1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuorisorikollisuus

Alaikäinen rikollinen palaa usein asianajajansa luo – Kari Eriksson on nähnyt, mitä vankila tekee nuorille, eikä laittaisi heitä sinne

Kokenut rikosasianajaja ei pistäisi nuoria vankilaan, sillä sen jälkeen he palaavat sinne lähes varmasti takaisin.

nuorisorikollisuus
Asianajaja Kari eriksson
Asianajaja Kari Eriksson on kiireinen mies. Nuorten rikollisten lisäksi hän edustaa usein vakavia rikoksia tehneitä ihmisiä.Timo Nykyri / Yle

Rikosasianajaja Kari Erikssonin asiakassuhteet ovat usein pitkiä, mutta toisin kun yleensä asiakaspalvelutyössä, hänen työssään se ei ole hyvä asia.

Oululainen pitkän linjan lakimies on edustanut oikeudessa lukuisia nuoria. Hän tietää, että mikäli rikoksen tehnyt nuori joutuu vankilaan, hän todennäköisesti palaa sinne uudelleen ja aiempaa vakavammasta rikoksesta tuomittuna.

Hän kertoo esimerkiksi pojasta, joka tuli hänen asiakkaakseen ensimmäisen kerran 15-vuotiaana ja jota hän edustaa oikeudessa edelleen asiakkaan ollessa yli kolmekymppinen.

Noin 80 prosenttia vankilaan joutuneista nuorista päätyy sinne uudelleen. Nuorten uusintarikollisuus on ongelma, johon on yritetty puuttua jo pitkään. Ongelma ei ole poistunut, vaikka nuorten tekemien rikosten määrä on vähentynyt.

Rikosseuraamustyöntekijä Sirpa Karhu sanoo, että se joka keksii keinon pitää nuoret pois rikosten parista, ansaitsee Nobelin rauhanpalkinnon.

Hyväksikäyttö voi ajaa rikoskierteeseen

Suomessa alaikäisiä tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen vain erityisen painavista syistä, mutta silloin heidän saamansa tuomiot ovat yleensä pitkiä.

Taustalla voi olla myös useita ehdollisia tuomiota, jotka muutetaan ehdottomaksi rikoskierteen jatkuessa.

Erikssonin mukaan pitkää tuomiota vankilassa istuva nuori helposti laitostuu ja tottuu vankilaelämään. Silloin uhka vankilaan joutumisesta ei toimi enää pelotteena.

– Osalle nuorista vankila voi tuntua jopa hyvältä paikalta kaaosmaisen elämän jälkeen. Siellä elämään tulevat järjestys ja säännöt.

Vankilan ei kuitenkaan tulisi olla paikka, jossa nuori joutuu opettelemaan ensimmäistä kertaa sääntöjen mukaan elämistä, Eriksson sanoo.

Samoin kuin Kari Eriksson myös Rikosseuraamuslaitoksella työskentelevä Sirpa Karhu pitäisi mielellään nuoret pois vankilasta. Hän tietää, että vaikka nuoria yritetään suojella vankilassa, he päätyvät monesti hyväksikäytetyiksi tavalla tai toisella.

– Pidempään vankilassa olleet yrittävät hyötyä nuorista ja saada heidät tekemään asioita, jotka ovat laittomia. Heitä voidaan esimerkiksi pyytää tuomaan lomaltaan palatessaan vankilaan jotain laitonta. Näin rikoskierre on valmis.

Karhun mukaan nuoret eivät välttämättä heti huomaa tulevansa hyväksikäytetyiksi, sillä pitkään istuneet vangit voivat olla nuoria kohtaan aluksi hyvin mukavia.

Lue lisää: Isot tatuoidut miehet ottivat nuorukaisen heti piireihin ja tarjosivat huumeita – alaikäisillä vangeilla ei ole omaa osastoa ja se on ongelma

Olisiko nuorisovankila hyvä vai paha?

Suomessa alaikäisiä vankeja on vain vähän ja sen vuoksi heidät sijoitetaan usein muiden vankien sekaan.

Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Tiina Vogt-Airaksinen kertoo, että lain mukaan alaikäisillä tulisi olla vankilassa oma osasto, mutta heitä ei voi pitää siellä yksin. Nuoret tulee myös sijoittaa mahdollisimman lähellä kotiaan sijaitsevaan vankilaan.

Vogt-Airaksisen mukaan optimitilanne olisi, että nuorille olisi oma erillinen nuorisovankila, jossa olisi erikoistunut henkilökunta, kunnon lähiopetus, omat opettajat ja omat vartijat. Samassa yksikössä voitaisiin pitää myös 18–20-vuotiaita nuoria.

Kari Erikssonin mukaan nuorisovankilan nurjana puolena voisi olla jengiytyminen, kun saman henkiset ja ikäiset nuoret löytäisivät toisensa.

Hänen mielestään lastensuojelulaitosten ja vankilan välissä tulisi olla oma paikka vakavissa ongelmissa olevilla nuorille. Paikka, jossa pystyttäisiin antamaan opetusta ja ohjausta, mutta siellä olisi myös nykyisiä lastensuojelulaitoksia tiukemmat säännöt ja paremmat mahdollisuudet puuttua tilanteisiin.

Lue myös: "Tytöt tuovat lastenkotiin huumeita rintaliiveissä, pojat nivusissa" – lastensuojelun työntekijä vaatii parempia keinoja valvontaan

Eriksson myös toivoisi lastensuojelulain rinnalle nuorisolakia, joka olisi tarkoitettu 15–18-vuotiaille.

– Jos nuori joutuu vankilaan, hän on samalla viivalla vanhempien vankien kanssa ja häntä koskevat samat säännöt.

Nuorille on oma rangaistus olemassa, mutta sitä ei käytetä

Suomessa on käytössä 15–17-vuotiaille nuorille tarkoitettu nuorisorangaistus. Se on ehdolliseen rangaistukseen rinnastettava avoseuraamus, mutta siinä nuorta seurataan intensiivisesti.

Toistaiseksi nuorisorangaistusta on käytetty vain vähän.

Rikosseuraamustyöntekijä Sirpa Karhun kokemuksen mukaan nuorisorangaistus on tehokas, mutta se vaatii hyvin paljon työntekijöiden aikaa. Nuorten kanssa ollaan tekemisissä viikoittain.

Myös lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen puhuu nuorisorangaistuksen puolesta. Hän harmittelee, että sen käyttöä oikeudessa arkaillaan, ja nuorille tuomitaan mieluummin sakkoja tai ehdollista vankeutta.

Nuorisorangaistus voidaan muuttaa ehdottomaksi tuomioksi, mikäli nuori epäonnistuu sen suorittamisessa.

Pekkarisen mukaan isoin syy siihen, miksi nuorisorangaistusta ei käytetä, on raha. Siitä aiheutuu lyhyellä aikavälillä enemmän kustannuksia kuin ehdollisesta tuomiosta.

Kari Erikssonin mielestä nuorisorangaistuksella on tarkoitettu hyvää ja sitä on ajateltu välimuodoksi vankeudelle ja sakolle. Käytännössä sen valvonta ja järjestäminen ovat työläitä, eikä nuorisorangaistusta ole määrätty yhdellekään Erikssonin asiakkaista.

Seuraamukset tulevat hitaasti

Rikoksia uusivat myös ne, jotka eivät joudu vankilaan.

Rikostuomion saaneista 18–20 -vuotiaista nuorista noin neljäkymmentä prosenttia uusii rikoksensa. Ehdottoman vankeustuomion saaneista nuorista jopa 90 prosenttia on syyllistynyt rikokseen aiemminkin.

Sirpa Karhun mukaan nuorten toistuvat rikokset kertovat osaltaan siitä, etteivät nuoret ota heille määrättyjä ehdollisia tuomioita tosissaan. Toisaalta rangaistusten kertyminen kertoo järjestelmän hitaudesta. Nuoret ehtivät tehdä paljon rikoksia ennen kuin ne päätyvät poliisille, oikeuteen ja rikosseuraamuslaitokselle.

Oulussa nuorten uusintarikollisuuteen yritetään puuttua oikeusministeriön rahoittamalla Nurri-hankkeella. Se on tarkoitettu 12–29 -vuotiaille rikoksesta tuomituille ja rikoksilla oireileville nuorille. Siinä nuoria autetaan moniammatillisesti.

Erilaisia nuorten rikollisten auttamiseen tarkoitettuja hankkeita on Suomessa useita.

Karhun mukaan tehokkaimpia keinoja nuorten auttamiseksi pois rikosten parista ovat ne, joissa nuori joutuu itse kohtaamaan tekonsa, maksamaan itse sakkonsa ja kohtaamaan sovittelussa ihmiset, joille on tehnyt pahaa.

Asianajaja Kari Eriksson puuttuisi nuorten rikollisuuteen auttamalla perheitä jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmista tulee isoja. Myös rikoksista koituvia seuraamuksia tulisi hänestä antaa ajoissa, ei niin, että ehdolliset tuomiot pääsevät kertymään, jolloin nuori voi joutua vankilaan heti pitkäksi aikaa.

– Nuorille pitäisi antaa mahdollisuus silloinkin, kun on jotakin sattunut. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä muutosta, ei varsinkaan nuorella, jolla kaikki on vielä edessä.

Lue seuraavaksi:

Pahuutta vai pahoja tekoja – asianajaja Kari Eriksson tuntee ihmismielen pimeätkin puolet

Miltä näyttää murhaajan mielessä? Sen tietää ehkä parhaiten Kari Eriksson, joka on puolustanut sarjakuristajaa ja kymmeniä henkirikoksen tehneitä

Juttua korjattu 29.3. kello 13.22: Juttuun tarkennettu, että Kari Erikssonin mukaan lastensuojelulaitosten ja vankilan välissä tulisi olla oma paikka ongelmanuorille, ei vain rikoksista tuomituille nuorille.

Lue seuraavaksi