1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. oppivelvollisuus

Kuka ottaa kopin, jos opinnot eivät ysiluokan jälkeen jatku? Kunnat eivät ole ratkaisseet kaikkia laajemman oppivelvollisuuden kysymyksiä

Oppivelvollisuus laajentui 18 vuoteen tänä vuonna. Kunnat valmistelevat kiireellä syksyä, jotta velvollisuus myös täyttyy.

oppivelvollisuus
Oppilaita opiskelemassa Minna Canthin koululla
Tämän kevään yhdeksäsluokkalaiset ovat ensimmäisiä, joilla oppivelvollisuus jatkuu täysi-ikäisyyteen saakka.Sami Takkinen / Yle

Mistä kaikille opiskelupaikka? Kuka on vastuussa, jos nuori ei jatka opiskelua? Mitä tehdä, jos ysiluokkalainen ei hae lukioon eikä ammattikouluun?

Oppivelvollisuus on ollut voimassa alkuvuodesta lähtien, ja kunnat luovivat jo sen tuoman vastuun keskellä.

Oppivelvollisuutta laajennettiin vauhdilla: lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa viime joulukuussa, ja laki tuli voimaan jo parin viikon kuluessa. Vuonna 2005 syntyneillä eli käytännössä yhdeksäsluokkalaisilla on nyt velvollisuus hakea yhteishaussa ja jatkaa opiskelua täysi-ikäisyyteen saakka.

Suurin osa peruskoulun päättävistä jatkaa lukioon tai ammattikouluun, kuten tähänkin saakka. Oppivelvollisuuden voi toteuttaa myös muilla tavoilla, kuten oppisopimuskoulutuksella.

Jos nuori ei hae tai pääse mihinkään koulutukseen, hänen kanssaan mietitään, mikä voisi olla hänelle sopiva nivelvaiheen koulutuspaikka, esimerkiksi kymppiluokka.

Jos opiskelija ei suostu hakeutumaan mihinkään, hänelle osoitetaan opiskelupaikka. Ääritilanteessa tilanteeseen voivat puuttua myös viranomaiset, kuten lastensuojelu.

Näin vaikeat tapaukset ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia, sanoo Kuopion Minna Canthin koulun opinto-ohjaaja Sanna Multala.

– Tuollainen tilanne kuulostaa minusta tosi vieraalta, Multala kertoo.

– Valtaosa ihan yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta hakeutuu toisen asteen opintoihin. Yleensä näissä yksittäistapauksissa on myös ollut painavia syitä, miksi nuori ei ole pystynyt jatkamaan opiskelua, vahvistaa Kuopion kaupungin perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen.

 Kuopion kaupungin perusopetuksen päällikkö Mika Kuitunen
Kuopion perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen sanoo, ettei muutos ole peruskouluissa mullistava.Sami Takkinen / Yle

Multalan työ ei ole muuttunut eikä muutu radikaalisti uudistuksen myötä. Tähänkin asti Kuopiossa opinto-ohjaajat ovat seuranneet nuorten koulutaipaleen jatkumista myös ysiluokan jälkeisen kesän yli.

Suurin muutos on tehostettu opinto-ohjaus, joka tulee lakisääteisenä kaikkiin kuntiin ensi syksynä. Sen tavoite on auttaa kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia, joilla on haasteita oppitaipaleen jatkamisessa.

– Se voi olla perinteisiä ohjauskeskusteluja, pienryhmäohjausta, tutustumista oppilaitoksiin, koulutuskokeiluja, työelämäpainotteista opiskelua, Multala kertoo.

Oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset maksaa valtio. Opetus- ja kulttuuriministeriö on varannut talousarviossaan oppivelvollisuuden pidentämiseen tälle vuodelle vajaat 24 miljoonaa euroa.

Minna Canthin koulun opinto-ohjaaja Sanna Multala
Opinto-ohjaaja Sanna Multalan mukaan vanhat tutut keinot opiskelun auttamiseen ovat käyttökelpoisia jatkossakin.Sami Takkinen / Yle

Kenellä on vastuu, pohtivat kunnat

Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia siitä, että oppivelvollisen opinnot etenevät eikä koulutaival katkea. Peruskouluissa koulutuksen järjestäjä on useimmiten kunta, toisella asteella se voi olla esimerkiksi koulutuskuntayhtymä.

Peruskoulun ja toisen asteen välisenä aikana vastuu on nuoren kotikunnalla, samoin silloin, jos oppilas on keskeyttänyt opintonsa toisella asteella.

Laki vaatii kuntia ja kouluja valvomaan sitä, että nuorten oppivelvollisuus toteutuu ja että kukaan ei ole ilman opiskelupaikkaa. Tilannetta täytyy seurata ja raportoida ja kuntien pitää nimetä sitä varten vastuuhenkilöitä.

Siihen, millaisilla toimenpiteillä oppivelvollisuus taataan, laki antaa melko vapaat kädet. Toimet voivat olla esimerkiksi tehostettua opinto-ohjausta tai nuorisotyötä. Yksinkertaistettuna, valtiota kiinnostaa lopputulos, ei se, miten se saavutetaan.

Uudistuksen aikataulu oli niin nopea, että kunnissa on edelleen paljon avoimia yksityiskohtia, kertoo Kuntaliiton hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Terhi Päivärinta.

– Vaikka lakia valmisteltiin kauan ja käytännössä tiedettiin, että se menee läpi, niin päätös tuli kuitenkin nopeasti. Kun kevätlukukausi alkoi, kunnissa heräsi paljon käytännön kysymyksiä.

Kunnat ovat ennenkin tehneet töitä sen eteen, että nuoret eivät putoaisi koulutuksen kelkasta peruskoulun jälkeen – siinä ei sinänsä ole mitään muuta uutta kuin se, että nyt myös laki velvoittaa siihen. Opinto-ohjaus ja nuorisotyö jatkuvat entiseen tapaan, joskin resursseja ja henkilökuntaa on lisätty.

Eniten epävarmuutta on byrokratiassa: kenen vastuu on huolehtia oppivollisuudesta, mihin nuorten opiskelutilanne kirjataan ylös, miten siitä pitää raportoida?

Opetusministeriö ja Kuntaliitto vastaavat kuntien kysymyksiin webinaareissa, joille on ollut kova kysyntä.

– Kuulin, että seuraava webinaari on jo täyteen varattu. Se kertoo siitä, että kunnissa on kyllä paljon pohdittavaa.

Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve
Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve arvioi, että opinto-ohjauksen tarve kasvaa.Sami Takkinen / Yle

Ammattikoulun ja kymppiluokkien kysyntä kasvaa

Ensi vuonna koulujen täytyy tarjota tehostettua opinto-ohjausta sitä tarvitseville kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille. Se on suunnattu niille nuorille, joilla voi olla haasteita toiselle asteelle siirtymisessä.

Peruskoulun päättävistä alle kolme prosenttia jää Suomessa kokonaan ilman toisen asteen opiskelupaikkaa.

Sen sijaan toisen asteen opintojen jo alettua keskeyttäjiä on enemmän, etenkin ammattikouluissa. Ammattikoulujen keskeyttämisprosentit vaihtelevat muutamasta prosentista reiluun kymmeneen prosenttiin.

Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös toiselle asteelle valmentavissa koulutuksissa, kuten kymppiluokalla tai ammattikouluun valmentavassa Valma-koulutuksessa.

Ensi vuonna valmentavat koulutukset kootaan yhteen yhdeksi Tuva-koulutukseksi, joka kattaa niin lukioon kuin ammattikouluun haluavat nuoret sekä esimerkiksi maahanmuuttajanuoret, joiden kielitaidot eivät riitä toisen asteen opiskeluun.

Savon koulutuskuntayhtymän Sakkyn alaisuudessa toimii niin ammattikoulu, lukio kuin valmentavaa koulutusta. Sakkyn johtaja Heikki Helve uskoo, että sekä ammattikoulussa että valmentavassa koulutuksessa opiskelijamäärä kasvaa uudistuksen myötä.

– Varaamme opinto-ohjaukseen lisää resursseja, koska ohjauksen tarve varmasti kasvaa.

Harva lopettaa opinnot ennen täysi-ikäisyyttä

Uudistus ei todennäköisesti kaunista opintojen keskeyttämistilastoja kovinkaan paljoa, sillä alle 18-vuotiaita koulupudokkaita on vähän, eniten ammattikouluissa.

Sakkyn Heikki Helve kertoo, että kaikista opiskelun kokonaan keskeyttävistä alle 18-vuotiaita on Sakkylla noin kuusi prosenttia. Se tarkoitti viime vuonna noin kolmeakymmentä opiskelijaa, jotka lopettivat opinnot eivätkä esimerkiksi työllistyneet tai vaihtaneet alaa. Yhteensä tällaisia keskeyttäjiä oli yli viisisataa.

Suuri osa heistä on selvästi täysi-ikäisyyden rajan ylittäneitä aikuisopiskelijoita, mutta tilastojen valossa keskeyttämisriski kasvaa täysi-ikäistymisen myötä.

Tilastokeskuksen mukaan vain vajaat kolme prosenttia 17-vuotiaista keskeyttää ammattiopinnot. Sen sijaan 19-vuotiaiden joukossa keskeyttämisprosentti kohoaa yli kuuteen.

Pienet keskeyttämisluvut eivät silti tarkoita sitä, että oppivelvollisuudesta ei olisi hyötyä, Helve toteaa.

– He ovat herkässä iässä olevia nuoria. Meille on tärkeä tavoite ja lainmukainen velvoite, ettei yksikään heistä keskeyttäisi.

27.3. klo 15.40 muutettu lause Jos opiskelija ei suostu hakeutumaan mihinkään, hänelle määrätään opiskelupaikka. Jos opiskelija ei suostu hakeutumaan mihinkään, hänelle osoitetaan opiskelupaikka.

Lue lisää:

Vaikeuksia lukemisessa, vuorovaikutuksessa ja kellonajoissa – ammatillisista opinnoista putoaa yli 10 000 nuorta vuosittain ja osa siksi, etteivät taidot yksinkertaisesti riitä

Jokaisen 9.-luokkalaisen täytyy löytää opiskelupaikka, ja siksi opot nousevat avainasemaan – "Kyllä minua mietityttää", sanoo opinto-ohjaaja, jolla on vastuullaan 400 opiskelijaa

Ysiluokan jälkeen ei pääse enää koulutusta pakoon — tällainen polku on edessä, jos opinnot uhkaavat jäädä kesken

Pakko ei auta koulun keskeyttäjiä, sanovat tutkijat – jos halutaan tuloksia, koulu on järjestettävä nuoruuden eikä työelämän ehdoilla

Lue seuraavaksi