Hyppää sisältöön

Jo kolme ilta- tai yövuoroa kuussa voi johtaa jatkuvaan väsymykseen vapaallakin – joka viides vuorotyötä tekevä kärsii työn aiheuttamasta unihäiriöstä

Moni vuorotyöntekijä kärsii unettomuudesta, ja pitkään jatkuessaan oireet voivat kehittyä unihäiriöksi.

Vuorotöitä tehdään yhä enemmän, ja niiden tiedetään myös lisäävän terveysriskejä. Eniten vuorotyötä tehdään sosiaali- ja terveysalalla. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Noin joka viides vuorotyöntekijä kärsii vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä, selvää Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tällaisesta häiriöstä kärsivät palautuvat vapaapäivinä hitaammin kuin muut, ja puolet häiriöstä kärsivistä on vapaa-aikanaan jatkuvasti väsyneitä.

Moni vuorotyöntekijä kärsii unettomuudesta tai voimakkaasta väsymyksestä ja pitkään jatkuessaan oireet voivat kehittyä vuorotyöunihäiriöksi, jota Päivi Vanttola tutki väitöskirjassaan.

Vanttola havaitsi tutkimuksessaan, että vuorotyöunihäiriöstä kärsivillä rentoutuminen oli nukkumaan mennessä vähäisempää, nukahtaminen kesti pidempään ja unen laatu oli heikompaa kuin niillä, joilla häiriötä ei todettu.

Häiriöstä kärsivien unet olivat lyhyempiä ja univaje suurempi ennen aamuvuoroja. He olivat myös uneliaampia sekä yö- että aamuvuoroissa.

Jo kolme ilta- tai yövuoroa kuukaudessa voi johtaa jatkuvaan väsymykseen vapaa-ajalla. Tutkimuksen mukaan näin kävi joka toiselle vuorotyöunihäiriöstä kärsivälle sairaalatyöntekijälle.

Naiset tekevät vuorotyötä miehiä useammin

Suomessa noin joka viides tekee vuorotyötä. Epätavalliset työajat ovat yhä yleisempiä, ja Euroopan työolotutkimuksen mukaan vuonna 2015 säännöllistä vuorotyötä teki Suomessa naisista 27 prosenttia ja miehistä 19 prosenttia. Eniten vuorotyöläisiä on sosiaali- ja terveysalalla.

Päivi Vanttola havaitsi tutkimuksessaan, että vuorotyöunihäiriö voi lisätä esimerkiksi 2-tyypin diabeteksen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ja syöpien riskiä.

Vuorotyön aiheuttamista terveysriskeistä tiedetäänkin yhä enemmän. Erään tutkimuksen mukaan yötyötä sisältävä vuorotyö on yhteydessä työtapaturmiin, sairauspoissaoloihin sekä esimerkiksi keskenmenoihin ja rintasyöpään.

Hyvä uutinen on se, että tutkimusten mukaan hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät näitä riskejä.

Tunnistamisessa edelleen ongelmia

Vuorotyöunihäiriö tunnistetaan tutkimuksen mukaan terveydenhuollossa huonosti, vaikka olennaista olisikin erottaa se tavanomaisesta unettomuudesta.

Vanttolan mukaan olisi tärkeää tunnistaa ja erottaa oireiden ensisijainen syy. Jos oireet liittyvät nimenomaan työaikoihin, kyseessä voi olla vuorotyöunihäiriö.

– Kuten päivätyöntekijöillä, myös vuorotyöntekijöillä unettomuus ja väsymys voi liittyä esimerkiksi sairauteen, elämäntilanteeseen tai vaikka työstressiin, Vanttola kertoo.

Jos henkilö kärsii unihäiriöstä, tavanomaiset unettomuuden hoitokeinot eivät välttämättä auta.

– Väitöstyöni perusteella vuorotyöunihäiriön oireiden tunnistamisen ja lievittämisen lisäksi kannattaisi kiinnittää huomiota vuorosuunnitteluun. Yövuorojen lisäksi myös aikaisten aamuvuorojen määrän minimoiminen ja riittävän pitkät palautumisjaksot voivat helpottaa monen vuorotyöunihäiriöstä kärsivän oireita.

Häiriö lisättiin viime vuonna unettomuuden Käypä hoito -suositukseen.

Myös Työterveyslaitos on antanut suosituksia vuorotyön (siirryt toiseen palveluun) vuorosuunnitteluun. Niissä todetaan, että jaksamisen kannalta tärkeitä ovat päivittäiset palauttavat jaksot sekä riittävän pitkä lepo viikoittain.

Voit keskustella aiheesta alla.

Lue myös: