1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uskonnollisuus

Usko pääsiäisen kristilliseen sanomaan on tutkijoiden yllätykseksi lisääntynyt alle 30-vuotiailla miehillä – "Poikkeuksellinen uusi nousu"

Samaan aikaan alle 30-vuotiaiden naisten uskonnollisuus on Suomessa laskenut Euroopan matalimmalle tasolle.

uskonnollisuus
Puinen ristiinnaulittu Millesgården-museossa, 1600-luku, Tukholma, veistos.
Suomalaisten usko Jeesuksen ylösnousemukseen on vähentynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Kuvituskuva.Seppo Sarkkinen / Yle

Pääsiäinen juontaa juurensa pakanallisesta ja juutalaisesta perinteestä, mutta kristinuskossa sitä on vietetty Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi.

Uusimmassa evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskertomuksessa (siirryt toiseen palveluun) selvitettiin, miten tärkeänä ihmiset todellisuudessa pitävät pääsiäisen kristillistä sanomaa.

40 prosenttia suomalaisista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä ”pääsiäisen sanoma Kristuksen ylösnousemuksesta on minulle tärkeä”.

Vain kolmannes suomalaisista oli väittämästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä.

Pääsiäisen kristillinen merkitys -kysely
Jyrki Lyytikkä/ Yle

Suomalaiset nuoret naiset poikkeuksellinen ryhmä

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki on tutkinut, miten suomalaisten suhtautuminen uskonnollisiin opetuksiin on muuttunut 2000-luvulla.

Esimerkiksi usko Jeesuksen ylösnousemukseen on vähentynyt voimakkaasti.

Vielä vuonna 2003 suomalaisista 62 prosenttia kertoi uskovansa Jeesuksen nousseen kuolleista, kun vuonna 2019 enää 32 prosenttia kertoi uskovansa tähän vakaasti tai ainakin pitävänsä sitä todennäköisenä.

Perinteisesti naiset ovat uskoneet uskonnollisiin opetuksiin, kuten Jeesuksen ylösnousemukseen, miehiä yleisemmin. 2000-luvulla sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin kaventuneet.

Erojen kaventumista selittää erityisesti naisten uskonnollisuuden väheneminen. Erityisen vähän uskonnollisia naisia löytyy alle 30-vuotiaiden keskuudesta, Salomäki kertoo.

– Uskonnollisuuden heikentymistä näyttäisi olevan naisilla hyvin kauttaaltaan kaikissa ikäryhmissä ja se voi osaltaan selittää sitä, miksi nuorten naisten muutos on niin voimakas. Oman kodin uskonnollinen kasvatus on yksi ihmisen uskonnollisuuteen voimakkaimmin vaikuttavista tekijöistä. On myös todettu, että juuri oman sukupuolen vanhempi on se, jonka vaikutus on kaikista suurin.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.
Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kertoo, että muissa Euroopan maissa nuoret naiset pitävät itseään enemmän uskonnollisina kuin samanikäiset miehet, mutta Suomessa tilanne on toisinpäin.Hannu Jukola / Kirkon tutkimuskeskus

Suomalaisten nuorten naisten uskonnollisuus näyttäytyy myös kansainvälisesti hyvin alhaisena.

Eurooppalaisessa 30 maan vertailussa 18–27-vuotiaista naisista kaikkiaan 58 prosenttia kertoi olevansa uskonnollisia. Suomessa samanikäisistä naisista itseään uskonnollisena piti vain 19 prosenttia.

Suomi on poikkeuksellinen maa myös siinä mielessä, että lähes kaikissa muissa maissa nuorimmat miehet olivat vähemmän uskonnollisia kuin nuorimmat naiset.

– Suomen ohella ainoastaan Ranskassa nuorimmat naiset olivat vähemmän uskonnollisia kuin samanikäiset miehet. Mutta Ranskassakin uskonnollisia oli Suomea enemmän: 29 prosenttia nuorimmista naisista ja 36 prosenttia nuorimmista miehistä piti itseään uskonnollisena, Salomäki sanoo.

Suomessa nuorimmista miehistä itseään uskonnollisena piti 27 prosenttia.

Suurin yllätys löytyy alle 30-vuotiaista miehistä

Samaan aikaan, kun suomalaisten nuorten naisten uskonnollisuus vähenee kovaa vauhtia, nuorilla miehillä se näyttää vahvistuvan.

Tutkijoiden ja kirkkoväen hämmästykseksi alle 30-vuotiaiden miesten usko esimerkiksi Jeesuksen ylösnousemukseen on yleisestä trendistä poiketen viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt.

15–29-vuotiaista miehistä 14 prosenttia uskoi Jeesuksen ylösnousemukseen vuonna 2011. Vuonna 2015 ylösnousemukseen uskovia nuoria miehiä oli 24 prosenttia ja vuonna 2019 jo 30 prosenttia.

– Nuoret miehet ovat ainakin 20 vuotta olleet korostuneesti sellainen ryhmä, josta on oltu kirkon taholta tosi huolissaan. He eivät käy uskonnollisissa tilaisuuksissa eikä heihin ole saatu minkään työmuodon kautta laajasti kontaktia. Ja nyt nuorilla miehillä näyttää olevan poikkeuksellinen uusi nousu ja heiltä löytyy kiinnostusta uskontoa ja kirkkoa kohtaan, Salomäki sanoo.

Salomäen mukaan suurin muutos on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana ja ilmiö näkyy useissa eri tutkimuksissa ja aineistoissa.

– On mielenkiintoista, että ihan uusimmissa kyselyissä juuri nuorten miesten joukosta löytyi myös vaihtoehtoista hengellisyyttä, joka ei ole ollut perinteisesti miesten kenttää.

Kolmekymppisille pääsiäinen viikonloppu muiden joukossa

Miten suomalaiset sitten viettävät pääsiäistä?

Kirkon nelivuotiskertomuksessa on ensimmäistä kertaa kysytty suomalaisten pääsiäisenviettotapoja.

Neljällä viidestä suomalaisesta pääsiäisen viettoon useimmiten tai ainakin toisinaan kuuluvat pääsiäisruoat sekä perheen ja suvun tapaaminen. Yhteiset kokoontumiset olivat yleisiä kaikissa ikäryhmissä.

– Pääsiäisen, kuten joulunkin, vietossa näkyy, että sosiaalinen ulottuvuus on todella voimakas. Se on tietysti tänä vuonna koronan takia erityisen haastavaa, Salomäki toteaa.

Pääsiäisen viettoon kuuluvat asiat -kysely
Jyrki Lyytikkä/ Yle

Salomäen mukaan mielenkiintoista on, että kyselyyn vastanneista miehistä juuri alle 30-vuotiaat korostivat perheen ja suvun kokoontumista pääsiäisenä. Heistä kolmannes katsoi sen kuuluvan useimmiten pääsiäisen viettoon, kun esimerkiksi 55–69-vuotiasta miehistä näin ajatteli vain joka viides.

Vähäisintä perheen ja suvun yhteenkokoontuminen ja erityisten pääsiäisruokien nauttiminen oli 30–39-vuotiaiden keskuudessa.

– Tämä ikäryhmä ei koe pääsiäisen kristillisellä sanomalla olevan heidän elämässään samalla tavalla roolia kuin vanhemmilla ihmisillä ja siksi ehkä koko pääsiäisen juhla ei ole heille niin tärkeä. Se on vain yksi viikonloppu muiden joukossa, Salomäki arvelee.

Kirkolliseen toimintaan osallistuminen ei ole pääsiäisenä kovin suurta, vaikka kiirastorstai on nykyisin jouluaaton jälkeen Suomen toiseksi suosituin kirkossakäyntipäivä. Vuonna 2019 kiirastorstai veti kirkkoon yli 125 000 suomalaista.

Korjattu 2.4. klo 9.53 ensimmäistä virkettä: pääsiäinen ei ole alun perin kristillinen juhla, vaan juontaa juurensa pakanallisesta ja juutalaisesta perinteestä.

Voit keskustella aiheesta 3.4. klo 23:een asti.

Lue myös:

Vaihtoehtoiset tavat uskoa yleistyvät nuorissa ikäluokissa perinteisen jumaluskon sijaan – erityisen vastaanottavaisia vaihtoehtoisuudelle ovat nuoret miehet

Nuoret eivät noudata jouluperinteitä yhtä automaattisesti kuin vanhemmat sukupolvet – "Nuoret valitsevat hyvin omaehtoisesti omat traditionsa"

Lue seuraavaksi