1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

EU:ssa raotettiin alkuvuodesta ovea paremmille Turkki-suhteille, sitten Turkissa alkoi tapahtua

Torstaina alkavasta EU:n etähuippukokouksesta ennakoitiin jo uutta alkua unionin ja Turkin suhteille.

Innostunut väkijoukko Istanbulissa odotti silloista pääministeriä Recep Tayyip Erdoğania EU-huippukokouksen jälkeisenä aamuna joulukuussa 2004, jolloin päätettiin Turkin jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta seuraavana vuonna. Kuva: Kerim Ökten / EPA

Viime aikoina Turkki on puhunut EU-suhteiden uudelleen käynnistämisestä. Myös EU:ssa kuului alkuvuonna toiveikkaita lausuntoja. Huomenna alkavalta EU-huippukokoukselta odotettiin viestejä uudesta alusta hankalissa suhteissa.

Sitten Turkissa alkoi tapahtua.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğania ärsyttänyt poliitikko ja ihmisoikeusaktivisti Ömer Faruk Gergerlioğlu menetti parlamentin jäsenyytensä viime viikon keskiviikkona. Hänet oli tuomittu vankeuteen Twitterissä jakamastaan uutisjutusta.

Syyttäjän mukaan tviitti oli terroristipropagandaa. Tosin Gergerlioğlu on huomauttanut, että jaetusta uutisjutusta ei ole tiedossa mitään tutkintaa, vain sen jakaminen oli rikollista.

Sitten ilmoitettiin, että kurdimielinen HDP-puolue, johon Gergerlioğlukin kuuluu, halutaan lakkauttaa. Oikeusprosessin taustalla on nähty puoluetta jo pitkään terroriyhteyksistä syyttäneen presidentin käsi.

Turkissa mielenosoituksia siedetään entistä harvemmin, paitsi jos niissä tuetaan maan hallitusta. Poliisit turvautuivat kyynelkaasuun hajottaessaan seksuaalisten vähemmistöjen Pride-kulkueen Istanbulissa kesällä 2016. Kuva: AOP

Presidentti Erdoğan ehti vielä viikon päätteeksi päättää, että Turkki irtautuu naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisesta Istanbulin sopimuksesta. Vanhoillisten islamistien mielestä Euroopan neuvoston sopimus uhkaa perinteisiä perhearvoja ja edistää homoseksuaalisuutta.

Erdoğanin hallinnon perustelun mukaan (siirryt toiseen palveluun) “vaarana” on, että homoseksuaalisuus normalisoidaan.

EU on huolissaan, entä sitten?

Muun muassa Saksan ulkoministeri Heiko Maas on todennut, että Turkki lähettää nyt vääriä viestejä.

Istanbulin yliopiston valtiotieteen professorin Kıvanç Ulusoylta pääsee pieni nauru, kun hän toteaa, että EU on huolissaan.

– EU:lla ei ole keinoja vaikuttaa Turkin sisäiseen kehitykseen, se vaihe loppui vajaa kymmenen vuotta sitten. Unioni on menettänyt suuren osan uskottavuudestaan turkkilaisten silmissä, Turkin EU-suhteita pitkään seurannut Ulusoy toteaa puhelimitse Istanbulista.

– Turkki todella yritti uudistua EU-tiellä Abdullah Gülin presidenttikaudella, erityisesti ennen vuotta 2010, mutta EU:n suunnalta ei tultu vastaan.

Ulusoyn mielestä Turkin demokratian vahvistamista vaativat ryhmät eivät omillaan olleet riittävän vahvoja ja unioni jätti lopulta heidät yksin. Matto meni alta, kun kävi ilmi, etteivät jäsenyysneuvottelut johda minnekään.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan tapasi Saksan liittokanslerin Angela Merkelin osmaniaikaisessa palatsissa Istanbulissa lokakuussa 2015. Kuva: AOP

Itäinen Välimeri rauhoittui – Turkki odottaa palkkiota

EU:ssa viime aikoina virinnyt toiveikkuus ei sinänsä liity Turkin sisäiseen kehitykseen, vaan taustalla on vaikutelma, että Turkki on lieventänyt linjaansa kiistassa kaasun ja öljyn etsinnästä itäisellä Välimerellä.

Sota-alusten saattamia tutkimusaluksia ei ole viime aikoina näkynyt Kyproksen liepeillä, vaan tilanne on pysynyt rauhallisena.

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) EU ehti jo luopua suunnitelmasta asettaa uusia pakotteita Turkin etsintäoperaatioita hoitavan valtionyhtiön johdolle.

Eurooppa kiinnostaa taas

Viime vuosina presidentti Erdoğan on lytännyt Euroopan unionin moneen kertaan. Vuodenvaihteesta lähtien käynnissä on taas ollut vaihe, jossa Eurooppa onkin tärkeä Turkin johtajalle (siirryt toiseen palveluun).

Presidentti Erdoğanilla on ongelmia ja se selittää uudelleen heränneen mielenkiinnon.

Mielipidemittausten perusteella Erdoğanin henkilökohtainen suosio on laskussa, eikä hänen Oikeus ja kehitys -puolueellakaan mene hyvin. Yksi syy on talouden sakkaaminen sekavan talouspolitiikan ja koronan seurauksena.

EU:hun liittyy yksi suurimmista palkinnoista minkä turkkilainen poliitikko voisi ulkosuhteissa saada, eli viisumivapaus Schengen-alueelle matkustaville turkkilaisille. Siitä myös Erdoğaniin kielteisesti suhtautuvat innostuisivat.

Erdoğanin vastustajien mielestä presidentin pääkeino varmistaakseen vallassa pysymisensä on edelleen poliittisten vastustajien ja median entistä tiukempi kontrolli.

Turkki uskoo kantavansa isoa keppiä

Turkki muistuttaa säännöllisin väliajoin, että se voi päästää maassa olevat pakolaiset ja siirtolaiset EU:n alueelle. Helmikuussa 2020 tuhannet ihmiset pakkautuivat Kreikan vastaiselle rajalle, kun presidentti Erdoğan ilmoitti, että Turkki avaa rajan. Kreikkalaiset pysäyttivät tulijat voimatoimin. Kuva: AOP

Turkin johto uskoo, että se voi pitää EU:ta kurissa uhkailemalla Turkissa olevien pakolaisten lähettämisellä unionin alueelle. Pelkästään syyrialaisia on Turkissa yli 3,5 miljoonaa.

Runsas vuosi sitten järjestettiin esinäytös, kun tuhannet siirtolaiset ja pakolaiset lähtivät kohti Kreikkaa Turkin viranomaisten ilmoitettua, että raja on auki.

– Turkin hallitus näytti, että se on valmis uhkaamaan EU:ta tällä tavalla ja se voi tehdä sen uudestaan, professori Kıvanç Ulusoy muistuttaa.

Peli jatkuu, kun EU:n ja Turkin pitäisi sopia miten pakolaiset ja siirtolaiset jatkossa pidetään Turkissa. Kyse on rahasta ja poliittisista myönnytyksistä. Vuoden 2016 pakolaissopu (siirryt toiseen palveluun) on yksi harvoista asioista mistä Turkki ja EU ovat päässeet yhteisymmärykseen viime vuosina.

– Tässä EU tarkastelee Turkkia kuin Gaddafin Libyaa, jonka aikoinaan toivottiin pysäyttävän Afrikasta tulevat siirtolaiset. Jos suhteet jäävät tälle tasolle, siitä ei seuraa mitään hyvää, professori Ulusoy sanoo.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Vaikka itäisen Välimeren kaasukiistassa on rauhallisempi vaihe, Turkin sisäinen tilanne pysyy kireänä ja hallituksen arvostelijoiden käsittelyssä otteet näyttävät kovenevan.

Samalla esimerkiksi liennytys energiavarantojen etsinnässä on myös mahdollista perua vikkelästi, tutkimusalukset voivat laivastosaattueineen lähteä satamasta nopeasti.

Turkkilainen merentutkimusalus Yavuz lähdössä merelle laivaston aluksen saattamana. Arkistokuva. Kuva: Erdem Şahin / EPA-EFE

Professori Kıvanç Ulusoyn mielestä liennytys voisi alkaa suhteista Kreikkaan ja jaetun Kyproksen kysymyksestä. Jos näissä ikuisuuskysymyksissä päästäisiin eteenpäin, se voisi auttaa muissakin murheissa.

EU:lta odotetaan nyt sekä keppiä että porkkanaa Turkille useille tiedotusvälineille (siirryt toiseen palveluun)vuodatetun raportin mukaan.

Pakotteet eivät ole poistuneet keinovalikoimasta. Samalla Turkin ja EU:n kauppasuhteita sääntelevä tulliliitto kaipaa uudistamista ja unionilta on luvassa lisää rahaa pakolaisten auttamiseen.

Lue lisää: Olli Rehn ja muut EU:n avainhenkilöt ajoivat Turkkia unionin jäseneksi – nyt he kertovat ensi kertaa väännöstä kulisseissa, "yksi EU:n suurimmista virheistä"