1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. eläkevakuutus

Bensakauppiaiden eläkekassan konkurssivyyhdistä sittenkin jättilasku osakkaille – Liiton puheenjohtaja: "Tämä on oikeusmurha"

Vakuutusoikeuden takinkääntö voi viedä monet liikenneasemayrittäjät konkurssiin. Maksut on suoritettava pikavauhtia.

Bensiinikauppiaiden eläkekassan sijoitussotkuista on kehkeytynyt monipolvinen oikeusriita, jonka tuorein käänne voi johtaa bensa-asemia konkurssin partaalle Kuva: Tiina Jutila / Yle

Vakuutusoikeus postitti viime viikolla tuomion (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Liikennepalvelualojen Eläkekassan, Viabekin, osakkaat joutuvat sittenkin maksamaan yhteensä yli 13 miljoonaa euroa plus viivästyskorot konkurssipesälle.

Yrittäjää kohden lisälaskua on tulossa vajaasta 10 000 eurosta useisiin satoihin tuhansiin euroihin. Summa riippuu yrityksen työntekijämaksujen määrästä.

Lisämaksu johtuu eläkekassan tekemästä pääomasijoituksesta, jonka tuottamasta tappiosta kiistellään. Sijoituksesta aiheutui eläkekassaan vakavaraisuusvaje ja maksumiehiksi pantiin kassan osakkaat. Eläkekassa joutui 2011 selvitystilaan ja päätyi konkurssiiin 2018. Kassa hoiti bensiinikauppiaiden ja heidän työntekijöidensä eläkkeitä.

Viabekin osakkaiden oikeustajua koettelee se, että heidän mukaansa eläkekassan Royal Bank of Scotland -pankkiin tekemä sijoitus ei tuottanut tappiota, vaan Finanssivalvonta arvioi väärin tuottonäkymät. Finanssivalvonta kiistää väitteen.

Osakkaiden oikeustaju kovilla

– Finanssivalvonta ei tee arvioita sijoitusten markkina-arvoista, vaan ainoastaan edellyttää valvottaviltaan, että sijoitusten arvostukset tehdään sääntelyn edellyttämällä tavalla, vastuuvalvoja Jani Nokua Finanssivalvonnasta vastaa.

Toisin sanoen asian riitauttajien spekulointi sijoituksen tuotosta on turhaa. Ratkaisevaa on vain se, mikä sijoitusten arvo on ollut sinä päivänä, kun eläkekassan selvitystila on käynnistynyt.

Osakkaiden hämmennystä lisää se, että vakuutusoikeus antoi riidassa päinvastaisen ratkaisun vuonna 2015. Tuolloin vakuutusoikeus kumosi lisämaksut. Vuoden 2016 lopulla selvitystilassa ollut eläkekassa määräsi kuitenkin uudet maksut vakavaraisuutensa paikkaamiseksi. Tästä alkoi uusi oikeustaistelu.

Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin oikeusriidassa oli alunperin noin 330 valittajaa ja nyt jäljellä on 267. Osa alkuperäisistä valittajista on joutunut konkurssiin tai selvitystilaan. Osa on lopettanut toimintansa tai muuttunut kuolinpesäksi.

Perintäkirjeet lähdössä matkaan

Viabekin konkurssipesän hoitaja Arto Kukkonen Asianajotoimisto HH Partners Oy:stä vahvistaa, että perintäkirjeet osakkaille lähtevät viimeistään ensi viikon aikana.

– Konkurssipesän julkisselvittäjänä valitettavasti en voi kertoa konkurssipesää koskevia asioita salassapitosäännöksen vuoksi, pesänhoitaja Kukkonen jatkaa.

Vakuutusoikeus postitti ilmoituksen viime viikolla asianosaisille. Sen ratkaisuista ei voi valittaa.

Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liiton SBL ry:n puheenjohtaja pitää vakuutusoikeuden ratkaisua oikeusmurhana.

Suomen Bensakauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto katsoo että heidän jäsenille määrätty lisävakuutusmaksu konkurssiin menneen eläkekassan vakavaraisuusvajeesta rikkoo oikeustajua. Kuva: Tony Pohjolainen

– Konkurssipesän hoitaja on ilmoittanut, että suoritukset on maksettava huhtikuun aikana tai ne menevät ulosottoon. Tästä tulee konkursseja, yrittäjät menettävät eläketurvansa ja yrittäjien omakotitalot menevät, SBL:n puheenjohtaja Juha Yli-Kesäniemi kertoo.

Yli-Kesäniemi toivoo, että valtio ottaisi kantaa tilanteeseen. Liiton toiminnanjohtajan Jari Salosen mielestä vuodesta 2016 lähtien summalle maksettava 8 prosentin viivästyskorko on myös täysin kohtuuton. Liitto selvittää nyt, voiko se ryhtyä tuomion purkutoimenpiteisiin.

Jari Salosen mukaan ala on ilman tätä oikeusriidan lisälaskuakin tukalassa tilassa, koska koronaepidemia ja sen vuoksi asetetut rajoitukset ovat leikanneet SBL:n jäsenyritysten myyntiä.

Taustalla ulkomainen sijoitus

Juha Yli-Kesäniemi kertoo, että vyyhti lähti liikkeelle vuonna 2007 kun Viabek-eläkekassa teki 25 miljoonan euron pääomaturvatun sijoituksen Royal Bank of Scotland -pankkiin. Useiden vuosien ajan sijoitus näkyi moitteettomana hyvänä sijoituksena tilinpäätöksessä.

2000-luvun alussa Finanssivalvonnassa vaihtui virkamies, jonka kontolla oli Viabekin toiminnan valvonta. Yli-Kesäniemen mukaan uusi virkamies alkoi epäillä sijoitusta. Osakkaiden lakimiehen mukaan arvio teetätettiin amerikkalaisella konsultilla. Sen mukaan sijoituksen arvo oli vuonna 2011 joulukuussa enää non 11,5 miljoonaa euroa.

Tämän seurauksena eläkekassan tilinpäätökseen tuli vaje ja se vei vakavaraisuuden tasolle, joka ei ollut enää lainmukainen. Vakavaraisuusvajeen maksajiksi pantiin eläkekassan osakkaat ja he riitauttivat asian.

SBL :n edustajat korostavat, että sijoitus pystyttiin lopulta kotiuttamaan voitollisena eläkekassalle. Ennen amerikkalaisarvioita oli tehty toinen arvio kotimaisin voimin. Se ei pitänyt sijoitusta tappiollisena.

Oikeustaistelun keskiössä on Viabek-eläkekassan vuonna 2007 tekemä 25 miljoonan euron sijoitus ja kiistely sen tuotosta. Kuva: Katriina Laine / Yle

– Sijoituksen arvioi silloinen Viabekin oma suomalainen sijoituskonsultti. Hänen mukaansa sijoitusarvo oli 100. Hän antoi arvionsa Viabekin hallitukselle. Sillä perusteella hallitus esitti, kun huonot ajat olivat tulossa, että kassa laitetaan selvitystilaan, osakkaiden lakimies Väinö Teperi kertoo.

Teperin mukaan hämmästys oli suuri seuraavana keväänä, kun tuli tieto isosta laskusta. Amerikkalainen konsultti oli tullut arvioon, että 25 miljoona sijoitus on kutistunut noin puoleen, vaikka sijoituksella oli Teperin mukaan Englannin pankin takaus. Finanssivalvonta kiistää Teperin ja Yli-Kesäniemen kertoman.

– Esitetty väite konsulttien käytöstä ei pidä paikkaansa, Jani Nokua Finanssivalvonnasta toteaa.

Nokua toteaa, että lain mukaan työeläkelaitoksen tulee arvostaa sijoituksensa arvostushetken käypään arvoon. Käyvällä arvolla tarkoitetaan joko sijoitusmarkkinalta otettua noteerattua hintaa tai tällaisesta hinnasta johdettua todennäköistä luovutushintaa.

– Selvitystilaan asettamishetki määrää eläkekassan osakkaiden vastuun määrän, ja selvitystilaan asettaminen tehdään vakuutettujen etujen turvaamiseksi sekä osakkaiden vastuun rajoittamiseksi. Selvitystilaan asettamishetken tilinpäätöksessä vakavaraisuutta laskettaessa sijoitusomaisuus arvostetaan käypään arvoon. Samaa arvostusperiaatetta käytetään koko selvitystilahallinnon ajan, Jani Nokua jatkaa.

Pitkä oikeustaistelu

Viabekin osakkaiden lisävakuutusmaksusta on käyty oikeustaistelua jo pitkään useissa eri oikeusasteissa.

– Ensin veimme sen työeläkeasiainlautakuntaan ja sitten vakuutusoikeuteen, josta saatiin vapauttava päätös, Yli-Kesäniemi muistelee

Yli-Kesäniemen mukaan juttu kävi myös välimiesoikeudessa. Sen ratkaisuista ei voi valittaa.

– Sitten kuitenkin vuonna 2016 selvitystilassa olleessa Viabekissa tulkittiin asioita uudelleen ja se lähetti uudet laskut eläkekassan osakkaille, vaikka maksut oli kertaalleen kumottu. Ja me osakkaat riitautimme sen, Yli-Kesäniemi kertoo.

Viabekin konkurssipesän näkemystä tapahtumista ei ole saatavilla, koska pesänhoitaja Arto Kukkonen vetoaa salassapitovelvollisuuteen.

Eläkekassat ovat työeläkeyhtiön ja eläkesäätiön ohella yksi vaihtoehto yksityisellä alalla työskentelevien työntekijöiden TyEL-eläketurvan järjestämiseksi. Vaikka Viabek-eläkekassa on mennyt konkurssiin, sen konkurssipesän kautta maksuun menevät eläkkeet eivät ole vaarantuneet (siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun). (siirryt toiseen palveluun)