1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kunnat

Tulevaisuudessa isot kunnat päättävät myös pienten kuntien sosiaali- ja terveysasioista? Näin käy, mikäli sotelakiesitys toteutuu

Alueellisissa maakuntavaltuustoissa enemmistö päättää eikä äänileikkuria ole.

Korona on tyhjentänyt pihat monista päiväkodeista. Pienissä kunnissa pelätään, että sotelaki tyhjentää syrjäseutujen palvelut. Kuva: Dani Branthin / Yle

Sotelakiesityksen mukaan jokainen maakunta on oma vaalipiirinsä hyvinvointialueiden aluevaltuustovaaleissa. Valittavassa aluevaltuustossa päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Aluevaltuustoissa ei ole kuntayhtymistä tuttua äänikynnystä.

Suomessa on kuusi maakuntaa, jossa keskuskaupungissa on yli puolet maakunnan asukkaista. Näissä maakunnissa on yhteensä 86 kuntaa, mutta on hyvin todennäköistä, että jokaisessa maakunnassa valtuutettujen enemmistö tulee keskuskaupungista.

Monessa muussakin maakunnassa keskuskaupungin asema on niin vahva, että ne voivat saada enemmistön sotevaltuustoon.

Kokkola on maakuntien vahvin keskuskaupunki. Peräti 70 prosenttia Keski-Pohjanmaan asukkaista asuu Kokkolassa. Maakunnan pienille kunnille ei soteuudistuksen jälkeen jää juuri sananvaltaa omista sosiaali- ja terveysasioista.

– Keski-Pohjanmaalla tilanne on niin kuin Lumikissa ja 7 kääpiössä. Kokkola on Lumikki ja Toholampi on yksi 7 pienestä kääpiöstä. Pieniä kuntia uhkaa demokratiavaje, toteaa Jukka Lintilä, joka on Toholammin kunnan edustaja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten hallituksessa.

Jukka Lintilä pelkää, että runsaan 3000 asukkaan Toholammilla joudutaan maksumiehiksi, mutta menetetään lähipalvelut. Kuva: Petra Haavisto / Yle

Soiten nykyisistä valtuutetuista vähän yli puolet (14/26) tulee Kokkolasta. Lisäksi jokaisella jäsenkunnalla on valtuustossa 1-2 paikkaa. Kuntayhtymän kokous on kuitenkin päätösvaltainen vasta, kun paikalla on edustaja vähintään 7 jäsenkunnasta.

Maakuntavaltuustossa valtuutettujen määrä nousee Keski-Pohjanmaalla 59:ään, mutta kuntakiintiö poistuu.

Päijät-Hämeessä Lahti yrittää jyristä isännän äänellä

Päijät-Hämeen maakunnan asukkaista 60 prosenttia asuu Lahdessa. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä Lahti on jo nyt yrittänyt käyttää isännän ääntä, mutta tehokas äänileikkuri on kaupungin määräysvaltaa hillinnyt.

– Me pienissä kunnissa olemme vähän naureskelleet, että Lahden kaupunginhallitus on antanut kuntayhtymän edustajilleen tallimääräyksiä, miten toimia, hymähtää pienen Hartolan kunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Fågel.

Hartolan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Fågel uskoo, ettei pienillä kunnilla ole aluevaltuustoissa äänivaltaa, jos sotelakiesitys menee läpi. Kuva: Dani Branthin / Yle

Mikäli sotelakiesitys menee läpi, Lahden ei enää tarvitse ottaa huomioon muiden Päijät-Hämeen kuntien mielipidettä.

– Olemme tästä hyvin huolissamme. Jokainen ymmärtää sen, että jos päättäjät tulevat Lahdesta, niin Hartolan asiat eivät välttämättä tule kovin vahvasti esille, miettii Fågel

Hartola ja moni muu pieni kunta saattaa jäädä kokonaan ilman edustajaa aluevaltuustoon.

Emeritakansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila moittii puoluettaan

Hallituksessa keskusta on viemässä läpi sotelakia. Puolueen pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila pitää esityksessä olevaa aluevaltuuston vaalitapaa huonona.

– Sydäntäni särkee, ettei tätä vaalitapaa mietitty silloin, kun se ensi kertaa tehtiin. On kaunis ajatus, että kaikki saavat vaaleilla valita edustajansa, mutta väestöpohjasta johtuen pienempien kuntien valtuutetuilla ei ole mitään valtaa, kun äänimäärä ei riitä. Olen tässä asiassa oman puolueeni keskustan kanssa eri linjoilla, ja olen sanonut sen useasti aiemminkin.

Kanta-Häme on kolminapainen maakunta. Hämeenlinnassa asuu noin 40 prosenttia maakunnan asukkaista, mutta Lounais-Hämeessä on vakaa usko, että vaalitapa tuo aluevaltuustoon Hämeenlinnalle enemmistön.

Pitkän linjan keskustapoliitikko Sirkka-Liisa Anttila harmittelee sitä, että omakin puolue on tukemassa aluevaalien äänestyskäytäntöä. Kuva: Dani Branthin / Yle

Lounais-Hämeessä ja muissakin Kanta-Hämeen kunnissa on pitkään harmiteltu Hämeenlinnan päällepäsmärin asennetta. Sirkka-Liisa Anttila sanoo suoraan, mitä hänen mielestään tapahtuu, jos Hämeenlinna saa sotevaltuuston enemmistön.

– Lounais-Hämeen kunnille käy huonosti. Hämeenlinna on aina ajatellut itsekkäästi vain itseään. Laitan toiveeni siihen, että perustuslakivaliokunta vielä muuttaa vaalitavan.

Suomen Kuntaliitossa tiedetään vaalitavan suosivan keskuskaupunkeja.

– Pienten kuntien pelko siitä, että heidän päätäntävaltansa kapenee on oikeutettu. Tietysti asiaan vaikuttaa se, ovatko aluevaltuutetut enemmän kunnan vai puolueensa edustajia. Jälkimmäisessä tapauksessa yksittäisen kunnan valta voisi jäädä pienemmäksi, arvioi tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Keski-Pohjanmaan valtias Kokkola uskoo demokratian toimivan tulevaisuudessakin

Soiten hallituksen puheenjohtaja, kokkolalainen Veikko Laitila ei usko Kokkolan jyräävän tulevaisuudessa.

– Kokkola ei tälläkään hetkellä näy mitenkään erityisesti Soiten päätöksenteossa. Meillä on eri kyliä ja täälläkin etäisyydet ovat pitkiä. Lisäksi maakunnassa on hyviä päättäjiä, jotka ajavat koko maakunnan asiaa. En usko, että kokkolalaisjyräämistä tulee. Tietenkin jokin pieni yksittäinen kunta voi olla ilman edustajaa ja se voi näkyä, Laitila toteaa.

Soiten hallituksen puheenjohtaja, kokkolalainen Veikko Laitila uskoo demokratian toimivan soten tulosta huolimatta. Eräs keino olisi perustaa alueraateja. Kuva: Petra Haavisto / Yle

Laitila perustaisi aluevaltuuston rinnalle vaihtoehtoisia toimielimiä, jotta kaikkien ääni kuuluisi.

– Meillä on Soitessa asiakasraateja, jotka toimivat erittäin hyvin. Yhtenä ajatuksena on kehitelty sitä, pitäisikö olla vastaavia vapaaehtoisia alueraateja, jotta saataisiin jokaisen kyläkulman ja kunnan ääni kuuluviin, Laitila ehdottaa.

Jukka Lintilä arvioi, että Toholampi voi saada aluevaltuustoon 1–3 valtuutettua. Se vaatii kuitenkin ehdokkaiden ja äänten keskittämistä.

– Puolueesta riippumatta pienten kuntien kannattaa miettiä omaa ehdokasasetteluaan: Kuinka paljon ehdokkaita kannattaa pienestä kunnasta asettaa aluevaaleihin ja keitä ehdokkaiksi kannattaa asettaa.

Sote ei kiinnosta kuntavaaleissa

Jos sotelakiesitys menee läpi, ensimmäiset aluevaalit pidetään tammikuussa. Kesäkuussa on kuntavaalit, mutta kuntien tuleva asema soten jälkeisessä ajassa ei juuri näy kampanjoissa. Kokeneena poliitikkona Sirkka-Liisa Anttila muistuttaa, että sote on kunnille iso asia.

– Kunnat luovuttavat toiminnoistaan melko suuren osuuden maakuntien aluevaltuustoille.

Sotelakiesityksen seitsemännessä pykälässä määrätään, että järjestettävät palvelut tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla. Tämän pitäisi velvoittaa turvaamaan palvelut myös haja-asutusalueilla.

Hartolan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Fågel pitää määritelmää turhan löysänä.

– Lakiin olisi kirjattava, mitä lähipalvelu tarkoittaa. Onko se viisi kilometriä vai viisikymmentä kilometriä? Pelkkä kirjaus yhdenvertaisuudesta ei riitä.

Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan klo 23:een saakka.