1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret

18-vuotias Ken Kabell: "Olen vain kotona miettimässä, miten korona menisi ohi" – asiantuntijan mukaan liikkumisrajoitus voi tuntua viimeiseltä pisaralta

Kasvatuspsykologian professori kannustaa aikuisia tukemaan nuoria nyt vahvasti.

Ken Kabel käy Turun keskustan nuorisotilassa joka torstai tapaamassa kavereitaan. Kuva: Minna Rosvall / Yle

TURKU Koronapandemiaan liittyvien rajoitusten, kuten liikkumisrajoituksen, pitäisi kohdentua juuri nuoriin. Turkuun ja Helsingin seudulle suunniteltavat liikkumisrajoitukset ovat tulossa voimaan aikaisintaan pääsiäisen jälkeen.

Turun Hansakorttelissa sijaitsevassa nuorisotila Popparissa liikkumisrajoituksiin suhtaudutaan ymmärtäväisesti.

18-vuotias Ken Kabel pyyhältää paikalla tapaamaan kavereitaan.

– Liikkumisrajoitukset ovat hyvä juttu. Muuten ihmiset pyörisivät baareissa. Yritän itsekin liikkua mahdollisimman vähän ulkona. Olen sitten vain kotona miettimässä, miten korona menisi ohi.

Kabel kertoo, että korona on verottanut hänen kaverisuhteitaan eikä hän ole päässyt ulkomaille tapaamaan perhettään. Hänellä on ajatuksia siihen, mitä nuoret voisivat tehdä kotona.

– Voisi jumpata, pelata PlayStationia tai joogata, vinkkaa Kabel.

Rauhoittumisen kannalla on myös yhteisöpedagogi Joonas Miiluniemi, joka työskentelee Popparissa ohjaajana.

– Meditaatio on hyvä keino hahmottaa tilannetta ja pysyä rauhallisena, neuvoo Miiluniemi.

Nuoret ja ohjaajat ymmärtäväisiä rajoitusta kohtaan

Tino Mänty käy nuorisotila Popparissa joka torstai. Hän pitää liikkumisrajoituksia hyvänä asiana.

– Olisi se ihan hyvä, ettei korona leviäisi niin paljon. En tiedä, miten aika kuluu, kun tänne ei pääse, pohtii Mänty.

Opiskelijaharjoittelija Heidi Aaltonen toivoo, ettei nuoria syyllistetä liikaa.

– Ei ole täysin nuorten vika, että korona leviää. Olisi hyvä, että nuoret pysyvät kotona, mutta nuoret eivät välttämättä pidä siitä kiinni. He tulevat olemaan kadulla, arvioi Aaltonen.

Ohjaaja Ellinoora Mäkelä ajattelee, että liikkumisrajoitukset tuntuvat nuorten kannalta rajuilta ja mälsiltä.

– Koko korona-aika on ollut alamäkeä, missään kohtaa ei helpota. Tämä turhauttaa, pohtii Mäkelä.

Ohjaaja Joonas Miiluniemi on huomannut, että nuorten syyllistämistä esiintyy esimerkiksi Facebookin keskustelupalstoilla. Nuoria leimataan automaattisesti, vaikka taustalla ei välttämättä olisi faktatietoa. Hän on huolestunut nuorten jaksamisesta.

– Nuoret ovat koko päivän koneen ääressä etänä. On kyllästyttävää ja raskasta istua koko ajan Teamsissä, kertoo Miiluniemi.

Ellinoora Mäkelä, Tino Mänty, Heidi Aaltonen, Nico Hurme ja Joonas Miiluniemi pohtivat liikkumisrajoituksen tuloa Turun keskustan nuorisotilassa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

– Olemme kaikki yhtä lailla vastuussa siitä, käytämmekö maskia ja pidämmekö turvaväliä. Ei tilanne ole pelkästään meidän nuorten vika. Nuoret ajattelevat, että heidän vapauttaan on riistetty. Olemme huomanneet, että monet haluavat jo kontaktia ja päästä lähiopetukseen, lisää ohjaaja Nico Hurme.

Aikuisten tuettava nuoria vahvasti

Kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta painottaa aikuisten antaman tuen merkitystä nuorille. Liikkumisrajoitus on nuorille rankempi kokemus kuin vanhemmille.

– Nuoren elämässä tämä on valtavan pitkä ajanjakso. Nuoret ovat tottuneet siihen, että he näkevät ystäviä ja kavereita ja pystyvät liikkumaan paljon. Siksi rajoittaminen on erityisen haavoittavaa, kertoo Junttila.

Aikuisten ja muiden nuorten tulisi nyt olla aktiivisesti toistensa tukena. Junttila itse kertoo pitävänsä yhteyttä opiskelijoihinsa verkkotapaamisten välityksellä säännöllisesti.

– Nuoret voisivat sopia yhdessä etukäteen videotreffejä vaikka opiskeluporukan kanssa. Siinä voi keskustella opiskeluista ja muustakin.

Professori Niina Junttila ymmärtää nuorten tuntoja koronapandemian keskellä. Arkistokuva. Kuva: Linus Hoffman/Yle

Taistele tai pakene on reaktio kriisitilanteessa

Miten sitten tunnistaa itsessään tai toisessa, että jotain on vialla ja apua pitäisi saada?

Professori Niina Junttila kertoo, että jos henkilö on kovin yksinäinen, liikkumisrajoitus voi tuntua ahdistavalta tai viimeiseltä pisaralta. Sopeutuvainen pärjää paremmin. Kriisitilanteessa ihminen joko taistelee tai pakenee.

– Mennään suojakuoreen ja jäädään kotiin. Taisteleminen näkyy siinä, että aletaan kapinoida rajoituksia vastaan. Mietitään, mitä saa tehdä ja mitä ei ja lähdetään barrikadeille, kertoo Junttila.

Jos ahdistuminen, masennus, katkeroituminen ja toisaalta turhautuminen ja viha vaihtelevat kovasti ääripäissä, pitää Junttilan mukaan hakea apua.

Verkkostriimejä yhdessä nuorten kanssa

Ohjaajat Joonas Miiluniemi ja Nico Hurme ovat ideoineet, miten he tavoittaisivat nuoret liikkumisrajoituksen aikaan Turun Hansakorttelin nuorisotilassa.

Valo-Valmennus yhdistyksen pyörittämään toimintaan (siirryt toiseen palveluun) osallistuu niin sanottuun normaaliaikaan jopa 100 kävijää. Nyt kävijöitä on 10–20 päivässä.

Tilassa on 10 hengen kokoontumisrajoitus ja maskipakko.

Nuorisotilassa epäillään, että nuoret eivät välttämättä noudata mahdollista tulevaa Turun liikkumisrajoitusta. Ohjaajat ovat valmiita jalkautumaan kaduille tukemaan nuoria.

– Nuoret voivat ottaa yhteyttä vaikka Snapchatillä. Valo-Valmennuksella on kolme etsivää nuorisotyöntekijää ja nuoria ohjataan juttelemaan heidän kanssaan, kertoo Miiluniemi.

Ohjaajat aikovat innostaa nuoria ulkoilemaan itsekseen ja laittamaan ruokaa. He aikovat jakaa reseptejä ja suunnitteilla on striimaus, jossa ulkoillaan yhdessä nuorten kanssa.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 28.3. kello 23.00.