Ylen ensimmäinen NFT myytiin 1,3 etherillä – Mitä opimme matkasta kryptotaiteen maailmaan?

Viikko sitten lohkoketjuun lyöty uutinen on yksi maailman ensimmäisistä journalistisista NFT:istä.

Ylen NFT:stä tehtiin yli kymmenen huutoa. Vielä viisitoista minuuttia ennen huutokaupan sulkeutumista korkein huuto oli 0,5 etheriä. Kuva: OpenSea, AOP, kuvankäsittely: Jyrki Lyytikkä

Ylen tekemä uniikki digitaalinen tokeni uutisesta on myyty huutokaupassa 1,3 etherillä, eli reilulla 1 800 eurolla. Kryptotaidetta käsittelevästä artikkelista luotu NFT on yksi ensimmäisistä journalistisesta työstä luoduista kryptotokeneista.

Ylen NFT:n hinta nousi lopulta hieman korkeammaksi kuin talousjulkaisu Quartzin (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla kauppaaman NFT:n, joka vaihtoi omistajaa yhdellä etherillä. Mutta kauas jäätiin New York Timesin NFT:stä (siirryt toiseen palveluun), joka myytiin eilen 350 etherillä, eli noin 480 000 eurolla.

Mutta lohduttavana voi pitää sitä, että Ylen NFT:stä maksettiin enemmän kuin yhden kalenterivuoden pieruista (siirryt toiseen palveluun).

Mitä opimme tästä?

NFT:n luominen on helppoa, mutta kallista

NFT:n luominen on lopulta helppoa. Hankalin vaihe oli kryptolompakon hankkiminen ja rahojen siirtäminen sinne.

Helppous näkyy siinä, että lohkoketjuun heitetään tällä hetkellä myyntiin ihan mitä tahansa. Kryptoteoksista maksetut suuret summat ovat houkutelleet niin sijoittajia, huijareita kuin humoristeja.

Brittikoomikko John Cleese myy ipad-töherrystään Brooklyn Bridgestä NFT:nä (siirryt toiseen palveluun). Pikaruokaketju Taco Bell on luonut kymmeniä taco-aiheisia giffejä (siirryt toiseen palveluun) myyntiin. Näyttelijä Lindsay Lohan on viime kuukausina kunnostautunut sekä NFT-artistina että keräilijänä (siirryt toiseen palveluun).

Ja tietenkin joku yrittää myydä vihreää (siirryt toiseen palveluun), punaista ja sinistä pikseliä 500 etherillä kappale. Toisaalta kuvatailija Yves Kleinin kokosinisestä Untitled blue monochrome -teoksesta on maksettu lähes 6,5 miljoonaa euro (siirryt toiseen palveluun)a.

Taiteen arvottaminen on vaikeaa.

Helppouden vastapainona on hinta. NFT:n luominen ei ole halpaa. Tokenin luominen Ylen uutisesta maksoi lopulta reilut 120 euroa. Eli muutaman kympin teoksia lohkoketjuun ei ole ehkä järkevää lyödä.

Ja kun kauppa toteutui, OpenSea otti vielä erilaisia korvauksia yhteensä 12,5 prosentin arvosta.

Kryptokurssit heiluttavat teosten hintoja

NFT:istä maksetut hinnat vaikuttavat korkeilta, kun ne käännetään euroiksi tai dollareiksi. Kryptotaiteen hinta määritellään kuitenkin lähtökohtaisesti kryptovaluutta ethereinä.

Jos nyt Ylen NFT:n huutokaupasta ostanut käyttäjä badsauna (siirryt toiseen palveluun) hankki 1,3 etheriä eilen, hän maksoi siitä noin 1 800 euroa. Mutta jos hän hankki etherinsä vuoden alussa, hän maksoi niistä vajaat 700 euroa. Vuosi sitten hankituilla ethereillä hinnaksi muodostuu vain noin 140 euroa.

Jos hän taas osti etherinsä helmikuun puolivälissä, kun kryptovaluutan kurssi oli korkeimmillaan, hän päätyi maksamaan NFT:stä yli 2 100 euroa.

Mikä näistä lopulta on NFT:n hinta? Helpointa on sanoa, että se on 1,3 etheriä.

Osittain NFT:iden korkeita hintoja selittää se, että markkinoilla on paljon ihmisiä, jotka ovat sijoittaneet kryptovaluuttoihin jo vuosia sitten. Nyt he ostavat teoksia valuutalla, jonka arvo on vuoden aikana moninkertaistunut.

Olemmeko kohta kaikki lohkoketjussa?

NFT:t eivät pelasta journalismia, mutta ne herättävät mielenkiintoisia kysymyksiä.

Mitä kaikkea mintattavaa Yleisradion arkistoista löytyisikään? Paljonko esimerkiksi Arvi Lindin viimeisestä uutislähetyksestä maksettaisiin? Tai kuinka paljon Maikkari voisi takoa rahaa Ihmemies on peruttu (siirryt toiseen palveluun) -NFT:llä?

Tämän suuntaisia liikkeitä on jo tehty Yhdysvalloissa. Time-lehti on myynyt kolme kantta NFT:nä. Mukana on legendaarinen Is God Dead (siirryt toiseen palveluun) -kansi vuodelta 1966. Se myytiin 70 etherillä, eli vajaalla 100 000 eurolla.

Lopulta tämänkaltaiset esimerkit ovat mediatemppuja, jotka paljastavat vain jäävuorenhuipun mahdollisuuksista.

NFT:iden käyttötavat eivät nimittäin rajoitu keräilykortteihin tai taideteoksiin. Tulevaisuudessa konserttiliput voidaan myydä NFT:inä. Asunnon osakekirjat ja vastaavat asiakirjat taipuvat helposti lohkoketjuun.

Villeimmissä ennusteissa ihmiset luovat itsestään NFT:itä. Esimerkiksi nuori lahjakas urheilija voisi luoda itsestään NFT:n ja myydä näitä kolikoita tukijoilleen. Kolikot oikeuttaisivat osaan urheilijan mahdollisista ammattilaistuloista. Miksei saman voisi tehdä kirjailija tai näyttelijä.

Kun suurin huuma NFT:iden ympärillä laantuu, voi esiin nousta vieläkin mielenkiintoisempia ehdotuksia.

Lue myös: