1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Mieliala voi vaikuttaa myös koronarokotuksen tehoon – positiivisuus voi vahvistaa immuniteettia

Tutkimusten mukaan pitkäaikainen huono mieliala voi vaikuttaa immuniteettiin heikentävästi.

koronavirus
Henkilö kävelee seinämaalauksen edessä.
Tutkimuksen mukaan pitkäaikaisemmat taudit tai stressi voivat vaikuttaa immuniteetin kehittymiseen. Kuvassa koronavirusrokotteesen liittyvä seinämaalaus Pariisissa viime marraskuussa.Jeanne Accorsini / AOP

Mielialan yhteyttä rokotusten tehoon on tutkittu muun muassa influenssa (siirryt toiseen palveluun)- ja hepatiittirokotusten yhteydessä.

Tutkimusten yhteydessä todettiin, että pitkittyneellä stressillä voi olla vaikutusta immuunipuolustukseen. Myös muiden psyykkisten kuormitustekijöiden, kuten esimerkiksi masennuksen, yksinäisyyden ja unenpuutteen vaikutusta immuunivasteeseen on selvitetty.

– Tulokset ovat hyvin samansuuntaiset useissa tutkimuksissa. Pitkittynyt stressi, johtui se sitten univajeesta tai haastavasta elämäntilanteesta, voi yleisesti vaikuttaa immuunipuolustukseen, sanoo vanhempi tutkija Hanna Ollila Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Mielialan ja psyykkisen kuormituksen vaikutusta koronarokotteiden tehoon ei ole tarkemmin selvitetty. Ollilan mukaan on todennäköistä että osa tuloksista näkyisi samoin myös COVID-19 tautia vastaan rokottaessa.

Mielialalla on Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan merkitystä immuniteetin kannalta hyvään tai huonoon suuntaan silloin, kun kyseessä on pitkäkestoinen tila. Vaikutukset ovat myös yksilöllisiä.

– On tunnettua, että mieliala vaikuttaa myös rokotteiden tehoon. Jos todella huono mieliala on kestänyt pitkään, sillä on kliinistä merkitystä siihen, kuinka tehokas rokote on kyseiselle henkilölle. Vastaavasti jos ihmisellä on erityisen hyvä mieliala pidempään, niin immuniteetti toimii tehokkaammin, arvioi Korkeila.

Havainnot eivät ole uusia. Aihetta on tutkittu ainakin masennuksen, post-traumaattisen stressin ja unettomuuden osalta. Näistä julkaisuista kuuluisin on jo vuonna 1991 julkaistu artikkeli Psychological Stress and Susceptibility to the Common Cold (siirryt toiseen palveluun), jossa selvitettiin flunssaoireiden ja stressin välistä yhteyttä.

Vaikutusmekanismit mielialan, kuormituksen ja immuniteetin välillä ovat monimutkaiset. Esimerkiksi lyhytaikainen stressi on normaali ja hyödyllinen reaktio. Stressi ennen esiintymistä tai urheilusuoritusta saa ihmisen hengittämään nopeammin, ja voi parantaa suoritusta tiukassa tilanteessa. Pitkittyneessä stressissä lievä elimistön tulehdustila voi jäädä päälle ja silloin siitä on haittaa.

– Esimerkiksi univaje lisää kortisolin eritystä, mutta myös aktivoi tulehdussoluja. Stressihormonit, kuten kortisoli muuttavat immuunivastetta, niin että keho ei reagoi taudinaiheuttajiin aina yhtä täsmällisesti kuin stressittömässä tilassa, Hanna Ollila sanoo.

Pitkäaikaisemmat taudit tai stressi voivat vaikuttaa jonkin verran siihen, kuinka nopeasti immuniteetti kehittyy. Pitkällä aikavälillä erot kuitenkin tasoittuvat.

– Univajetutkimuksissa yleisesti on havaittu, että vaikka immuniteetti ei aluksi ollut yhtä hyvä kuin verrokeilla, niin se kuitenkin kehittyi yhtä hyväksi kuin stressittömillä verrokeilla, mutta siinä kului pidempi aika, muistuttaa Hanna Ollila.

Voiko positiivisella asenteella siis vaikuttaa rokotuksen tehoon? Asiantuntijoiden mukaan vastaus on kyllä ja ei.

– Hyvinvointi ja positiivinen mieliala on yhteydessä siihen, että immuunitoiminta on tehokkaampaa ja parempaa, mutta nämä erot voivat olla hyvin pieniä ja käytännön elämässä niillä ei ole lyhyellä aikavälillä paljon merkitystä, Korkeila muistuttaa.

Unen vaikutuksia immuniteettiin tutkinut Ollila on samaa mieltä.

– Voi ajatella, että mikä on yleisesti hyvä terveydelle, on myös hyvä immuunipuolustukselle. Yleisesti ottaen terveet elämäntavat, joihin kuuluu ravinnon ja liikunnan lisäksi myös lepo ja uni, auttavat vähentämään stressiä ja pitämään puolustuskykyä mahdollisimman hyvänä, Ollila listaa.

Elimistössä tapahtuu kaiken aikaa paljon toinen toisiinsa vaikuttavia prosesseja, jotka voivat vahvistaa tai kumota jonkin haitallisen vaikutuksen ja voimistaa suotuisia vaikutuksia. Korkeila muistuttaa, että ihminen ei voi tietoisesti vaikuttaa rokotteen tehoon siten, että se joko täysin pilaisi tehon tai tekisi siitä erityisen tehokkaan.

Immuniteetti toimii kuitenkin tahdosta riippumatta.

– Jos rokotteen saa huonosti nukutun yön jälkeen, se on todennäköisesti aivan yhtä vaikuttava kuin hyvin nukutun yön jälkeenkin. Missä määrin tällaiset tekijät oikeassa tilanteessa vaikuttavat, siitä on vain vähän tietoa, sanoo Korkeila.

Monet tekijät vaikuttavat immuunijärjestelmään

Psyykkinen mieliala voi vaikuttaa immuunipuolustuksen tilaan, mutta se on vain osa sitä. Psyykkisten tekijöiden lisäksi immuniteettiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten muun muassa ikä ja perimä. Esimerkiksi korkea ikä ja muut sairaudet voivat heikentää immuunipuolustusta.

– Vanhemmassa iässä elimistö ei ole enää yhtä tehokas kuin nuorempana. Silloin mielialalla voi olla isompia vaikutuksia immuunitoimintoihin kuin nuoremmilla, arvioi Korkeila.

Ylipainon vaikutusta immuniteettiin ja rokotteiden tehoon on myös tutkittu. Rokotusten taustatekijöitä selvittäneen katsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan ylipainolla voi olla jonkin verran vaikutusta rokotteen tehoon, mutta nämä vaikutukset näkyvät vasta vuoden kuluttua rokotuksesta.

Mielialan ja rokotteiden vaikuttavuuden tutkimus voisi Korkeilan mukaan tuottaa vaikuttavaa tietoa tulevaisuudessa.

– En näe korjattavaa tämänhetkiseen tilanteeseen. Mutta jos tulevaisuudessa havaittaisiin, että oikeasti rokotteen teho on hyvin huonosta mielialasta johtuen heikompi, niin silloin voitaisiin miettiä, että annettaisiin esimerkiksi buusteriannoksia, ehdottaa Korkeila.

Lue seuraavaksi