1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vanhempainyhdistykset (yhdistykset)

Helsinkiläiset ihmettelevät säästöjä, koska kaupunki teki 500 miljoonaa voittoa – rahoitusjohtaja vakuuttelee: Mitään ylimääräistä pottia ei ole

Kaupungin mukaan tuloksen ja leikkausten asettaminen vastakkain antaa väärän kuvan pitkäjänteisestä taloudenpidosta.

vanhempainyhdistykset (yhdistykset)
Riina Länsikallio
Vanhempainyhdistyksen puheenjohtajan Riina Länsikallion mukaan Helsingin koulujen tilanne on hankala, toisin kuin annetaan ymmärtää.Kristiina Lehto / Yle

Helsinki näyttäisi pärjänneen taloudellisesti hyvin ankarasta koronavuodesta huolimatta. Kaupunki teki lähes 500 miljoonan euron tuloksen. Kaupungin tekemä tulos on jopa parisen sataa miljoonaa talousarviota parempi.

Monet helsinkiläiset ovatkin ihmetelleet, miksi kaupunki säästää ja tekee samaan aikaan lähes 500 miljoonan euron tuloksen.

Esimerkiksi koulujen johtokunnat vahvistavat parhaillaan budjetteja, joissa näkyvät edellisen vuoden lopulla päätetyt leikkaukset.

Hämmentynyt keskustelu on tuttua helsinkiläisten koulujen ja päiväkotien vanhempainyhdistysten kattojärjestön Helvaryn puheenjohtajalle Riina Länsikalliolle.

– Hämmentyneitä kysymyksiä tulee, että onko joku rahapotti ilmestynyt jonnekin yllättäen, Länsikallio kertoo.

Länsikallio puhuu tässä jutussa Helvaryn puheenjohtajan roolissa, mutta hän on myös tämän kevään kuntavaaleissa ehdolla Helsingin valtuustoon keskustan listoilta.

Länsikallio korostaa, että hänen edustamansa järjestön Helvaryn asiana on ajaa lasten ja nuorten asiaa pitkäjänteisesti.

– Tässähän on jo vuosia menty väärään suuntaan ja panostettu liian vähän esimerkiksi kouluihin, Länsikallio sanoo

Länsikallion vetämä vanhempainyhdistys toteaa kannanotossaan, että tilanne on kestämätön ja tarkoittaa käytännössä opetusryhmien kasvua ja pienryhmien purkua, jakotuntien vähenemistä, ja henkilöstöleikkauksia.

– Helsingin koulujen tilanne on hankala, toisin kuin annetaan ymmärtää, Länsikallio sanoo.

Rahoitusjohtaja: Julkinen keskustelu antanut väärän kuvan

Helsingin rahoitusjohtaja Tuula Saxholm on harmissaan julkisuudessa käytävästä keskustelusta. Hänen mukaansa kaupungin taloudenpidosta on syntynyt varsin väärä kuva. Saxholm sanoo ykskantaan, että mitään yllättäen tullutta ylimääräistä rahapottia ei ole kirstuun jäänyt.

– Kunpa olisikin, Saxholm hymähtää.

Käytännössä tilikauden tulos käytettiin viime vuonna investointien rahoittamiseen. Kuukausittain kaupungin kassasta maksetaan yli 500 miljoonan euron menot.

Saxholmin mukaan kaupungin tulot vaihtelevat vuosittain ja niitä tarvitaan 10-vuotisen investointiohjelman rahoittamiseen muun muassa koulujen ja päiväkotien rakentamiseen, asuntotuotannon edellytysten luomiseen sekä suuriin liikennehankkeisiin. Kymmenen vuoden suunnitelman loppusumma on yli 8 miljardia euroa.

Saxholmin mukaan kaupungin tulorahoitusta käytetään poliittisten päättäjien pitkälle tulevaisuuteen linjaaman toiminnan toteuttamiseen. Tätä taustaa vasten kaupungin tuloksen ja käyttömenojen kasvun hillinnän asettaminen vastakkain käydyssä keskustelussa tuntuu oudolta.

”Tuloksen on oltava positiivinen, jotta sillä voidaan rahoittaa tarvittavat investoinnit”

Rahoitusjohtajan mukaan viime vuoden tulosta selittävät muun muassa kertaluonteiset valtion koronatuet sekä kaupungin saamat myyntitulot. Kaupungin valtionosuudet olivat noin 234 miljoonaa euroa talousarviota korkeammat kertaluonteisten erien takia. Myyntituloja kertyi 37 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän esimerkiksi maa-, rakennus- ja osakekaupoista.

Saxholm avaa lukuja ja kertoo, että kaupungin tuloksen pitääkin olla positiivinen, jotta kasvavassa Helsingissä voidaan turvata palvelut jatkossakin, rakentaa kouluja ja päiväkoteja, toteuttaa esimerkiksi suuria liikennehankkeita ja huolehtia asuntotuotannon edellytyksistä.

– Näitä aivan perustoimintoja, joista on sovittu ja jotka on luvattu tarjota.

Saxholm muistuttaa, että Helsingin kaupunginvaltuusto eli kaupungin poliittiset päättäjät ovat itse linjanneet, että investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella eli kaupungin tekemästä tuloksesta eikä velkarahalla.

– Näiden palvelujen turvaamisen, kaupungin kasvun ja vetovoimaisuuden kannalta tärkeiden investointien jälkeen talous kääntyi hitusen pakkaselle, Saxholm selventää.

Saxholmin mukaan virkamiesten, kuten hänen tehtävänään on katsoa, että budjetissa pysytään ja sen mukaan mennään.

Saxholmin mukaan iloisempi uutinen on se, että Helsinki näyttäisi selviävän koronavuoden kurjimuksesta odotettua paremmin valtion tukien ansiosta.

– Tuet ovat kertaluonteisia ja koronasta johtuvia eikä niiden varaan voi mitoittaa pysyviä menoja, Saxholm sanoo.

"Helsinki-lisän poistaminen yli 1-vuotiailta strategian mukaista"

Kiivan keskustelun kirvoittanut kotihoidontuen Helsinki-lisän poistaminen yli 1-vuotiailta on oma lukunsa viime aikaisessa keskustelussa.

Tämä päätös ei liity kaupungin taloudelliseen tilanteeseen, vaan se pohjautuu muun muassa kaupungin strategiaan, jonka mukaan päivähoidon osallistumisastetta pyritään nostamaan.

Helsinki-lisää on maksettu alle 2-vuotiaiden lasten vanhemmille yli 200 euroa kuussa.

–Strategian mukaista on kasvattaa päivähoidon osallistumisastetta. Kaupungin strategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, Saxholm sanoo.

Päivähoidon osallistumisasteen nostamista on perusteltu muun muassa sillä, että päiväkotitoimintaan osallistuminen auttaa maahanmuuttajaperheiden lapsia sopeutumaan yhteiskuntaan.

Koronan osalta Saxhom toteaa, että epidemia tulee aiheuttamaan merkittäviä kustannuksia kaupungille vielä vuosia.

– Tiedossa on, että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyy hoitovelkaa, joka maksaa vielä pitkään, Saxholm sanoo.

Budjettia ei kuitenkaan hyväksytty yksimielisesti

Saxhom sanoo, että kaupunki on pitänyt kiinni ennätysmäisestä investointiohjelmastaan muun muassa paremman työllisyyden turvaamiseksi. Kaupunki on pyrkinyt siihen, ettei se lomauttaisi tai vähentäisi omaa väkeään koronan kiristämän taloustilanteen takia.

Kaupungin suuret hankkeet, kuten esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja liikennehankkeiden rakentaminen työllistävät paljon väkeä ja eri yrityksiä. Helsingin kaupunki itsessään on jo Suomen suurin työnantaja.

Saxhom toteaa, että tosiasiassa kaupungin budjettia ei ole leikattu, vaan loppusumma kasvoi 167 milj. euroa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan loppusumma kasvoi 3,8% viime vuoden tilinpäätöksestä, joka tarkoittaa noin 46 miljoonaa euroa.

Saxholmin mukaan tästä huolimatta kaupungin toiminnoissa tulee huolehtia jatkuvasti tuottavuuden parantamisesta. Saxholm toteaa, että yksittäistapauksissa tämä voi näyttäytyä säästöinä vaikka useimmiten taustalla on toiminnan kehittäminen.

Kuluvan vuoden 2021 budjettia ei kuitenkaan hyväksytty Helsingin kaupunginvaltuustossa joulukuussa yksimielisesti, vaan sitä kannattivat suurista puolueista kokoomus, vihreät ja sdp. Enemmistökokoonpanossa olivat pienemmistä puolueista mukana Rkp ja nyt-liike. Perussuomalaiset esitti koko budjetin hylkäämistä.

Budjettia kannattavat korostivat sen elvyttävää luonnetta ja panostuksia muun muassa kasvatukseen ja koulutukseen koronan kurjistamassa tilanteessa.

Budjettineuvotteluista ulos kävellyt ja budjettisovun ulkopuolelle jäänyt vasemmistoliitto puolestaan katsoi linjausten tuovan leikkauksia kasvatuksen ja koulutuksen osalta.

Voit keskustella tästä aiheesta tämän jutun alla 26.3.2021 kello 23 saakka.

Lue myös:

Helsinki teki 500 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen, mutta jätti henkilöstön tulospalkkiot maksamatta

Lasten kotihoidontuki heikkenee Helsingissä, 900 miljoonaa euroa esimerkiksi koulujen ja metroasemien kunnostamiseen – budjetista päästy sopuun

Syntyvyyden lasku ei näy päiväkodeissa, sillä hoitoon tullaan aiempaa nuorempina – Yle selvitti minkä ikäisinä lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa

Kuntien talouskurimus jatkuu – Helsinki on aivan omassa sarjassaan, muut isot kaupungit miinuksella (2020)

Pormestarin budjettiesitys: Helsingin veroprosentti pysyy ennallaan – investoinnit kasvavat ensi vuonna huimasti (2019)

Kaupunginhallitus esittää lähes 40 miljoonan euron lisäpottia talousarvioon – Helsinki varautuu koululaisten ja ikäihmisten määrän ripeään kasvuun (2019)

Lue seuraavaksi