1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Jääturvallisuus

Lapin jäätilanne heikoin kolmeenkymmeneen vuoteen – teräsjäätä ennätyksellisen vähän, virtaamapaikat erityisen vaarallisia

Pilkille menijä ottaa nyt riskin, sillä jokijää saattaa olla silkkaa höttöä.

Jääturvallisuus
Inarijärven jäällä seisoo mies kelkkaurassa, jossa on ainakin 20 senttiä vettä. Aurinko paistaa jäälle.
Reittimestari Aimo Koistinen tutkii kelkkareittien kuntoa Inarijärvellä.Jarmo Siivikko / Yle

Jokien teräsjää on Lapissa vain noin 15–20 sentin vahvuinen, kun se normaalitalvina on tähän aikaan ollut jopa yli puoli metriä. Virtapaikoissa jäät voivat olla vielä ohuempia. Sulia on nyt sellaisissakin paikoissa, joissa niitä ei ole ennen ollut.

Lapin ely–keskuksen johtavan vesitalousasiantuntijan Timo Alaraudanjoen mukaan nyt puhutaan ennätysohuista jäistä ainakin Simojoen ja Ivalojoen vesistöissä.

– Simojoen teräsjään paksuus on nyt 15–20 senttiä. Ivalojoella olemme tehneet useita kairauksia. Vain yhdessä pisteessä on 20 senttiä teräsjäätä, muissa se on 10–20 senttiä, Alaraudanjoki kertoo.

– Ei tämmöisiä lukuja ole 30 vuoden mittaushistorian aikana mitattu koskaan, hän sanoo.

Jäällä olevalle kelkkareitille on noussut vettä. Taivas on sininen ja aurinko paistaa.
Peiliniemen reitillä Inarijärvellä kelkkailijaa saattaa odottaa vetinen yllätys.Jarmo Siivikko / Yle

Inarijärvellä kelkkailevien kannattaa pysyä reiteillä

Pääsiäinen on pian ovella, ja Lappiin odotetaan matkailijoiden ryntäystä. Kulkijoita on luvassa myös Inarijärvelle.

Tämän talven keliolosuhteet ovat olleet haastavat, sillä vettä on jään päällä paikoin runsaasti. Erehtyminen reitiltä tietää hikisiä tunteja kelkan irrottamiseksi.

Vanhojen jääreittien turvallisuus kannattaa nyt siis tarkistaa. Jotta vahinkoja ei sattuisi, Inarijärven reittimerkit tarkastetaan ja uusitaan tarpeen mukaan ennen pääsiäistä. Pienikin poikkeama reitiltä on turvallisuusriski.

Reittimestari Aimo Koistisen mukaan reittien uudelleenmerkitseminen on välttämätöntä, sillä järvelle on odotettavissa ennätysmäärä kelkkailijoita viimeistään sitten, kun koronatilanne helpottaa.

– Kunhan saadaan tämä pirulainen selätettyä, tulee olemaan hirveätä matkustamista ja kelkkailua. Ja turvallisuus, se on prioriteetti numero yksi, Koistinen sanoo.

Kiäinumiäštár Aimo Koistinen täärhist já huolâd, et moottorkiälkká kiäinuh láá torvoliih.
Reittimestari Aimo Koistinen ja uusi moottorikelkkareitistä kertova merkki.Jarmo Siivikko / Yle

Inarijärven jää kestää hyvin vielä pääsiäisenä, mutta leudot ilmat voivat muuttaa tilanteita paikallisesti.

Koistisen mökki sijaitsee Kessivuonossa. Siellä jään päällä on nyt niin paljon vettä, että avantoa ei tarvitse tehdä saunaveden saamiseksi.

– Veden saa otettua jään päältä. Sitä on polveen saakka.

Jokien jäät ennätysohuita

Lapissa varsinkin jokien teräsjää on ennätyksellisen ohutta ajankohtaan nähden. Jäät ovat ohuet koko maakunnassa, ja suuria eroja ei pohjoisen ja etelän välillä ole.

Alaraudanjoen mukaan teräsjää ei ole ollut näin ohutta 30 vuoteen.

– Teräsjään paksuus on kaikissa vesissä hyvin lähellä ennätyksiä. Puhutaan alle 20 sentin paksuudesta. 30 senttiä on jo kova lukema, sellaisia paksuuksia löytyy vain muutamista kohdista.

Moottorikelkka ajaa lumisella Inarijärven jäällä. Aurinko paistaa.
Kelkkareitit ovat Inarijärvellä pitkiä ja suoria. Jarmo Siivikko / Yle

Jään heikkouteen ovat vaikuttaneet jäätymisen aikana vallinneet lumiolosuhteet, myöhäinen talven tulo sekä viime aikojen leudot säät. Erityisesti jokien virtapaikat ovat arvaamattomia. Ne saattavat olla tuiskulumikannen alla lähes jäättömiä vaaran paikkoja.

Järvien jäätilanne on parempi, mutta sielläkin on hyvä tietää paikat, joissa jää on kestävää.

Höttöinen jää saattaa pettää pilkkijän alla

Johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki sanoo, että etenkin jokivesillä liikkuja ottaa nyt pilkille tai kelkkailemaan lähtiessään riskin. Jää saattaa olla yllättävän ohutta etenkin virtaavissa vesissä.

– Siinä voi kantaa ja näyttää hyvältä, mutta jos alla on pientäkin virtausta, teräsjää on ohutta. Jää voi todellisuudessa olla ohut, höttöinen lumi–jää–seos, joka ei kanna mitään.

Lapin pelastuslaitoksen palopäällikkö Mika Tirroniemi sanoo, että pilkille lähtijän kannattaa kairata testireikä rannan tuntumaan ja tutkia, että jää on varmasti riittävän turvallinen ennen kuin etenee edemmäs.

– Ei myöskään kannata liikkua tuntemattomilla vesistöillä. Siellä saattaa olla itselle tuntemattomia virtaamia, jotka heikentävät jäätä, hän sanoo.

Lue seuraavaksi