkittävä omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Wahlroos on siirtänyt varallisuuttaan Luxemburgiin yli 140 miljoonaa euroa. Wahlroos kuvattiin lokakuussa 2017.Jarno Kuusinen / AOP

Kansainvälisten toimittajien keräämä tietokanta paljastaa, ketkä ovat Luxemburgiin perustettujen yritysten todellisia omistajia. Omistukset ovat pysyneet tähän asti salassa.

Selvitys paljastaa myös esimerkiksi mafian omistamia yhtiöitä, joiden epäillään kytkeytyvän rahanpesuun ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Paljastukset ovat kiihdyttäneet vaatimuksia (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Luxemburg pitäisi lisätä EU:n mustalle listalle muiden veroparatiisien kanssa.

Europarlamentin verovaliokunnan varajäsen Eero Heinäluoma (sd.) kuvailee uusia tietoja Luxemburgista “järisyttäviksi”.

– Se on järisyttävää myös sen takia, että Luxemburg on jäänyt kiinni kyseenalaisesta toiminnasta aiemminkin. Maa on luvannut muuttaa käytäntöjään, ja on tietenkin muuttanutkin, Heinäluoma sanoo Ylen MOT-toimitukselle.

– Tilalle on kuitenkin tullut uudenlaista toimintaa, jossa houkutellaan verojen välttelyyn myös yksityisiä ihmisiä, minkä tuloksena tulee tappioita muille jäsenmaille.

Suomalaisten suosima veroparatiisi

Selvityksessä on uutta tietoa myös suomalaisten talousvaikuttajien kuten finanssikonserni Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin ja hissiyhtiö Koneen perijäsukuun kuuluvan Ilkka Herlinin sijoitustoiminnasta.

Wahlroosilla on Luxemburgissa varallisuutta yli 140 miljoonaa euroa ja hän on tehnyt sijoituksia muun muassa pikavippialalle.

Luxemburg on merkittävin suomalaisten käyttämä veroparatiisi.

Useat sadat suomalaiset yksityishenkilöt ja yritykset harjoittavat sijoitustoimintaa tai varallisuudenhoitoa Luxemburgiin rekisteröityjen yhtiöiden välityksellä.

Vain muutaman neliökilometrin kokoisella alueella Luxemburgin suurherttuakunnassa hallitaan kymmenien miljardien eurojen arvosta suomalaista omaisuutta, paljasti Yle vuosi sitten julkaisemassaan selvityksessä.

Tässä jutussa mainittujen suomalaisten toimintaan Luxemburgissa ei Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan liity epäilyjä väärinkäytöksistä.

Tietokannan on koonnut ranskalaislehti Le Monde, joka on antanut MOT-toimitukselle pääsyn tutkimaan aineistoa.

Le Monden keräämien tietojen mukaan luxemburgilaisten yhtiöiden kautta hallinnoidaan ainakin 6500 miljardin euron arvosta omaisuutta.

Useat merkittävät suomalaiset talouselämän vaikuttajat kuten Nokian ex-toimitusjohtaja Jorma Ollila, Sammon ex-konsernijohtaja Kari Stadigh, rakennusliike SRV:n suuromistaja Ilpo Kokkila ja Ehrnroothin suku ovat aikaisemmin siirtäneet omaisuuttaan Luxemburgiin. Ilpo Kokkila on myöhemmin loupunut omistuksistaan Luxemburgissa.

Luxemburg houkuttelee (siirryt toiseen palveluun) sijoittajia maahan veroeduilla, sijoitustoimintaa suosivalla lainsäädännöllä sekä osaavalla finanssialan työvoimalla. Kriitikoiden mukaan Luxemburgin suosiota selittävät mahdollisuus salata omistuksiaan ja hyödyntää verolainsäädännössä olevia porsaanreikiä.

Luxembourg
Luxemburgin minivaltioon on rekisteröity kymmeniä tuhansia yhtiöitä. Niiden omistajiksi tai johtajiksi on merkitty muun muassa 266 Forbes-lehden miljardöörilistauksessa mukana olevaa henkilöä.Julien Warnand / AOP

Wahlroosilla useita yhtiöitä Luxemburgissa

Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn “Nalle” Wahlroos on siirtänyt varallisuuttaan luxemburgilaisiin yhtiöihin. Wahlroos on ollut vuosikymmeniä Suomen vaikutusvaltaisimpia yritysjohtajia.

Wahlroos on osakkaana ainakin viidessä luxemburgilaisessa yhtiössä, joista hän omistaa Luxemburgin kaupparekisterin mukaan kokonaan kolme. Luxemburgin kautta Wahlroos on sijoittanut rahojaan muun muassa brittiläiseen pikavippiyhtiö Auden Group Limitediin.

Wahlroosin yhtiö on lainannut pikavippiyhtiölle yli miljoona euroa kymmenen prosentin korolla. Auden Group kertoo olevansa (siirryt toiseen palveluun) “sosiaalisesti vastuullinen” lainanantaja.

Yhtiön myöntämien lainojen todelliset vuosikorot ovat kuitenkin yli sata prosenttia.

Wahlroos on sijoittanut kymmeniä miljoonia euroja myös brittiläiseen energia-alalla toimivaan yhtiöön (siirryt toiseen palveluun).

Wahlroos hallinnoi Luxemburgin kautta yhteensä noin 140 miljoonan euron varallisuutta. Wahlroos ei halunnut kommentoida toimintaansa Luxemburgissa Ylen MOT-toimitukselle.

Revinnäinen
Björn Wahlroos omistaa kokonaan tai osittain ainakin viisi luxemburgilaista yhtiötä. Yhteen niistä Wahlroos on siirtänyt varallisuuttaan lähes 120 miljoonaa euroa.

Koneen perillinen perusti oman rahaston Luxemburgiin

Koneen perijäsukuun kuuluva Ilkka Herlin omistaa yli 95 prosentin osuuden Luxemburgiin perustetusta rahastoyhtiöstä nimeltä Access S.A.

Rahaston tekemien sijoitusten arvo on lähes 40 miljoonaa euroa. Rahasto on tehnyt sijoituksia Luxemburgin kautta muun muassa kiinalaiseen ympäristöteknologia-alan yhtiöön (siirryt toiseen palveluun), kiinalaiseen autonvalmistajaan (siirryt toiseen palveluun) ja vietnamilaiseen it-alan yhtiöön (siirryt toiseen palveluun).

Ilkka Herlin ei antanut MOT-toimitukselle haastattelua, vaan hän lähetti lausunnon sähköpostitse.

– Ystävällisesti ilmoitan, että Access S.A. on rahasto joka sijoittaa pääasiallisesti Kaakkois-Aasian ja Tyynenmeren alueelle ja sitä markkinoidaan kansainvälisille ammattisijoittajille. Omistamani sijoitusyhtiö on rahaston siemensijoittaja.

– Luxemburgin kehittynyt ja vakiintunut sijoitusrahastojärjestelmä tukee rahaston liiketoimintaa erityisesti EU:n alueella, Herlin kirjoitti viestissään.

Rahastoyhtiön dokumenteista ei käy ilmi, keitä muita sijoittajia sen toiminnassa mahdollisesti on mukana. Herlin on lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja.

Ilkka Herlinin sijoitustoiminta Luxemburgissa on kuitenkin varsin maltillista verrattuna hänen omistuksiinsa Suomessa. Herlinin suomalaisessa sijoitusyhtiössä Wipunen Varainhallinnassa on varallisuutta yli 320 miljoonaa euroa.

Herlinin Suomen-yhtiön jakamattomat voittovarat olivat vuoden 2019 lopulla noin 235 miljoonaa euroa.

Ilkka Herlin Hangon rannassa
Koneen perijäsukuun kuuluva Ilkka Herlin tunnetaan paitsi yritysjohtajana myös intohimoisena Itämeren suojelijana. Arkistokuvassa Herlin on kuvattuna Hangossa vuonna 2018.Pauliina Toivanen / Yle

Turun Sanomien omistajaperhe sijoittaa Luxemburgin kautta

Turun Sanomia julkaiseva TS-yhtymä omistaa Hermes Investment -nimisen luxemburgilaisen yhtiön.

TS-yhtymän omistaa Ketosen suku. Luxemburgilaisen yhtiön hallituksen jäsenenä toimii TS-yhtymän toimitusjohtaja Heikki Ketonen.

Luxemburgin kaupparekisterin asiakirjojen mukaan yhtiö perustettiin vuonna 2014. Yhtiön omistamien sijoitusten arvo oli vuoden 2019 lopulla noin 6,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 yhtiö teki voittoa noin 240 000 euroa. Veroja yhtiö maksoi 4800 euroa.

Hermes Investment ei ole ilmoittanut Luxemburgin rekisteriin todellisia edunsaajia. Jos kukaan omistajista ei omista yli 25 prosenttia yhtiöstä, sitä ei lain mukaan tarvitse ilmoittaa.

Heikki Ketonen tai muut TS-yhtymän edustajat eivät vastanneet MOT:n haastattelupyyntöihin useista yrityksistä huolimatta.

Eero Heinäluoma.
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma vaatii Luxemburgin lisäämistä EU:n mustalle listalle veroparatiisimaisen toiminnan takia. Heinäluoma pitää uusia paljastuksia Luxemburgista “järisyttävinä”. Jarno Kuusinen / AOP

Korruptiota ja epäiltyä rahanpesua

Luxemburgin valtion edustajat ovat markkinoineet maataan sijoittajille keskeisenä finanssikeskuksena. Pieneen ruhtinaskuntaan on rekisteröity esimerkiksi yli 15 000 rahastoyhtiötä.

Niiden kautta sijoittavat useat institutionaaliset toimijat, kuten suomalaiset työeläkeyhtiöt.

Toisin kuin esimerkiksi Panamalla tai Brittiläisillä Neitsytsaarilla, Luxemburgilla on ollut maine “puhtoisena” veroparatiisina. Sinne perustettuja yhtiöitä ei ole aiemmin yhdistetty laajemmassa mittakaavassa korruptioon tai muuhun rikolliseen toimintaan.

Toimittajien selvitykset ovat kuitenkin muuttaneet käsitystä Luxemburgin finanssipalveluiden luonteesta.

Luxemburgin toiminnasta käytiin laajaa julkista keskustelua jo vuonna 2014, kun tutkivien toimittajien ryhmä ICIJ paljasti maan solmineen salaisia verosopimuksia useiden kansainvälisten suuryritysten kanssa.

Mukana oli myös suomalaisia yhtiöitä, kuten Ylen MOT-toimitus kertoi uutisissaan. Sopimusten avulla yritysten maksamat verot jäivät häviävän pieneksi.

Uusi tietokanta paljastaa muun muassa seuraavia asioita:

Luxemburgin toiminta verosuunnittelussa eli laillisessa verojen välttelyssä oli jo aiemmin tiedossa.

Likaisen rahan löytyminen tuli sen sijaan yllätyksenä, sanoo europarlamentaarikko Eero Heinäluoma.

– Osa tätä järkytystä on, että mafiajärjestöt ovat mukana näissä edunsaajissa ja he saavat hyviä finanssipalveluja Luxemburgista, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma: “Ei se kivalta tunnu, että on joukossa tällainen kaveri”

Veroparatiisialueen tyypilliset kriteerit ovat alhainen verotus ja yrityssalaisuus. Salailun maine on magneetin tavoin houkutellut ihmisiä Luxemburgiin, sanoo apulaisprofessori Gabriel Zucman Kalifornian Berkleyn yliopistosta.

– Viranomaisten on vaikea tutkia [salaisuuden takia] korruptiotapauksia, petoksia tai veronkiertoa, Zucman sanoo OCCRP-toimittajajärjestön haastattelussa.

Salaisuuden verho on aukeamassa osittain EU:n toimien takia. Jäsenmaita on velvoitettu luomaan niin sanotut tosiallisten edunsaajien rekisterit eli tiedot yhtiöistä yli 25 prosenttia omistavista henkilöistä.

Luxemburg julkaisee nämä omistajatiedot verkossa. Luxemburgin valtion edustajat ovat vähätelleet uusia paljastuksia (siirryt toiseen palveluun) ja sanoneet niiden antavan väärän kuvan maan finanssipalveluista.

Eero Heinäluoma on vaatinut toimia Luxemburgia sekä muita EU:n veroparatiisimaita kuten Kyprosta ja Maltaa kohtaan. Toistaiseksi EU on ollut kyvytön ja haluton ryhtymään toimiin.

– Luxemburg ei tee tätä omaa toimintaa tyhjiössä, vaan se aiheuttaa seuraamuksia 26 jäsenmaalle, jossa näkyy verotulojen menetyksiä, jotka ovat todella massiivisia, siis miljardin luokassa. Ei se kivalta tunnu, että on joukossa tällainen kaveri, joka käy potkimassa sinua jalkaan ja aika tehokkaalla tavalla, Heinäluoma sanoo.

– Kun toiset jättää maksamatta niin toiset maksaa enemmän. Kun tämä tietoisuus lisääntyy niin paine myös näitä maita kohtaan – parasiitteja – kasvaa ja tämä toiminta tulee mahdottomaksi, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma vaatii omistajatietoja julkiseksi myös Suomessa

Uudet paljastukset Luxemburgista pohjautuvat julkisiin lähteisiin. Ranskalainen Le Monde -lehti onnistui lataamaan Luxemburgin valtion verkossa julkaisemat omistajatiedot kokonaisuudessaan. Julkiseen tietokantaan (siirryt toiseen palveluun) on voinut tehdä hakuja vain yhtiöiden nimillä, mutta ei omistajien. Tämä on tehnyt julkisten tietojen tutkimisesta hyvin vaikeaa.

Avoimuudella on ollut myös isoja vaikutuksia Luxemburgin vetovoimaan. Vuosi edunsaajarekisterin julkaisemisen jälkeen lähes 25 000 luxemburgilaisyritystä (siirryt toiseen palveluun) lopetti toimintansa. Aikaisempina vuosina lopettaneiden yhtiöiden määrä on ollut noin neljänneksen tästä.

Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus PRH ylläpitää tietokantaa yhtiöiden todellisista edunsaajista eli omistajista. Suomessa tietokanta ei kuitenkaan ole yleisölle julkinen. (siirryt toiseen palveluun)

Toimittajat voivat saada eräissä poikkeustapauksissa tietoja rekisteristä, kuten esimerkiksi tutkittaessa rahanpesuepäilyjä.

– Rekisteri pitäisi tehdä täysin julkiseksi, koska julkisuus on se tehokkain ja helpoin lääke väärinkäytösten lopettamiseen ja ongelmien vähentämiseen, Heinäluoma sanoo.

Edunsaajien rekisteri on Suomessa myös pahasti puutteellinen. PRH:n mukaan noin sata tuhatta (siirryt toiseen palveluun)yhtiötä on jättänyt kertomatta omistajatietonsa.

Oikaisu ma 29.3. kello 14.17. Jutussa väitettiin, että Eero Heinäluoma on europarlamentin verovaliokunnan jäsen. Hän on todellisuudessa varajäsen. Oikaisu ma 29.3. kello 19.36. Juttuun on lisätty maininta siitä, että Ilpo Kokkilalla ei ole enää omistuksia Luxemburgissa.

Artikkelista voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Lue seuraavaksi