1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tasa-arvo työelämässä

Vain parikymppisenä naiset ansaitsevat paremmin kuin miehet, sen jälkeen miehet porskuttavat tuloissa naisten ohi –  hyvätuloisista suurin osa on miehiä

Evan Emilia Kullas: "Naisten pienempi palkkakertymä ei johdu naiseudesta, vaan naisten tekemistä valinnoista."

Tilastojen mukaan miehet ovat iso enemmistö suurituloisimmassa neljäsosassa suomalaisia. Kuva: Silja Viitala / Yle

Miten pääsee suurituloiseksi?

Ensinnäkin kannattaa syntyä mieheksi. Ja vuonna 1975.

Jos nimittäin on sattunut syntymään vuonna 1975, on todennäköistä, että kuuluu parhaiten ansaitsevaan joukkoon suomalaisia (miehiä).

Tulojen kannalta kannattaa syntyä myös ei-ulkomaalaistaustaiseen perheeseen.

Jos kuitenkin sattuu naiseksi syntymään, parhaiten ansaitsee, kun on syntynyt vuonna 1976.

Edellinen on tietenkin kärjistävää tilastojen lukua. Mutta tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen tulotilastoista vuodelta 2019.

Eri ikäisten suomalaisten tuloja on tarkasteltu ja vertailtu nyt ensimmäistä kertaa uudella tavalla. (siirryt toiseen palveluun)

Vuoden 2019 perusteella suurituloisin ikäluokka oli siis miehissä vuonna 1975 syntyneet ja naisista vuonna 1976 syntyneet.

– Tässä on tarkasteltu vain vuotta 2019 eli ei voida sanoa, onko aina sama ikäluokka eri vuosina hyvätuloisin, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen sanoo.

"Yllättävää on, miten nopeasti työuran alussa olevien ikäryhmien tulot alkavat eriytyä miesten ja naisten välillä", sanoo yliaktuuari Kaisa-Mari Olkkonen sanoo Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Eri ikäryhmien ja sukupuolten palkkoja on tilastoitu ja tutkittu vuodesta toiseen.

Palkkaerojen katsominen jättää ulkopuolelle kaikki pääomatuloja nostavat, esimerkiksi osan yrittäjistä, sekä tietenkin eläkeläiset, työttömät tai vaikkapa opintotuella elävät. Tässä tilastossa kaikki tulot ovat mukana.

Miehillä parhaat tulot – ja iän myötä tuloerot kasvavat

Tilastot kertovat, että miehet ovat iso enemmistö suurituloisimmassa neljäsosassa suomalaisia. Naisia on tuossa joukossa vain 36 prosenttia.

Suurituloisimmassa viidessä prosentissa naisia on vielä vähemmän.

Naisten tulot ovat keskimäärin 16 prosenttia miesten tuloja pienemmät.

– Yllättävää on, miten nopeasti työuran alussa olevien ikäryhmien tulot alkavat eriytyä miesten ja naisten välillä, Kaisa-Mari Okkonen sanoo.

Jo kolmikymppiset miehet ansaitsevat selvästi enemmän kuin naiset. Ja ero alkaa näkyä jo ennen kolmeakymmentä ikävuotta. Ero säilyy aivan vanhimpiin ikäluokkiin asti

– Naisten keskinäiset tuloerot ovat pienempiä kuin miesten. Mutta se johtuu siitä, että miehissä on niin paljon suurituloisia.

Miesten tuloissa näkyy myös omaisuuden jakautuminen. Siis pääomatulot. Tulotilasto ei kuvaa varallisuuseroja, mutta niistäkin voi jotain päätellä.

– Suurituloisimpiin päätyvät myös ne, joilla on omaisuustuloja, Okkonen sanoo.

Täysi-ikäisten naisten henkilökohtaisten nettotulojen mediaani oli 20 920 euroa vuodessa. Miesten mediaanitulot olivat 24 910 euroa vuonna 2019. Mediaanitulo tarkoittaa jakauman keskimmäisen henkilön tuloja, kun henkilöt on asetettu tulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen.

Evan Kullas: Kyse on naisten valinnoista

Mitä tuloeroille sitten pitäisi tehdä.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Emilia Kullas pitää miesten ja naisten tulojen eroa ongelmana.

– Olisi kaikkien kannalta parempi jos ero ei olisi niin suuri. Mitä tasaisempi tulonjako, sitä tasaisempi mahdollisuus miehille ja naisille on tehdä valintoja, hän sanoo.

Esimerkiksi naisten vanhuusvuodet, varsinkin ne viimeiset vuodet, helpottaisivat, jos naisten eläkkeet eivät olisi pienimmästä päästä, Kullas sanoo.

– Yksi asia, mikä palkkaeroissa pitää muistaa, on se, että naisten pienempi palkkakertymä ei johdu naiseudesta, vaan niistä valinnoista, joita tytöt ja pojat tekevät, ja siitä millaisiin töihin he päätyvät.

Naiset ovat aliedustettuina yrittäjissä. Naiset tekevät lisäksi työuransa aikana vähemmän töitä.

– Naiset suuttuvat, jos näin sanoo, mutta kyse ei ole siitä, että naiset eivät olisi ahkeria, vaan siitä, että naisille tulee enemmän urakatkoja, koska naiset ovat miehiä enemmän perheen takia poissa palkkatöistä. Siitä miehet saavat edun, Kullas sanoo.

– Jos nainen tekee vaikkapa kolme lasta ja pitää maksimimäärän kotihoidon vapaita, hän on kymmenen vuotta pois työelämästä

Suuri syy tuloeroihin ovat sukupuolittuneet työmarkkinat, joiden taustalla ovat sukupuolittuneet koulutusvalinnat, Kullas muistuttaa.

– Suomi on ylpeä tasa-arvon perinteestä, mutta koulutusvalinnat ovat silti hyvin sukupuolittuneita.

– Raa’asti tämä menee niin, että pojat opiskelevat matikkaa ja päätyvät insinööreiksi, naiset opiskelevat kieliä, ja päätyvät esimerkiksi hoiva-aloille.

Kullaksen mukaan Suomi on maa, jossa uskotaan vahvasti insinööritieteisiin. Miehistä insinöörialoille valmistuu lähes puolet korkeakoulutetuista. Naisista vain kuusi prosenttia. Korkeakoulutetuista naisista hoiva-alalle päätyy taas Suomessa OECD:n tilastojen mukaan 28 prosenttia, miehistä vain kuusi prosenttia.

– OECD:n tilastojen mukaan muita vastaavia insinöörivetoisia maita ovat Tšekki, Viro ja Saksa. Mutta kaikissa näissä naisinsinöörien määrä on Suomessa suurempi. Tämä selittää jo paljon, Kullas sanoo.

Kuva: Silja Viitala / Yle

Tuloerojen pienentämiseen keino on koulutusmarkkinoihin vaikuttaminen.

– Mutta miten siihen vaikutetaan, se onkin vaikeampi asia. Siihen ei ole mitään helppoa konstia. Kaikki vanhemmat tietävät, että pikkulapsiin voi vaikuttaa, mutta teinien valintoihin vaikuttaminen on vaikeampaa.

Toinen keino on Kullaksen mukaan avata soteala markkinoille. Näin sotealan naisten tulot kasvavat, myös esimerkiksi yrityskaupoilla. Naisia on surkean vähän yrityksensä myynnillä rikastuneissa yrittäjissä, ja ilman sotealan yrityskauppoja tässä joukossa olisi vielä vähemmän naisia, Kullas perustelee.

– Kun naiset pääsevät valitsemaan aloja, joissa he johtavat liiketoimintayksikköjä ja pörssiyhtiöitä, erot tasoittuvat, Kullas muistuttaa.

Tasa-arvoministeri: Tärkeintä on tasoittaa palkkaerot

Tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist (r.) sanoo, että palkkatasa-arvo on osa Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa. Ja tuloeroissa on pitkälti kyse palkkaeroista.

– Kyse on yksinkertaistaen siitä, että meillä on liian suuri pienipalkkaisten naisten määrä ja liian pieni suuripalkkaisten naisten määrä verrattuna miehiin, Blomqvist sanoo.

Tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist (r.) sanoo, että hallitus haluaa tasoittaa palkkaeroja naisten ja miesten välillä. Arkistokuva sote-tiedotustilaisuudesta vuodelta 2020. Kuva: Silja Viitala / Yle

Toimialaerojen lisäksi naiset saavat samastakin työstä usein pienempää palkkaa kuin miehet, Blomqvist muistuttaa.

Hallituksen keinoja vaikuttaa palkkatasa-arvoon ovat perhevapaauudistus sekä samapalkkaisuusohjelma ja palkka-avoimuuslainsäädäntö, jota valmistellaan parhaillaan.

– Perhevapaauudistus on askel kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta ja työelämää. Olen vakuuttunut, että pitkässä juoksussa uudistuksen avulla syntyy tasa-arvoisempi työelämä, Blomqvist sanoo.

Hänen mukaansa naiset pärjäävät paremmin urallaan ja sitä kautta palkoissa kun isät ottavat enemmän vastuuta vanhemmuudesta.

– Palkka-asiat ovat työmarkkinaosapuolten asioita, mutta hallitus on tietenkin kolmikannassa mukana, Blomqvist sanoo.

Työmarkkinoiden sukupuolittumiseen ei lainsäädännöllä pysty vaikuttamaan, Blomqvist muistuttaa.

– Siihen tarvitaan laaja-alaista yhteistyöstä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla koulusta työmarkkinajärjestöihin.

Armeijaikäiset nuoret miehet ansaitsevat ikäisiään naisia huonommin

Tuloerot miesten ja naisten välillä ovat pienimmillään nuorilla. 21-vuotiaat naiset ansaitsevat keskimäärin 5 euroa vähemmän kuin ikäisensä miehet. Tuon ikäisten keskimääräiset tulot ovat naisilla 13 060 euroa ja miehillä 13 065.

Ainoastaan 18–20-vuotiaiden ikäryhmässä naisten henkilökohtaiset tulot olivat hieman miehiä suuremmat.

– Varsinkin miehiä koskettaa asepalvelus. Toki joitain naisiakin. Se pitää nuoret miehet pois työelämästä, Okkonen toteaa.

Nuorena asutaan usein vanhempien kanssa ja tulot ovat harvoin suuret.

Eläkkeellä tuloerot ovat edelleen selvät. Eläkeläisnaiset saavat vähemmän tuloja kuin miehet. Kyse on siitä, että miehet saavat naisia useammin työeläkettä. Eläkeikäiset miehet saavat myös naisia enemmän pääomatuloja. (siirryt toiseen palveluun)

Silti pienituloisimpaan ryhmään kuuluu todennäköisesti silloin kun on nuori, oli sitten mies tai nainen. Vanhempien ikäryhmien osuus pienituloisimman tuloryhmän henkilöistä pienenee niin, että vanhuuseläkeiän saavuttaneiden osuus kaikkein pienituloisimmista on enää 1,5 prosentin luokkaa.

Pienituloisimmassa ryhmässä näkyy jossain määrin myös maahanmuutto. Ulkomaalaistaustaiset ovat yleisesti ottaen muuta väestöä pienituloisempia. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden mediaanitulo oli 13 730 euroa ja Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten 18 120 euroa vuonna 2019, kun suomalaistaustaisten henkilöiden mediaanitulot olivat 23 000 euroa.

Joka neljäs ulkomaalaistaustainen sijoittui vuonna 2019 henkilökohtaisilla tuloilla mitaten pienituloisimpaan 10 prosenttiin, miehistä noin 22 prosenttia ja naisista noin 28 prosenttia.

Perheellinen mies on usein hyvätuloinen

Perheellisten miesten tulot ovat paremmat kuin perheettömien.

Yksinäisyys tarkoittaa yhä useammin myös pieniä tuloja. Jopa yksinäisyyden kokemus (siirryt toiseen palveluun)korreloi tulojen kanssa.

Lapsiperheissä puolison asemassa olevat miehet ovat selvästi sekä naisia että lapsettomien parien miehiä hyvätuloisempia.

Yksinasuvat työikäiset naiset ovat usein keskituloisia, miehissä on sekä suuri- että pienituloisia.

Perheissä, joissa on mies ja nainen, miehen tulot ovat usein isommat. Lapsiperheissä miesten ja naisten väliset tuloerot ovat isommat kuin kahden aikuisen perheessä.

Perhevapaat laskevat etenkin naisten tuloja.

Puolisomiesten henkilökohtainen mediaanitulo lapsitalouksissa oli 34 090 ja naisten 25 540 euroa vuonna 2019.

Lapsiperheisiin kuuluvista miehistä noin 30 prosenttia kuului henkilökohtaisilta tuloiltaan suurituloisimpaan kymmeneen prosenttiin.

Työnantajat eivät näe ikääntyneiden syrjintää – Yli 55-vuotiaat kokevat työkykynsä huomattavasti paremmaksi kuin työnantajat arvioivat