Hyppää sisältöön

Matti Ylikontiola, 24, on harvinaisuus koulutettujen nuorten joukossa: saksan kielen osaajia on nyt niin vähän, että heistä kilpaillaan

Pienelle maalle kielitaito on kilpailuvaltti kansainvälisessä kaupassa. Lähivuosina osaamisesta olisi apua etenkin Saksan-viennissä.

Diplomi-insinööriksi vuoden kuluttua valmistuva Matti Ylikontiola joutui Saksan-opintomatkalla usein tulkiksi opiskelukavereilleen. Koneinsinöörikillan noin 30 hengen ryhmässä vain kaksi puhui sujuvaa saksaa. Kuva: Markku Rantala / Yle

Suomalaisten kielten taidot vähenevät. Saksaa lukiossa opiskelevien määrä on romahtanut jopa alle kuudesosaan 1990-luvun lopulta, Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi vastikään.

Samalla heikkenevät myös ulkomaankauppaa käyvien yritysten mahdollisuudet rekrytoida kieliä osaavia myyjiä, asiantuntijoita ja toimihenkilöitä.

Dipolomi-insinööriksi opiskeleva Matti Ylikontiola, 24, on ymmärtänyt kielten opiskelun merkityksen jo pienestä pitäen. Hän on lukenut saksaa alakoulusta asti vanhempiensa kannustuksesta.

Ylikontiola on myös ollut harjoittelussa Itävallassa ja suunnittelee työskentelevänsä saksankielisellä alueella tulevaisuudessakin.

Saksan asema Suomen suurimpana vientimaana on vain vahvistunut viime aikoina. Kuva: Samuli Huttunen / Yle

– Saksa ja saksankielinen alue on niin iso toimija tekniikan alalla, että kielen opiskelu avaa varmasti paljon mahdollisuuksia, Ylikontiola pohtii.

Saksan osaamisesta on hänen mielestään se etu, että sen avulla pystyy toimimaan saksalaisten kanssa muutenkin kuin "perussähköpostiviestittelyn tai parin tunnin peruspalaverin merkeissä".

Jos haluaa myydä Saksaan, pitää osata saksaa

Etenkin juuri Suomen suurimpaan vientimaahan Saksaan tavaroita ja palveluita myyvien pitää osata saksaa, saksalais-suomalaisen kauppakamarin johtaja Jan Feller sanoo. Englanti ei riitä läheskään aina.

– Sanonta, että Saksasta voi ostaa englanniksi, mutta sinne täytyy myydä saksaksi, pitää edelleen paikkansa. Vain joka kuudes 40 vuotta täyttäneistä saksalaisista arvioi puhuvansa erittäin hyvää englantia, Feller painottaa.

Kielitaidon puute on suomalaisille myyntiyrityksille erityinen ongelma Saksan hierarkkisuuden vuoksi. Maan talouden selkärangan muodostavat keskikokoiset "Mittelstand" (siirryt toiseen palveluun)-yritykset, joita monia johtaa omistaja.

Omistajat ovat usein iäkkäitä. Yli 40-vuotiaiden saksalaisten selvä enemmistö arvioi puhuvansa englantia heikosti tai ei lainkaan. Kielitaito onkin monelle yritykselle pääsylippu Saksaan. Feller kertoo esimerkin.

– Kun veimme erästä suomalaisyritystä Saksaan, ja perillä saksalaiselle toimitusjohtajalle selvisi, että keskustelu käytäisiinkin englanniksi, niin neuvottelu delegoitiin yhtäkkiä kaksi johtoporrasta alemmaksi.

Saksan automerkkien osat ovat usein pk-yritysten valmistamia. Nämä niin kutsutut Mittelstand-yritykset ovat innovatiivisia ja kansainvälisiä. Kuvassa Volkswagenin uusia sähköautoja Wolfsburgissa. Kuva: Focke Strangmann / EPA

Kielitaito on kilpailuetu

Saksaa hyvin tuntevan ja Saksassa pitkiä aikoja viettäneen Uponorin toimitusjohtajan Jyri Luomakosken mielestä kyse ei ole ylimielisyydestä. Talo- ja ympäristötekniikkaa valmistavan Uponorin 3 700:sta työntekijästä noin tuhat on Saksassa.

– Jos saksalainen johtaja arvioi, että hänen englannin kielen taitonsa ei ole riittävää teknisiin neuvotteluihin, niin silloin hän ei koe olevansa mukavuusvyöhykkeellään, ja hän lähettää sinne jonkun muun, Luomakoski sanoo.

Luomakosken mielestä kielitaito voi olla yritykselle kyky erottautua kilpailijoista.

– Ajatellaan tilanne, jossa saksalaisen ostajan luona käy rivissä myynti-ihmisiä eri maista. Kaikki puhuvat bad englishiä, ja sitten vaikkapa Suomesta tulee myyjä, joka osaa kertoa ilosanomansa myös saksaksi, niin varmasti siitä irtoaa pisteitä, hän sanoo.

Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller kertoo, että vain vajaa viidesosa Suomessa toimivista saksalaisista yrityksistä arvioi löytävänsä ongelmitta saksaa taitavia työntekijöitä. Kuva: Markku Rantala / Yle

Saksankielisiä työntekijöitä tarvitsevat sekä suomalaiset vientiyritykset että Suomessa toimivat saksalaiset yritykset. Saksassa pääkonttoriaan pitäviä yrityksiä toimii Suomessa yli 300, ja ne työllistävät yli 20 000 ihmistä.

Ne eivät tarvitse niinkään kielitieteilijöitä kuin esimerkiksi ekonomeja tai insinöörejä, jotka osaavat saksaa.

Esimerkiksi päivittäistavaraketju Lidlin konsernikieli on saksa. Näin on monessa muussakin saksalaisessa perheyrityksessä.

Lidlin henkilöstöjohtaja Päivi Ben Ammar kertoo, että yrityksessä arvostetaan kaikenlaista kielitaitoa englannin ohella, ei pelkästään saksan. Ketju on toiminut Suomessa parisenkymmentä vuotta.

– Tänä aikana on tapahtunut valitettavaa kehitystä, että ei ole niin helppoa enää löytää esimerkiksi saksankielen taitoisia asiantuntijoita ja esimiehiä, Ben Ammar kertoo.

Lidlin henkilöstöjohtaja Päivi Ben Ammar kertoo käyttävänsä saksaa työssään päivittäin. Kuva: Markku Rantala / Yle

Työnhakijoiden kielitaito keskittyy aiempaa enemmän englantiin muiden kielten kustannuksella. Kielitaitoa vahvistaakseen Lidl tarjoaa työntekijöilleen kielikursseja ja kansainvälisiä kehitys- ja vaihto-ohjelmia.

Ketjun omistajille alkuperä on tärkeä, ja johto sekä Suomessa että Saksassa vaalii kieliperinnettä.

– Saksan kieli on ilman muuta valtti, kun rekrytoimme uusia ihmisiä yhtiöön. Etenkin jos haluaa kehittyä uralla, on saksan kieli erittäin tärkeä, Ben Ammar sanoo.

Juuri nyt on kaupanteon aika

Saksa elvyttää talouttaan koronapandemiassa valtavilla summilla. Elvytys vastaa noin kymmentä prosenttia sen bruttokansantuotteesta.

Rahaa jaetaan "tulevaisuusaloille" eli lähinnä digitalisaatioon. Kun Saksa on Suomea noin kymmenen vuotta jäljessä digitalisaatiossa, täkäläisillä yrityksillä olisi kauppakamarin Jan Fellerin mukaan tarjolla siellä hyvät markkinat.

Saksan valtio valitsi vastikään esimerkiksi suomalaisen IQM (siirryt toiseen palveluun)-kvanttiteknologiayhtiön johtamaan (siirryt toiseen palveluun) yritysryhmän kehitystyötä. Kvanttitietokoneiden kehitykseen Saksa panostaa kaksi miljardia euroa.

– IQM:llä on osaaminen – ja heillä on saksaa puhuva toimitusjohtaja, Jan Feller sanoo.