Hyppää sisältöön

Tutkijat kouluttavat kuntapäättäjiä asukkaiden kuuntelemisessa: "Kunnat ovat yllättyneet, miten työläs ja aikaa vaativa prosessi on"

Tutkijaryhmä kehitti sähköisiä työkaluja, jotka parantavat asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan päätöksiin.

Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat voivat vaikuttaa kunnan rahojen käyttöön. Lappeenrannassa yksi äänestykseen päätyneistä ehdotuksista on bussipysäkkien viihtyvyyden lisääminen. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Osallistuvan budjetoinnin ensiaskeleita on viime vuosina otettu kymmenissä Suomen kunnissa. Asukkaat ovat itse päässeet valitsemaan, käytetäänkö verovaroja mieluummin istutusten lisäämiseen puistoalueilla vai hanhien ulosteiden torjumiseen uimarannoilta.

Esimerkit ovat peräisin Lappeenrannan kaupungin osallistuvasta budjetista, jonka ehdotuksista asukkaat parhaillaan äänestävät.

Kuntapäättäjiltä asukkaiden ideoiden huomioiminen vaatii uudenlaista osaamista. Päättäjät saavat loppuvuoden aikana tutkijoilta koulutusta ja käytännön ohjeita siihen, miten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia itseään koskevissa päätöksissä voi parantaa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä Itämeren alueen maissa selvittää, mitä yksityiskohtia pitää ottaa huomioon, kun kunnassa kokeillaan osallistuvaa budjetointia eli asukkaille annetaan lupa päättää osasta veroeurojen käyttöä.

Suomesta EmPaci-hankkeen tutkijaryhmässä ovat mukana Tampereen yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu. Kokeilukuntina Suomessa ovat Lahti ja Riihimäki.

– Usein osallistuvaa budjetointia kokeilleet kunnat ovat yllättyneet, miten työläs ja paljon aikaa vaativa prosessi vaikkapa 20 000 euron suuruisen budjetin läpivienti on, kertoo EmPaci-hankkeen vastuullinen johtaja ja päätutkija Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta.

Hän kuvailee, miten työ aloitetaan ideoiden keräämisellä, sitten lasketaan ehdotusten kustannusarviot ja järjestetään äänestys. Kaikki vaiheet vaativat aikaa ja tekijänsä.

Lappeenrannassa meneillään olevassa osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä ehdotukset rajattiin liittymään tavalla tai toisella ympäristön tilan parantamiseen. Eräässä ideassa toivottiin kaupunkialueelle hyönteishotelleja. Arkistokuva. Kuva: Tiina Tuominen

Nyt tutkijaryhmä on koonnut kuntien käyttöön osallisuutta tukevia sähköisiä työkaluja, käsikirjan osallistuvan budjetoinnin kokeilijoille sekä koulutuspaketin, joka sisältää eri maiden malleista poimittuja oivalluksia. Niiden tavoitteena on keventää asukkaiden osallistamisesta aiheutuvaa työmäärää kunnissa.

Projektipäällikkö Annukka Heinonen LAB-ammattikorkeakoulusta esittelee esimerkkinä sähköisistä välineistä saksalaisen Rostockin yliopisto rakentaman verkkotyökalun. Se perustuu viidenkymmenen eri puolella maailmaa sijaitsevan kaupungin osallistuvasta budjetoinnista keräämiin kokemuksiin.

Verkkotyökalun avulla suomalaiset kuntapäättäjät voivat kehittää omaa malliaan ja vertailla sitä jo toteutettuhin.

Vauhti paranee kierros kierrokselta

Toimintamallin suuret esikuvat löytyvät ulkomailta Pariisista, Barcelonasta ja New Yorkista, joissa asukkailla on ollut käytettävänään useiden prosenttien suuruisia osuuksia kaupungin budjetista. Suomessa kuntien osallisuusbudjetit ovat tyypillisesti joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Helsingissä vuonna 2019 suurta julkisuutta saaneessa äänestyksessä käytettävä summa oli 4,4 miljoonaa.

Tutkija Lotta-Maria Sinervo sanoo, että osallistuvan budjetoinnin ensimmäinen kierros koetaan kunnassa yleensä työläänä. Työtavat kehittyvät hänen mukaansa kierros kierrokselta.

– Alkuvaiheessa osallistuva budjetointi on herättänyt suurta intoa ja hypeä. Nyt ollaan siirtymässä hypestä vähän varovaisempaan vaiheeseen eli mietitään tarkemmin, mitä osallistuvalla budjetoinnilla juuri omassa kunnassa tavoitellaan, Sinervo sanoo.

Miten tavoittaa kunnan ei-aktiiviset asukkaat?

Lotta-Maria Sinervo arvioi, että osallistuvaa budjetointia on Suomen kunnissa järkevää kehittää rajaamalla kohderyhmä aiempaa tarkemmin: esimerkiksi niin, että rahojen käyttö liitetään johonkin täsmällisesti nimettyyn teemaan, kuten lapsiin ja nuoriin.

Lappeenrannassa yksi äänestykseen päätyneistä ehdotuksista on villiruokakurssin järjestäminen kaupunkilaisille. Arkistokuva. Kuva: Nella Nuora / Yle

Yleisesti tiedostettu ongelma on, että ideoiden kehittämiseen osallistuvat muutenkin aktiiviset kuntalaiset. Kohderyhmän rajauksella mukaan olisi mahdollista saada vaikeammin tavoitettavia asukasryhmiä.

Eri puolilla Suomea kunnat ovat rahoittaneet osallistuvan budjetin avulla monenlaisia kokonaisuuksia, mutta yhteistä niille on ehdotusten konkreettisuus. Osallistuvan budjetoinnin kautta raha ohjautuu yleensä asukkaiden arkeen konkreettisesti vaikuttaviin asioihin.

– Rahasummat eivät välttämättä ole suuren suuria, mutta niiden avulla kuntalaiset oppivat esimerkiksi sen, millaisia tehtäviä kunnan vastuulle kuuluu. Onko vaikkapa linja-autopysäkin muokkaaminen viihtyisämmäksi kunnan päätettävissä? Valottaa projektipäällikkö Annukka Heinonen.

Pelätäänkö kunnassa tuttujen valtarakenteiden horjumista?

Yksi iso kokonaisuus osallisuuden edistämisessä on kuntapäättäjien oma valmius siirtää valtaa päätöksenteossa perinteisten vaaleilla valittujen elinten ulkopuolelle ja kuunnella kuntalaisia asiantuntijoina.

– Kuntapäättäjältä vaaditaan sen hyväksymistä, että osallistuva budjetointi on varsinaista budjettia täydentävä työkalu, jolla päästään yhteyteen asukkaan kanssa, Sinervo sanoo.

Hän näkee mallin haastavan myös kunnan viranhaltijoita, jotka vastaavat päätösten valmistelusta. Perinteisesti viranhaltijalla on ollut asiantuntijan rooli ja paras näkemys sekä oman alansa yksityiskohdista että laajoista kokonaisuuksista. Osallistuvassa budjetoinnissa asukas voikin olla viranhaltijan kanssa samanarvoinen asiantuntija.

Sinervon mukaan on kokonaisuuden kannalta pelkästään hyvä asia, jos malli horjuttaa päätöksenteon perinteitä kunnissa.

– Asukkaan pitääkin olla kaiken kunnan toiminnan lähtökohta.