1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Metsä- ja paperiteollisuus

Pohjoisen tehdashankkeet käyttäisivät kuitupuuta lähes kolme kertaa sen, mitä metsissä kasvaa – Kemin jättitehdas jättää vähän tilaa muiden suunnitelmille

Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä uskoo, että muiden tehdashankkeiden toteutuminen saa odottaa pidemmän aikaa.

Metsä- ja paperiteollisuus
monitoimikone
Luke laskee, että pohjoisen metsistä voisi tulevaisuudessa hakata 8,6 miljoonaa kuutiometriä enemmän vuodessa. Siitä kuitupuuta on noin 3,6 miljoonaa kuutiota. Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uusiminen nostaa tehtaan kuitupuun käyttöä 3,5 miljoonalla kuutiolla. Metsäkone kuvattiin elokuussa 2018.Timo Nykyri / Yle

Pohjoiseen vireillä olevien metsäteollisuushankkeiden yhteenlaskettu puunkulutus ja Luonnonvarakeskuksen laskemat pohjoisen metsänkasvusta eivät sovi yhteen. Kaikki hankkeet eivät voi toteutua, ja Metsä Groupin Kemin tehtaan jälkeen yhdenkin hankkeen toteuttaminen tekee tiukkaa.

– Kun Kemin uusi tehdas aloittaa, niin sen jälkeen varaa puunkäytössä on vähemmän. Seuraavat isommat investoinnit joutuvat odottamaan pitemmän aikaa, sanoo erikoistutkija Matleena Kniivilä Luonnonvarakeskuksesta.

Metsä Groupin lisäksi pohjoiseen on vireillä kaksi sellutehdasta, jotka tähtäävät myös biotuotemarkinoille: Vataset Teollisuus valmistelee tehdasta Kemijärvelle ja Kaicell Fiber Paltamoon, Kainuuseen.

Yhdessä Metsä Groupin kanssa niiden kuitupuun kulutus olisi lähes kolme kertaa pohjoisen metsien kasvun määrä.

Tutkija Matleena Kniivilä
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matleena Kniivilä uskoo, että metsien käytön rajat ovat hidasteena uusien sellutehdashankkeiden toteutumiselle pohjoisessa. Kniivilä kuvattiin toukokuussa 2019.Pekka Koli / Yle

Metsä kasvaa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tällä hetkellä noin 20 miljoonan kuutiometrin vuosivauhtia, ja vuosikymmenen loppupuolella kasvu nousee 23 miljoonaa kuutiometriin.

Luken laskelmien mukaan vuosikymmen loppupuolella pohjoisessa puunkäyttöä voidaan lisätä 8,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin puolet koko maan lisäysmahdollisuudesta.

– Tällä 8,6 miljoonan kuution hakkuulla metsät säilyisivät hiilinieluna eli kasvu olisi suurempaa kuin hakkuut ja luontainen poistuma. Toki on niin, että hakkuiden lisääminen pienentää hiilinielua, mutta on eri kysymys, kuinka suurena nämä hiilinielut halutaan pitää, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava asiantuntija Kari T. Korhonen.

Kuitupuun kasvuvara kuluu Metsä Groupin kattiloissa

Hakkuumahdollisuuksien lisäyksestä 3,6 miljoonaa kuutiota on sellun valmistamiseen tarvittavaa kuitupuuta, 2,7 miljoonaa kuutiota tukkia ja loput 2,3 miljoonaa kuutiometriä ovat energiapuuta.

Uudelle Metsä Groupin Kemin tehtaalle tarvitaan 4,5 miljoonaa kuutiota puuta nykyistä enemmän. Tästä yhtiö on ilmoittanut hankkivansa miljoona kuutiota Ruotsista.

– Kaavailtu 3,5 miljoonan lisäys kotimaan puulle näyttäisi hakkuumahdollisuuksien puolesta löytyvän ja pelivaraakin jää, jos Ruotsista ei irtoa sitä miljoonaa kuutiota, laskee Korhonen.

Kuitupuun osuus hakkuukertymän kasvuvarasta kuluu siis lähes kokonaan Metsä Groupin tarpeisiin.

Kemijärvellä uskotaan, että puuta riittää heillekin. Vataset Teollisuuden viestinnästä ja markkinoinnista vastaava Eeva Juujärvi sanoo, että yhtiön hankinta-alueella kasvaa metsää noin 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

– Kemijärvi sijaitsee keskellä huippulaatuista pohjoisen puuta kasvavia metsiä. Ostamme valtaosan tarvitsemastamme kuitupuusta 150 kilometrin säteellä Kemijärven biojalostamosta ja luomme käytännössä paikallisen kuitupuumarkkinan.

Tukkeja.
Pohjoisen lisähakkuista saatavasta kuitupuusta leijonanosa kuluisi Metsä Groupin Kemin kattiloissa. Metsän etuna on kilpailussa kuidusta on valmis hankintaorganisaatio.Ismo Pekkarinen / AOP

Myös Paltamoon suunniteltu Kaicell Fibersin tehdas aikoo hankkia puun omalta alueelta.

– Tehdaskonsepti ja tehtaan idea perustuvat lähikuituajatteluun, eli lyhyisiin raaka-aineen kuljetusmatkoihin, kertoo toimitusjohtaja Hannu Heikkinen.

Kaidin suunnitelmat Kemin tehtaasta eivät ole kaatuneet

Kemiin on vireillä Metsä Groupin lisäksi toinenkin metsäteollisuustehdas. Kaidi Finland suunnitelmien Ajokseen rakennettavasta tehtaasta uumoiltiin jo kaatuneen kiinalaisen emoyhtiön talousvaikeuksien myötä.

Toimitusjohtaja Pekka Viljakainen kumoaa huhut.

– Aikataulu on venynyt, mutta hankkeesta ei ole luovuttu.

Kaidi eroaa kolmesta muusta pohjoisen hankkeesta siinä, että se suunnittelee biopolttoainelaitosta, kun muut tuottavat alkuvaiheessa lähinnä sellua.

Kaidi tarvitsee puuta kolme miljoonaa kuutiota vuodessa, mutta se voi käyttää kaikkia puujakeita. Näin se on raaka-aineen puolesta sellutehtaita paremmassa asemassa – se voi käyttää bioöljyä ja hyödyntää metsäteollisuuden sivuvirtoja.

Niitä voidaan tuoda suoraan tehtaan viereen Ajoksen satamaan.

– Kemin sataman ja väylän ruoppaaminen 12 metriin on hyvä asia meille, Viljakainen sanoo.

Biopolttoaineen jakeluvelvoite takaisi hyvät markkinat Kaidin tuotteelle. Myös Nesteen päätös sijoittaa biopolttoainetehtaansa Rotterdamiin parantaa markkinatilannetta Suomessa.

Kemin satama kuvauskopterilla kuvattuna
Kaidin biopolttoainelaitosta suunnitellaan Kemin Ajoksen sataman tuntumaan. Se helpottaisi raaka-ainelogistiikkaa. Satama kuvattiin tammikuussa 2020.Juuso Stoor / Yle

Paperiteollisuuden alamäki voi vapauttaa metsävaroja

Puun kasvun pitäisi joko kiihtyä tai kulutuksen vähentyä, jotta syntyisi tilaa uusille tehtaille. Ratkaisu voi löytyä ikävällä tavalla, kun digitalisaatio vähentää painopaperin tarvetta.

Luonnonvarakeskus on tehnyt metsäsektorille suhdannekatsauksen (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun). Siitä käy ilmi, että paperin tuotannon arvioidaan vähenevän Suomessa vuosien 2020–2021 aikana yhteensä lähes 40 prosenttia vuoden 2019 tuotantoluvuista.

Analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen ennakoi paperikoneiden alasajoa.

– On arvioitu, että viime vuoden aikana tehdyistä mittavista leikkaustoimista huolimatta Euroopassa olisi karkeasti kymmenen prosenttia liikaa paino- ja kirjoituspaperikapasiteettia.

Myös vanhat sellutehtaat tekevät tilaa uusille, kun niiden tekniikka vanhenee.

Metsähallitus: "Tasarakenteisuutta ei tavoitella"

Hakkuiden pelätään vähentävän metsien monimuotoisuutta. Se oli perusteena Suomen luonnonsuojeluliiton Metsä Groupin tehtaan ympäristöluvasta tekemässä valituksessa.

– Meidän asiantuntijat sanovat, että puu ei riitä ilman, että merkittävästi heikennetään Pohjois-Suomen metsien monimuotoisuutta, sanoo Lapin piirin toiminnanjohtaja Mika Flöjt.

Lapin metsissä on paljon harvennushakkuurästejä. Metsä Groupin laskelmissa noin 60 prosenttia lisähakkuista otettaisiin harvennusmetsistä. Tämä ei vakuuta luontoväkeä.

Flöjt sanoo, että tehometsätalous ja monokulttuurisuus näkyvät Suomen metsissä. Hän arvostelee Metsähallitusta avohakkuista.

– Kyllä meillä on oikeus vaatia, että valtion metsissä hakkuut toteutetaan jatkuvalla kasvatuksella tai niitä ei hakata olenkaan.

Metsähallituksen metsätalouden Lapin aluejohtaja Kii Korhonen laskee, että Lapissa valtion uudistuskypsien metsien hakkuista 40 prosenttia on jatkuvan kasvatuksen hakkuita.

– Siemenpuuhakkuita on suunnilleen saman verran kuin avohakkuita. Eli meillä on enemmän peitteisen metsän hakkuita kuin avohakkuuta.

Hänen mukaansa metsätaloudessa ei ole pitkään aikaan ollut tavoitteena yhden puulajin tai tasarakenteisuuden suosiminen. Vanhojen metsien suojelussakin on menty eteenpäin.

– Lapin metsät eivät ole puupeltoja. Tällä hetkellä Lapissa on yli 900 000 hehtaaria valtion metsää kokonaan metsätalouden ulkopuolella.

Kii Korhonen kertoo, että Metsähallitus muutti pari vuotta sitten linjaustaan lahopuun suhteen.

– Kaikki jää pystyyn eli hakkuu ei vähennä lahopuun määrää. Sitten kun sinne jätetään säästöpuuryhmät, niin lahopuujatkumoakin saadaan.

29.3. kello 8.50 Korjattu: Biopolttoainelaitoksen on päättänyt rakentaa Rotterdamiin Neste, ei UPM, kuten jutussa aluksi kerrottiin.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella tiistaihin 30.3. kello 23 saakka.

Lue myös: Tutkijoiden laskelmat teollisuudelle: kaikki puusta tehtävä sellu pitäisi käyttää vaatteisiin, jotta edes nykyhakkuita voitaisiin perustella

Lue seuraavaksi