1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret

Liikkumisrajoitusten tarve ymmärretään, mutta samalla lähikontakteja kaivataan – näin nuoret kommentoivat toimia, joilla halutaan hillitä hengailua

Nuorten suosimia kokoontumispaikkoja ovat olleet muun muassa kauppakeskukset.

21-vuotias Tiina Tamminen on havainnut, että nuorten biletys on jatkunut koronasta huolimatta. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen kaavailluilla liikkumisrajoituksilla pyritään vähentämään kohtaamisia ja muun muassa nuorten hengailua kaupungilla ja kauppakeskuksissa.

Hallitus antoi eduskunnalle torstaina esityksen, jolla se esittää liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaista rajoittamista sekä maskipakkoa pahimmille koronaepidemia-alueille.

Kysyimme Kampin kauppakeskuksessa nuorten omia mietteitä mahdollisista tulevista liikkumisrajoituksista.

Rajoitukset nopeuttaisivat paluuta normaaliin, uskovat nuoret

Lähihoitajana työskentelevä 21-vuotias Tiina Tamminen on sitä mieltä, että liikkumisrajoitusten käyttöönotto olisi hyvä ratkaisu tämänhetkisessä koronatilanteessa.

– Nuorten keskuudessa juhlimista on valitettavasti edelleen todella paljon. Juhlinta on siirtynyt koteihin ja niihin kokoontuu paljon ihmisiä, mitä olisi hyvä rajoittaa. Mielestäni monet nuoret eivät ota tätä asiaa vakavissaan, Tamminen sanoo.

25-vuotias Jimmy Cheng ei itse ole törmännyt bilettämiseen, mutta kokoontumisia silti näkee.

Jimmy Chengin mielestä nuorten maskinkäytössä olisi parantamisen varaa. Kuva: Sasha Silvala / Yle

– Tällä hetkellä nuoret notkoilevat vähän ympäri ämpäri, eivätkä käytä maskia niin paljon kuin vanhemmat ihmiset. Liikkumisrajoitukset olisivat hyvä juttu, sillä mitä nopeammin tilanne saadaan haltuun, sitä parempi, Cheng uskoo.

Niin ikään lukiolaiset Isla London ja Luka Jääskeläinen ovat sitä mieltä, että liikkumisrajoitukset voisivat auttaa hidastamaan koronaviruksen leviämistä. Toisaalta sen myötä he eivät välttämättä näkisi toisiaan tai kavereitaan lainkaan, seurusteleva pari pohtii.

Luka Jääskeläisen mielestä liikkumisrajoitukset voivat lisätä yksinäisyyden tunnetta. Kuva: Sasha Silvala / Yle

– Itse näen kahta ihmistä ehkä kerran viikossa, mikä jäisi välistä. Se voi olla psykologisesti haitallista. Mielestäni pienet tapaamiset voisi ehkä sallia, jos niitä ei tapahtuisi usein ja henkilöt olisivat lähipiiristä. Siten ihmiset saisivat kuitenkin ihmiskontaktia ja kestäisivät rajoituksia paremmin, toteaa Jääskeläinen.

Jääskeläinen ja London ovat etäopiskelleet jo pitkään.

– Ehkä liikkumisrajoitusten avulla voisi päästä viidenneksi jaksoksi takaisin kouluun edes jossain määrin, toivoo London.

Isla London toivoo, että opetusta voitaisiin vielä kevään aikana järjestää fyysisesti lukiossa. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Eristäytyminen huolettaa nuoria, kontaktit tärkeitä

Eri asteisia koronarajoituksia on ollut voimassa jo vuoden päivät, mikä voi aiheuttaa väsymystä ja turhautumista tilanteeseen. 23-vuotias opiskelija Zaida Harikko uskoo, että niin kauan kuin asiat eivät ole täysin kiellettyjä, niistä etsitään porsaanreikiä.

– Varmasti nuoret hengailevat, koska tätä on kestänyt niin kauan, eivätkä ihmiset kestä ilman sosiaalisia kontakteja. Tuntuu, että ihmiset haluavat kunnioittaa rajoituksia, mutta jos liikkumavaraa on, sitä käytetään. Täytyy myöntää, että itsekin on tullut hengailtua muutaman kaverin kanssa, Harikko toteaa.

Zaida Harikko on havainnut, että piskittynyt koronatilanne on saanut osan nuorista lepsumaan asenteessaan. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Hän aikoo kuitenkin jättää hengailut sikseen, jos liikkumisrajoituksia tulee voimaan.

– Sitten täytyy jättää kauppakeskuksissa käymiset pois ja tilata kaikki kotiin. Kyllä sitä yksilönä pystyy omaa toimintaa rajoittamaan muutaman viikon. Ikävä juttu, mutta luotan siihen, että päättäjät tekevät hyviä ratkaisuja.

Nuoret tarvitsevat kontakteja, uskoo Säde Lehtonen. Kuva: Sasha Silvala / Yle

25-vuotiasta Säde Lehtosta sosiaalisten kontaktien rajoittaminen huolestuttaa.

– Ajattelen, että Suomi on hyvä ja turvallinen maa, joten tuntuu tosi pakottavalta, että meiltä viedään vapaus liikkua ja nähdä toisia. Rehellisesti se vähän ahdistaa, hän kertoo.

Lehtosen mukaan yhteisöllisyys on nuorille todella tärkeää.

– Heillä ei ole niin paljon valmiuksia käsitellä koronatilannetta kuin vanhemmilla ihmisillä. Nuoret tarvitsevat toisiaan.

Samaisesta syystä 18-vuotias Artem McInichenko ei tue liikkumisrajoituksia.

– Toivon, etteivät ne tule voimaan. Haluan tavata ystäviäni. Ihmisten kanssa kommunikointi on tärkeää nuorten kasvulle, hän sanoo.

Artem McInickhenko toivoo, ettei liikkumisrajoituksia tulisi voimaan. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Ammattikoulussa opiskelevan Leevi Anttilan mielestä kokoontumisia tapahtuu muidenkin kuin nuorison keskuudessa.

– Ei sitä voi eritellä pelkästään nuoriin, vaan se koskee ylipäätään kaikkia ihmisiä.

Hän on kuitenkin sitä mieltä, että liikkumisrajoitukset voisivat olla turhan rajuja toimia.

Leevi Anttilan mielestä myös muiden kuin nuorten käyttäytymiseen pitäisi kiinnittää huomiota. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Kauppakeskuksissa hengailu pyritty jo minimoimaan

Nuorisotilojen ollessa kiinni ja harrastusten ollessa tauolla nuorten suosimia kokoontumispaikkoja ovat olleet muun muassa asema-alueet ja kauppakeskukset. Helsingissä Itiksen ja Vantaalla Jumbon kauppakeskuksista kerrotaan, että heidän toimintaansa uudet rajoitukset eivät kovin suuria toimia enää toisi.

Vartijat ovat puuttuneet hengailuun ja purkaneet ryhmittymiä jo loppuvuodesta alkaen ja esimerkiksi istumapaikat ovat olleet jo pidempään poissa käytöstä.

Jumbossa valvontaa tullaan tehostamaan entisestään, kertoo kiinteistöpäällikkö Hannu Hirvonen.

– Kaikkiaan korona on kuitenkin vähentänyt hengailua kun istumapaikat eivät ole olleet käytössä. Meillä ei ole tällä hetkellä näkyvissä ilmiötä, että nuoret hengailisivat Jumbossa, hän sanoo.

Molemmissa kauppakeskuksissa maskeja jaetaan asiakkaille ilmaiseksi, käsidesiä on tarjolla ja siivousta on tehostettu.

– Itiksessä siirryttiin myös niin sanottuun maskipakkoon, minkä myötä maskien käyttöaste on kasvanut noin 90 prosenttiin. Liikkumisrajoitukset eivät tuo meille oikein mitään lisätoimia, sillä emme voi enää tehdä mitään lisää. Vastuu siirtyy vahvasti kuluttajan puolelle, sanoo Itiksen kauppakeskusjohtaja Christoffer Jansén.

Terveysturvallisuudesta huolehtimisen lisäksi kauppakeskukset kantavat huolta liikkeiden selviämisestä mahdollisten liikkumisrajoitusten yli. Vielä on epäselvää, missä liikkeissä voisi asioida ja missä ei, kertoo Jansén.

– Tilanne on nyt vaikeampi kuin vuosi sitten keväällä. Haemme parhaillaan ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat liiketoiminan jatkumisen kevään yli.

Lue seuraavaksi:

Sulkutila on lisännyt poliisin hiljennystehtävien määrää: nuoret kokoontuvat kotibileisiin ravintoloiden ollessa kiinni

18-vuotias Ken Kabell: "Olen vain kotona miettimässä, miten korona menisi ohi" – asiantuntijan mukaan liikkumisrajoitus voi tuntua viimeiseltä pisaralta

Liikkumisrajoituksen hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasaisesti – ei ole olemassa keskimääräistä suomalaista, jota rajoitukset koskevat