Liikkumisrajoituksiin ei nähdä tarvetta Turussa, käyttäytymistieteilijät pitävät pitkää poikkeuslistaa ongelmallisena: "Ajattelisi, että olisi ollut selkeämpikin keino"

Kysyimme asiantuntijoilta, mitä he ajattelevat hallituksen rajoitussuunnitelmista.

Maskisuositus annettin Suomessa viime elokuussa, ja nyt hallituksen esityksessä on esillä myös maskipakko. Helsingin Kalliossa käytettiin kasvomaskeja 16. maaliskuuta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Hallituksen kaavailemat liikkumisrajoitukset herättävät asiantuntijoissa kysymyksiä ja osa pitää rajoituksia jopa tarpeettomina. Hallitus on kaavaillut liikkumisrajoituksia pääkaupunkiseudulle ja Turkuun, ja liikkumiskieltoon liittyy pitkä liuta poikkeuksia. Rajoituksista ei olla kuitenkaan yksimielisiä, ja neuvottelut jatkuvat edelleen.

Kysyimme asiantuntijoilta, mitä he ajattelevat liikkumisrajoituksista ja maskipakosta.

Turussa kiellolle ei nähdä tarvetta

Turussa asiantuntijat eivät pidä hallituksen kaavailemia liikkumisrajoituksia tarpeellisina. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Mikko Pietilän mukaan vielä ei ole niiden aika.

Samalla linjalla on tartuntautien ylilääkäri Esa Rintala. Hänen mukaansa Turun tautitilanne on saatu hallintaan jo käytössä olevin rajoituksin.

– Turussa tilanne on stabiloitumassa. Maksimirajoitukset ovat jo käytössä ja ne näyttävät purevan. Tällä hetkellä Turussa ei ole tarvetta rajoittaa ulkonaliikkumista.

Turussa on ollut viime aíkoina isoja tartuntaryppäitä, muun muassa opiskelijoiden parissa. Rintalan mukaan niihin on puututtu tehokkaasti ja ryppäät on saatu kuriin.

Rintala myös uskoo, että Turussa erikoissairaanhoidon kantokyky kestää.

– Vakavien, tehohoitoa vaativien tapausten määrä ei ole ollut niin suuri kuin odotettiin. Vuodeosastoilla hoitoajat ovat lyhyitä ja vaihtuvuus suurta. Jatkohoitoon pääsee terveyskeskusten vuodeosastoille.

Rintalan mukaan uudet liikkumisrajoitukset eivät lopulta muuttaisi tilannetta juurikaan.

– Kokoontumiset on jo nyt kielletty eli siihen ei tulisi oleellista muutosta. Liikkumisrajoitukset eivät myöskään vaikuttaisi pahimpaan tartunnanlähteeseen eli kotoa saatuihin tartuntoihin. En näe, että uudet rajoitukset toisivat kauheasti lisää keinovalikkoon.

"Voi lisätä vastarintaa ja kääntyä itseään vastaan"

Tartuntautien ylilääkäri Esa Rintala Turusta näkee mahdollisissa uusissa rajoituksissa myös ongelmia.

– Jos tarpeettomasti kiristetään ja ihmiset kokevat sen epäoikeudenmukaiseksi, se voi lisätä vastarintaa ja kääntyä itseään vastaan.

Hallituksen esitykseen on ilmeisesti sisältymässä myös yli 14-vuotiaiden maskipakko, jota tehostettaisiin 40 euron uhkasakolla. Tartuntatautien ylilääkäri Esa Rintala pitää tätä hyvänä ehdotuksena.

– Turussa maskia käytetään aika laajasti, mutta on joukko joka ei esimerkiksi asenteellisuuttaan käytä maskia. Moni onkin ihmetellyt, miksei meillä ole maskipakkoa. Itse kannatan sitä.

Turussa asiantuntijalääkäreiden suhtautuminen poikkeaa pääkaupunkiseudun kollegoiden arviosta. Ylen aamussa vieraillut HUS:in johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi piti rajoitusten tiukentamista perusteltuna. Voit katsoa haastattelun tästä.

Käyttäytymistieteilijä: Rajoitus osuisi heihin, jotka ovat jo rajoittaneet kontaktejaan

Kaavailtuun liikkumiskieltoon liittyi myös pitkä lista poikkeustapauksia, joiden perusteella pääkaupunkiseudulla ja Turussa voitaisiin liikkua vapaammin. 19 kohdan listan voit lukea esimerkiksi täältä.

Käyttäytymistieteiden asiantuntijat uskovat, että monen poikkeuksen lista voi lopulta olla vaikea kansalaisille. Silloin sääntöjen noudattaminen ja tulkitseminen muodostuu hankalaksi, sanoo terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta.

– Mitä enemmän on poikkeuksia, sitä enemmän on jouston mahdollisuutta, jolloin ihminen alkaa tulkitsemaan, että tämä minunkin asiani on kyllä tarpeellinen ja tärkeä.

Terveyden edistämisen dosentti ja valtioneuvoston käyttäytymistieteellisen neuvonantajaryhmän jäsen Pilvikki Absetz miettii, olisiko ollut helpompaa tai järkevämpää antaa lista asioista, joita ei saa tehdä.

– Jos tässä halutaan saada nuorten tai muiden ryhmien massatapaamisen kuriin, ajattelisi, että siihen olisi ollut selkeämpikin keino.

Eilen Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen totesi, että ongelmana ovat tällä hetkellä 20–40-vuotiaiden kontaktit ja kokoontuminen suurissa kaupungeissa. Absetz uskoo, että hallituksen liikkumisrajoitus osuisi kuitenkin eniten juuri heihin, jotka ovat jo ennestään rajoittaneet kontaktejaan.

– Luulen, että he rajoittavat sitä omaa tekemistään, ja osa taas ei juurikaan.

Absetz sanoo, että suomalaiset ovat kuuliaista kansaa noudattamaan ohjeistuksia, mutta samalla odotamme, että annetut ohjeistukset ovat järkeviä ja perusteltuja. Sekä Absetz että Jallinoja kuitenkin peräänkuuluttavat rajoituksiin jonkinlaista tarkkuutta.

– Jokaisesta THL:n, ministeriön ja hallituksen ohjeesta seuraa helposti kysymystulva. Mitä tarkoittaa lähipiiri, läheisimmät ihmiset, isot porukat? Jallinoja sanoo.

– Kuinka monta ihmistä saa tavata – siihen olisi helpompi myös puuttua kuin kysellä, mihin olet menossa, sanoo Absetz.

Täydellistä ratkaisua ei ole olemassa

Piia Jallinoja uskoo, että uudetkin rajoitukset tulevat kuitenkin rajaamaan suomalaisten kontakteja.

Hän kuvaa, että koko kevät Suomessa on ollut vuoroin toivon, vuoroin pettymyksen ilmapiiri: rokotteet ovat ensin tuoneet toivoa ja variantit taas synkentäneet näkymiä. Silloin dramaattinen liikkumisen rajoittaminen saattaa vaatia myös sopeutumista.

Dosentti Pilvikki Absetz uskoo, että myös kevään aikana tehdyt päätökset ja niiden monimutkaisuus aiheuttavat hämmennystä.

– Tämä sama liittyi maskikeskusteluun hyvin pitkään, siellä oli soutamista ja huopaamista. Tilanteet muuttuvat, mutta kansalaisen näkökulmasta on vaikea oppia, mihin tässä nyt pitäisi uskoa ja mikä sääntö ja suositus tänään on voimassa.

Osa kansasta toimii pelkästään suositusten ja vetoomusten mukaisesti, toisten käyttäytymisen muutos vaatii muutoksia myös lainsäädäntöön.

– Osa ihmisistä ei noudata, ja pakot on parempi keino niissä tapauksissa. Kun on kyse koko yhteisön terveydestä ja turvallisuudesta, jonkin verran täytyy varmaankin olla myös pakkokeinoja, sanoo terveyden edistämisen dosentti Pilvikki Absetz.

Suositus, pakko vai vetoomus? Pitkä lista poikkeuksia vai ehdoton rajoitus? Piia Jallinoja muistuttaa, ettei täydellistä ratkaisua ole olemassa.

– Sitä hallitus joutuu tekemään, että olisi mahdollisimman vähän rajoituksia, jotta ihmiset jaksaisivat. Kääntöpuoli on, että se on monitulkintaista. Mahdollisimman paljon liekaa, mutta mahdollisimman tehokkaasti. Sitähän tämä on ollut koko ajan.

Mitä sinä ajattelet suunnitellusta liikkumiskiellosta? Voit keskustella aiheesta alla.