1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. taide

Kuka tahansa ei kelpaa taiteilijaksi, Laura Friman kirjoitti ja aloitti kiivaan väittelyn – kysyimme asiantuntijalta, kuka tittelin ansaitsee

Frimanin mukaan taiteilija ei ole se, joka maalaa aikansa kuluksi sohvaansa sopivan taulun.

taide
Nainen piileskelee vesivärimaalauksen takana
Kuka vaan voi maalata, mutta kuka on kuvataiteilija? Tästä keskustellaan nyt.AOP

Sosiaalisessa mediassa on käyty viime päivinä tulista väittelyä siitä, kuka saa sanoa olevansa taiteilija ja miten taiteilija määritellään.

Kaikki lähti toimittaja, kirjailija Laura Frimanin kolumnista Ylen Kulttuuricocktailissa. Kolumnin otsikko oli: Jokainen tempparitähti ja kombuchabloggaaja ei ansaitse kustannussopimusta. Tekstin sisältö on tiukasti sitä, mitä otsikko lupaa.

Friman kertoo olevansa väsynyt katselemaan koronakotoilun innoittamien sosiaalisen median vaikuttajien postauksia siitä, miten heistä tuli kuvataiteilijoita. Hänestä on myös kiusallista nähdä arvostetun kustantajan listoilla kirjoja, jotka ovat venytettyjä blogeja tai jostain tositv:stä tutun tähden vuodatuksia.

Some älähti. Moni oli sitä mieltä, että jokaisella on oikeus tehdä taidetta. Sitä Friman ei keneltäkään kieltänyt. Sen sijaan hän kysyi, onko jokainen taiteen tekijä taiteilija. Ja tuli siihen tulokseen, ettei ole.

Voit lukea kolumnin tästä: Laura Frimanin kolumni: Jokainen tempparitähti ja kombuchabloggaaja ei ansaitse kustannussopimusta

Taidealaa kommentoiva bloggaaja Sanna Lipponen kuvaa, kuinka Frimanin sarkastiseen tyyliin kirjoitettu kolumni ei naurattanut kaikkia. Lipposen mukaan joidenkin alan vaikuttajien mielestä teksti oli ylimielinen tai pilkallinen. (siirryt toiseen palveluun) Toiset taas pitivät koko ongelmaa mitäänsanomattomana.

Elitismi-kortin veti esiin bloggaaja, somevaikuttaja, valokuvaaja ja tuleva esikoiskirjailija Stella Harasek. Hän totesi Instagram-storyssaan, että Frimanin kolumni kertoo siitä, kuinka taidemaailma huutelee norsunluutornistaan.

Stella Harasekin Instastory aiheesta, kuka on taiteilija.
Stella Harasek sanoi oman loppukaneettinsa Instagram-storyssa. Kuvakaappaus 29.3.2021Kuvakaappaus Instagramista

Myöhemmin Harasek hermostui instatooriensa rinnastamista Ylen kolumniin. Hän huomautti keskustelleessaan itse sosiaalisessa mediassa, kun taas Frimanin kolumni oli harkitusti kirjoitettu, ja sen tekijälle oli maksettu siitä palkkio.

Neljä palikkaa, josta ammattitaiteilijuus rakentuu

Kuka sitten on taiteilija, ja miten taiteilijuus määritellään? Kysymys on vaikea. Jopa niin vaikea, että Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore määrittelee parhaillaan ammattitaitaiteiljuutta.

Erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs kertoo määrittelytyön liittyvän laajempaan tutkimukseen nimeltä Taiteilijana Suomessa.

Tutkija Maria Hirvi-Ijäs
Cuporen tutkija Maria Hirvi-Ijäs määrittelee parhaillaan sitä, kuka on kuvataiteilija. Sakari Viika

Tutkimus tarkastelee ammattitaiteilijuutta neljän eri määreen kautta.

Ensimmäinen on koulutus, jota tekijä on saanut oppiakseen taiteen ammattilaiseksi. Toinen on Suomen apurahajärjestelmä, jonka varassa suurin osa taiteilijoista työskentelee.

Kolmas on se, miten taiteilijat ovat järjestäytyneet etu- ja ammattijärjestöihin. Yleensä taiteen etujärjestöön voi liittyä vain tietyillä kriteereillä, joiden avulla määritellään, kuka on ammattitaiteilija.

Neljäs palikka taiteilijuudessa on Cuporen määritelmän mukaan tekijänoikeus. Suomessa on määritelty lainsäädännöllä se, milloin jokin tuotos ylittää teoskynnyksen. Teoskynnyksen ylittäneet tekijät voivat liittyä tekijänoikeuksia valvovan järjestön asiakkaiksi ja tulla sillä tavalla määritellyiksi taiteilijoiksi.

Kaikki neljä määrettä ovat kytköksissä taiteilijan työhön tavalla tai toisella. Hän liittyy omalta osaltaan jatkumoon, kulttuurikaanoniin.

Taiteilijan määritelmä ei kuitenkaan ole valmis ja lopullinen.

– Ovathan muutkin ammatit tänä päivänä niin sanotusti kelluvia. Ne eivät ole kiveen hakattuja, ja ne muuttuvat jatkuvasti. Taiteilijan ammatti on avoin, ja taiteilijuus on elävä käsite, sanoo Maria Hirvi-Ijäs.

Onko Banksy taiteilija?

Yksi tulevan kesän odotetuimmista näyttelyistä on englantilaisen katutaiteilijan Banksyn näyttely Mäntän Serlachius-museossa.

Jos akryylimaaleilla leikkivä somevaikuttaja ei ole uskottava taiteilija, miten katutaiteilija sitten liittyy taiteen kenttään ja kaanoniin?

Maria Hirvi-Ijäksen mielestä voi myös kysyä, haluaako Banksy itse olla taiteilija.

Banksy verhoutuu nimimerkin taakse ja maala työnsä salaa öisin ennalta määrittelemättömään paikkaan. Hänet ovat määritelleet taiteilijaksi toiset: museot, taiteen keräilijät, yleisö.

Kaksi miestä pitelee Banksyn Mona Lisa -teosta.
Banksyn teos Mona Lisa oli kaupan Christie'sin huutokauppakamarilla vuonna 2018.Guy Bell / AOP

Banksyn taiteesta maksetaan miljoonia, ja hänen näyttelyihinsä jonotetaan. Se, jonka talon seinään katutaiteilijoiden kuningas maalaa, on lottovoittaja.

Tästä tullaankin uudenlaiseen diskurssiin eli keskusteluun. Voimme puhua siitä, miten taideteosta arvotetaan.

Banksyn teosten arvo on ainakin rahalla mitattuna huikea. Teosten arvo ei kuitenkaan määrity ammattimaisuudella. Se, että taiteilija on koulutettu, nauttii apurahaa ja kuuluu etu- ja tekijänoikeusjärjestöön ei vielä tee hänestä Banksya, eikä kerro sitäkään, onko hänen luomansa taide hyvää tai huonoa.

Ammattilainen joutuu alistumaan kritiikille

Alkaa jo tulla sääli korona-ajan harrastajamaalaria. Eikö hän saisi maalata sydämensä kyllyydestä ja nauttia lehtijutussa paistettelusta? Tietysti saa, sanoo erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs.

– Jokainen on vapaa tekemään omassa elämässä mitä vain keksii. Ja jos paikallislehti kehuu ja alat tienata, niin sehän on hienoa, siitä vain.

Taiteen tekeminen on ollut suosittua korona-aikana:

Maria Kainlauri innostui lapsuutensa harrastuksesta uudestaan aikuisena – "Kun matkustaminen jäi koronan takia pois, tuli maalaaminen tilalle" (siirryt toiseen palveluun)

Markkinointikonsultista tuli taiteilija: Jarkko Sjöman alkoi maalata ja teki sen, mistä moni markkinointialan ammattilainen haaveilee (siirryt toiseen palveluun)

Poikkeusaika innosti Sanna-Mari Suomelan maalaamaan värikkäitä tauluja (siirryt toiseen palveluun)

Hirvi-Ijäksen mielestä suomen kielen sana ’ammatti’ on vähän hankala. Sanalla yritetään kuvata asiaa, johon esimerkiksi englannin kielessä tarvitaan kaksi: occupation ja profession. Sunnuntaimaalari, joka alkaa tehdä tiliä taiteellaan, on saavuttanut jotain, joka on ‘occupation’.

Sen sijaan ‘profession’ vaatisi pitkäjänteistä syventymistä, eikä vain omaan tekemiseen vaan toisten tekemiseen, taiteen historiaan, tekniikoihin ja aiheiden syvään pohdintaan. Kukkien, yksisarvisten tai sohvaan sopivien värien maalailussa on eri pyrkimys kuin ammattimaisessa taiteilijuudessa.

Kun käynnistyy syvempi pohdinta ja oman tekemisen peilaaminen historialliseen jatkumoon, herää yleensä myös terve itsekriittisyys.

– Kulttuurikaanon ei ole mikään totuus, mutta sitä vasten voi kuitenkin peilautua. Jos ihminen haluaa identifioitua taiteilijaksi, hänestä tulee aina osa laajempaa kudosta, Hirvi-Ijäs sanoo.

Mikään ammatti maailmassa ei syleile kaikkia. Ottaessaan taiteilijaidentiteetin alistuu myös arvioille. Niitä voivat antaa kollegat, mutta myös kriitikot ja viime kädessä yleisö.

Kuka saa kutsua itseään taiteilijaksi? Keskustele aiheesta auki tiistaihin klo 23 asti.

Lue seuraavaksi