1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntatalous

Riihimäen reilua ylijäämää avittivat valtiontuki ja verotulojen kasvu

Koronatukia kertyi noin neljä miljoonaa euroa enemmän kuin mitä Riihimäellä oli kirjattuja koronakuluja.

Viime vuonna riihimäkeläisiä puhutti etenkin kaupungin palveluverkkouudistus. Kuva: Kati Turtola / Yle

Tilinpäätöksen loppusumma oli Riihimäellä 14,4 miljoonaa euroa ja tulos oli odotettua parempi. Tulokseen vaikuttivat sekä verotulokehitys että valtion koronatuki. Verotulot kasvoivat viime vuonna edellisvuodesta 1,3 prosenttia ja ylittivät talousarvion odotukset lähes kahdella miljoonalla eurolla.

Riihimäki sai valtiolta koronatukea sai valtiolta yli seitsemän miljoonaa euroa. Talous- ja hallintojohtaja Kari Ora laskee, että valtionosuuksia Riihimäellä on ollut vuonna 2019 vajaat 36 miljoonaa euroa. Viime vuonna niitä tuli 47,8 miljoonaa euroa ja valtion tuesta iso osa oli koronakompensaatiota.

Koronatukia kertyi noin neljä miljoonaa euroa enemmän kuin Riihimäellä oli kirjattuja koronakuluja.

– Kuitenkin ilman näitä koronatukiakin oltaisiin oltu selvästi plussalla. Ilman koronatukia Riihimäki olisi ollut noin 8,5 miljoonaa euroa plussalla, laskee Riihimäen elinvoimajohtaja Mika Herpiö.

Toiseksi paras tulos kautta aikojen

Vuosikate Riihimäellä nousi 23,6 miljoonaan euroon, eli se oli parempi kuin oli ennustettu talousarviossa. Elinvoimajohtaja Mika Herpiö sanoo, että lukemilla Riihimäellä ollaan vuoden 2019 jälkeen toiseksi parhaissa luvuissa kautta aikojen.

– Näyttäisi kuitenkin siltä, että kehitys jää lyhytaikaiseksi. Seuraavina vuosina taloustilanne tulee heikentymään. Odotuksena on, että kunnissa kulujen nousu jatkuu kahden, kolmen prosentin vuosivauhtia, arvioi Herpiö.

Riihimäellä sotekustannuksia rasittaa etenkin se, että yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuodessa kuusi prosenttia. Tulot eivät ole kasvamassa vastaavalla tavalla, vaan niissä Riihimäki on lähinnä nollakasvussa. Koronatukien määrän odotetaan normalisoituvan tänä vuonna ja tuet poistuvat epidemian pienemisen myötä, sanoo Herpiö.

Mika Herpiö kuitenkin odottaa, että ylijäämä kääntyy alijäämäksi jo vuosien 2022–2023 aikana.

Velkataakka keveni

Pitkäaikaista lainaa oli Riihimäellä viime vuoden lopussa 56,4 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja oli avoinna 13 miljoonaa. Lainakanta pieneni viime vuonna 7,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Velkataakkaa oli viime vuoden lopussa 2 414 euroa asukasta kohden ja koko konsernin lainamäärä 4 361 euroa asukasta kohden. Viime vuoden aikana lainakanta pieneni 7,3 miljoonaa euroa.

Riihimäen kaupunginjohtaja Jere Penttilä sanoo, että jos koronaa ei olisi viime vuonna ollut, niin vuosi olisi ollut täysin erilainen.

– Tietysti korona on vaikuttanut merkittävästi myös itse kaupungin toimintaan. Kun kunnat valmistautuivat vuoteen 2020, niin talouden ennustaminen oli jo ilman koronaakin aika haastavaa. Erityisesti verotulojen osalta ennustaminen on vuosi vuodelta vaikeutunut.

– Viime vuosina selkeätä talouden ennustettavuutta ei ole ollut enkä usko, että tulokehitystä pystytään jatkossakaan tarkkaan ennustamaan, sanoo kaupunginjohtaja Jere Penttilä.

Robotiikkakampus ja palveluverkkouudistus

Palveluverkosta päätettiin syksyllä 2020. Päätöksen pohjalta laaditaan toimitilaohjelma vuosille 2021–2030 alkuvuoden 2021 aikana. Robotiikan edistämiseksi perustettiin Robotiikkakampus, asemanseudun yleissuunnitelma hyväksyttiin ja yhteistyöstä Kuntien Tieran kanssa kaupungin digitalisaation edistämiseksi päätettiin.

Kaupungin investointimenot olivat 12,8 miljoonaa euroa, joista kaupunkiemon investoinnit 9,8 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 2,9 miljoonaa euroa. Tilahankkeisiin käytettiin 2,2 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät olivat Kino-Sammon julkisivun perusparannushanke 0,6 miljoonaa euroa ja Pohjolanrinteen sisäilmakorjaukset 0,3 miljoonaa euroa.

Pieniin perusparannuksiin käytettiin viime vuonna miljoonaa euroa. Kunnallistekniikkaa rakennettiin 7,6 miljoonalla eurolla. Näistä kaupunkiemon nettoinvestoinnit olivat 5,1 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen 2,5 miljoonaa euroa.