1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. naiset

Naisia on vaali vaalilta enemmän kunnanvaltuustoissa, mutta Itä-Suomessakin puheenjohtajana on useimmiten mies

Ylen selvitys kertoo, että naisten osuus kunnanhallitusten ja -valtuustojen johdossa on pienempi kuin valtuustoissa.

Naisia on kunnanvaltuutetuista 39 prosenttia, mutta paljon harvemmin nainen kopauttelee valtuuston puheenjohtajan nuijaa. Kuva valtuuston kokouksesta Kontiolahdessa, jossa sekä valtuustoa että hallitusta johtaa mies. Kuva: Yle / Ari Haimakainen

Ylen selvitys kertoo, että naisten osuus toimielinten puheenjohtajuuksista jää edelleen pienemmäksi kuin naisvaltuutettujen määrä, kun puolueet kuntavaalien jälkeen jakavat ykköspaikat.

Pohjois-Savossa miehillä on nyt sekä kunnanvaltuuston että kunnanhallituksen ykköspaikat viidessä kunnassa: Lapinlahdella, Sonkajärvellä, Rautalammilla, Rautavaaralla ja Vesannolla. Ainoastaan Keiteleellä molempia johtaa nainen.

Pohjois-Karjalassa mies on sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajana Joensuussa, Kontiolahdessa, Ilomantsissa ja Rääkkylässä. Naisilla on molemmat johtopaikat vain Tohmajärvellä ja Polvijärvellä.

Loput eli 12 Pohjois-Savon 19 kunnasta ja seitsemän eli puolet Pohjois-Karjalan kunnista on sellaisia, joissa toinen tärkeistä johtopaikoista on naisella, toinen miehellä.

Itä-Suomessa Lapinlahdella ja Puumalassa valtuuston ja hallituksen kaikki varapuheenjohtajatkin ovat miehiä. Tällaisia kuntia on Manner-Suomessa yhteensä 22. Kuntia, joissa valtuuston ja hallituksen koko johto olisi naisia, ei ole yhtään.

Puheenjohtajalla on enemmän valtaa kuin rivivaltuutetulla tai kunnanhallituksen jäsenellä. Usein puheenjohtaja tietää asioista jo valmisteluvaiheessa. Kuva: MOT, Yle

Lapinlahdella lasikatto murrettu

Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Ossi Martikainen (kesk.) vakuuttaa, että naisia ei kotikunnassa sorsita, vaikka heitä ei tällä valtuustokaudella ole varapuheenjohtajinakaan.

– Minusta se on hyvin pitkälti kiinni siitä, ketkä henkilöt ovat käytettävissä. Perinteistä se ei ainakaan Lapinlahdella ole kiinni, Martikainen vakuuttaa.

Hän kertoo itse aikanaan ajaneensa Keskustan Lapinlahden kunnallisjärjestön puheenjohtajana ratkaisun, että sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajat olivat naisia.

– Ajan mittaan jakautuminen on ollut tasaisempaa. Ei se mitenkään sukupuolikysymys ole ollut enää pitkään aikaan, vaan ketkä henkilöt ovat valmiita käyttämään aikaansa, Martikainen painottaa.

Toimielinten johtopaikkojen jako tasa-arvoisemmin on miespäättäjän mielestä puolueiden vastuulla.

– Kaikkien puolueden pitäisi pyrkiä saamaan tasapuolisesti miehiä ja naisia ehdokkaiksi kuntavaaleihin ja asettaa heidät samalle viivalle, kun jaetaan luottamushenkilöpaikkoja, Martikainen toteaa.

Hänen mukaansa naisia sai Lapinlahdella helpommin ehdokkaiksi silloin, kun keskeisiä toimielimiä johtivat naiset.

Manner-Suomessa on tällä hetkellä 22 kuntaa, joiden valtuuston ja hallituksen johdossa ei ole yhtään naista varapuheenjohtajinakaan. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP

Tohmajärvellä äänet ratkaisevat

Tohmajärven kunnanvaltuustoa kolme kautta johtanut Vuokko Väistö (sos.dem.) kertoo, että pääsi puheenjohtajaksi äänestäjien tuella.

– Tohmajärvellä äänimäärä on ollut hyvin ratkaiseva, kun keskeiset hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien paikat on jaettu, Väistö toteaa.

Kuntapäättäjänä neljännesvuosisadan toiminut nainen ei tiedä, miksei naisia näy enemmän kuntien toimielinten ykköspaikoilla.

– Naiset eivät ole ehkä halunneet näistä paikoista niin kilvoitella. Ajankäyttö voi olla yksi ratkaiseva syy, ehkä minkälaisessa työssä on - kaikista työpaikoista ei ole niin helppo päästä luottamustehtäviä hoitamaan, Väistö pohtii.

Hän kuitenkin kannustaa naisia pyrkimään myös puheenjohtajiksi.

– Naisten pitää vaan olla rohkeampia tuomaan itseään saman pöydän äärelle, koska miehet ovat voimakkaampia tuomaan vallankäytön elementin esille, Väistö tuumaa.