1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Astra Zenecan rokotusten jatkuminen alle 65-vuotiailla ratkennee pääsiäisen jälkeen 

Rokotukset Astra Zenecan rokotteella jatkuvat tästä päivästä alkaen yli 65-vuotiailla.

rokotteet
ylilääkäri Hanna Nohynek, THL
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Astra Zenecan rokotteen aiheuttamien harvinaisten haittaoireiden signaaleja ja vaikutusmekanismia selvitellään myös Suomessa.Benjamin Suomela / Yle

Rokotuksia voidaan jatkaa, koska 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada rokotuksen jälkeen ilmaantuneita hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä.

Nuorempien osalta mahdolliseen veritulppaa koskevan syy-yhteyden selvittely jatkuu. Heidän rokotuksensa hoidetaan sillä välin muiden yhtiöiden rokotteilla. Euroopan lääkeviraston EMAn asiantuntijaryhmä kokoontuu tänään pohtimaan tilannetta.

Rokotukset keskeytettiin Suomessa varotoimenpiteenä reilu viikko sitten, kun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle oli ilmoitettu kaksi harvinaislaatuista sinustromboosi- eli aivolaskimotukostapausta.

EMA selvittää edelleen minkälaisesta harvinaisesta vakavasta haitasta on kysymys. EMA on tähän saakka esittänyt kantanaan, että Astra Zeneca -rokotteen hyödyt ovat suuret suhteessa rokotusten mahdollisiin haittoihin.

Suomi ei ole ollut ainoa rokotusten keskeyttäjä. Esimerkiksi Norja ja Tanska ovat päättäneet keskeyttää Astra Zeneca -rokotteella rokotukset huhtikuun puoleen väliin saakka. Islanti, Ruotsi ja Suomi jatkavat rokotusten antamista 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille, koska tässä ikäryhmässä ei ole havaittu kyseistä vakavaa harvinaista haittaa.

Alle 65-vuotiaiden rokottaminen on keskeytyksessä Suomessa toistaiseksi. Rokotusten jatkuminen tuossa ikäryhmässä riippuu siitä, miten käynnissä olevat selvitykset etenevät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee omat suosituksensa rokotteen jatkosta alle 65-vuotiaille EMAn ja omien selvitystensä jälkeen.

– Odotamme tällä hetkellä, mitä Euroopan lääkevirasto saa selville omissa selvityksissään ja selvitämme itse rokotus- ja terveydenhuollon rekistereistä mahdollisia signaaleja. Sen lisäksi Helsingin ja Turun yliopistossa tehdään biologisia selvityksiä, joissa tutkitaan mahdollista vaikutusmekanismia, kuvailee THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Rokoteasiantuntijan mukaan tähän mennessä tutkimuksista on selvinnyt se, että kyseessä voi olla autoimmuunireaktio.

– Nämä löydökset vaativat vielä varmistavia testejä, jotta ymmärretään, onko todella näin vai onko tämä vaan puhtaasti hypoteesi eli oletus, toteaa Nohynek.

Saksalaiset ja norjalaiset tutkijaryhmät ovat havainneet, että joissain ihmisissä syntyy rokotteen antamisen jälkeen autoimmuunireaktio. Rokotteen saaneilta voidaan tunnistaa tiettyjä merkkejä, jotka saattavat viitata harvinaiseen autoimmuunireaktioon. Näitä merkkejä (siirryt toiseen palveluun) ovat THL:n mukaan esimerkiksi voimakas, selvästi jatkuvasti paheneva päänsärky ja erittäin voimakkaasti lisääntyvät mustelmat iholla tai limakalvoilla.

– Kun merkit tunnistetaan riittävän ajoissa, voidaan ihmistä myöskin hoidolla auttaa, sanoo Nohynek.

Terveysviranomaiset kehottavat oireita saaneita hakeutumaan välittömästi hoitoon Oireet voivat alkaa vasta yli kolmen vuorokauden päästä rokottamisesta. Suomessa havaituissa tautitapauksissa oireet olivat ilmaantuneet noin kahden viikon kuluessa rokottamisesta.

EMAn lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) kokoontuu pääsiäisen jälkeen.

– Sen jälkeen tiedämme varmaan, miten tähän asiaan on syytä suhtautua myös Suomessa, arvioi Nohynek.

Lue myös:

Veritulppaan sairastuu vuosittain 5 500–11 000 suomalaista ja rokotehaittailmoituksia on yhdeksän – EMA:n selvityksestä toivotaan valoa asiaan

Lue seuraavaksi