1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lapset ja nuoret

"Onko nuoria enää 20 vuoden päästä?" – jo nyt vain harvassa Itä-Suomen kunnassa on enemmän nuoria kuin eläkeläisiä

Alueen elinvoima hiipuu, jos syntyvyys on pienempi kuin kuolleisuus. Moni nuori on huolissaan Itä-Suomen kehityksestä.

Kun väki on yhä iäkkäämpää, itäsuomalaiset kunnat satsaavat terveydenhuoltoon enemmän kuin nuorten kaipaamiin palveluihin. Kuvassa Lieksan terveyskeskus. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Ikäpyramidin kääntyminen huolestuttaa Pohjois-Karjalan nuorisovaltuustossa toimivaa Henny Ahtialaa.

– Kyllä se tietysti pelottaa, miten esimerkiksi pienempien Pohjois-Karjalan kuntien kuten meillä Lieksassa käy tulevaisuudessa - onko nuoria enää 20 vuoden päästä vai pelkkiä vanhempia, lukiossa opiskeleva Ahtiala pohtii.

Hän kertoo, että omasta vuosiluokasta, 2002 syntyneistä, muodostui vain yksi lukioluokka ja monet lähtivät jo peruskoulun jälkeen Lieksasta muualle opiskelemaan.

Ikärakenne vaikuttaa Hennyn mielestä jo kaupungin tarjontaan nuorille, kun toimintaa sovitellaan kaikille ikäluokille sopivaksi.

– Ainakin harrastusmahdollisuuksiin vaikuttaa, Lieksa ei ole enää niin nuorille tarkoitettu kaupunki, Ahtiala tuumaa.

Aktiivinuori haluaisi, että nuoria autettaisiin koronan keskellä syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi.

– Että kuunnellaan opetuksen puolella ja saataisiin matalan kynnyksen kuuntelua aikuispuolelta, se olisi hieno juttu, Henny Ahtiala tuumaa.

Nuorten huomioimista toivoo myös ikätoveri naapurimaakunnasta.

Siilinjärvi hyötyy Kuopion vetovoimasta ja houkuttelee nuoria lapsiperheitä edullisemmalla asumisella. Sama tilanne on Joensuun naapurikunnissa Kontiolahdessa ja Liperissä. Kuva: Nella Nuora / Yle

Palveluita on enemmän vanhemmalle väestölle

– Tarjontaa ja palveluita on paljon enemmän vanhemmalle väestölle. Jos menee kunnanvaltuustoa seuraamaan, niin kyllähän siellä iäkkäämpien osuus on aika suuri - aika vähän siellä on nuoria aikuisia ja nuoria päättämässä meidän kunnan asioista, tuumaa siilinjärveläinen lukiolainen Kalle Kokotti.

Näin nuoren näkökulmasta, vaikka Siilinjärvellä Kuopion kupeessa on ainoana Pohjois-Savon kuntana enemmän alle 20-vuotiaita kuin yli 64-vuotiaita.

Pohjois-Karjalassa nuorten määrä on eläkeläisiä suurempi vain Joensuun naapurikunnissa Kontiolahdessa ja Liperissä. Kaikissa muissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa nuoret ovat vähemmistö eläkeikäisiin verrattuna.

Siilinjärven nuorisovaltuustossa vaikuttavalla nuorukaisella on selvä käsitys siitä, missä asioissa nuoria olisi tärkeää kuunnella.

– Erityisesti koulutukseen, nuorisopalveluihin ja kuntaympäristöön liittyvissä asioissa, Kokotti toivoo.

Alle 20-vuotiaita on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa harvempi kuin joka viides, eläkeikäisiä useampi kuin joka neljäs. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Eläkeläisiä enemmän myös Kuopiossa ja Joensuussa

Yli 64-vuotiaita on Pohjois-Karjalan väestöstä liki 45 000 ja Pohjois-Savossa reilut 64 000. Luvut tarkoittavat, että useampi kuin joka neljäs pohjoiskarjalainen ja joka neljäs pohjoissavolainen on eläkeikäinen.

Eläkeläisten osuus on korkea myös Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa. Sekä Kuopiossa että Joensuussa vähintään 65-vuotiaita on noin 22 prosenttia asukkaista

Molemmissa maakuntakeskuksissa alle 20-vuotiaiden osuus jää alle viidennekseen, noin 19 prosenttiin.

Samaa luokkaa on nuorten osuus maakuntatasolla. Pohjois-Karjalassa vajaat 31 000 eli harvempi kuin joka viides ja Pohjois-Savossa vajaat 49 000 eli joka viides asukas kuuluu samaan ikäluokkaan.

Tiedot on laskettu Tilastokeskuksen väestörakenteen ennakkoluvuista, helmikuun lopun tilanteesta.