1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vankeinhoito

Jopa yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista vanginvartijoista miettinyt alanvaihtoa – “Pitääkö jonkun menettää henkensä ennen kuin tähän saadaan muutos“

Rikosseuraamuslaitoksen johtajan Marko Oresmaan mukaan Vankilavirkailijan liiton kyselyssä ilmenneet ongelmat tunnistetaan ja niitä selvitetään.

vankeinhoito
Helsingin vankila.
“Vuosien jälkeen jouduin turvautumaan unilääkkeisiin, jotta saisi nukuttua/levättyä”. Vartijat kertoivat avoimesti väsymyksestään Vankilavirkailijain liiton kyselyssä.Ronnie Holmberg / Yle

“Aivan sippi. Kuula kalloon tai alanvaihto.”

“Kiire kuormittaa ja kuolema korjaa vahingot.”

Nämä ovat suoria poimintoja Vankilavirkailijain liiton jäsenkyselyn avoimista vastauksista. Tuore kysely paljastaa vartijoiden väsymyksen. 64 prosenttia kyselyyn vastanneista Suomen vankiloissa työskentelevistä vartijoista on miettinyt alanvaihtoa.

Liiton pääluottamusmiehen Antti Santamäen mukaan viimeisen parin vuoden sisällä noussut ilmiö on huolestuttava.

– Kokeneemmat työntekijätkin miettivät alalta lähtemistä. Vartijoiden virkoihin on hankala löytää työntekijöitä. Mielestäni tässä on voimakkaasti taustalla huono mielikuva Rikosseuraamuslaitoksesta työnantajana, Santamäki sanoo.

Helmikuussa teetettyyn kyselyyn vastasi 780 liiton jäsentä ja vastausprosentti oli hieman yli 58.

Valtaosa vastaajista on Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pitkäaikaisia työntekijöitä. Kyselyn avulla kartoitettiin liiton jäsenten mielipiteitä muun muassa työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja johtamisesta.

– Avoimia vastauksia tuli vajaat 2000. Se on merkittävä määrä. Jäsenkysely osoittaa henkilökunnan huolen vankiloissa, Santamäki toteaa.

Kuvituskuva Rikosseuraamuslaitoksen fleecetakista.
Vartijoiden avoimista vastauksista heijastuu huoli turvallisuudesta: "Ylitöitä ei teetetä vaan mieluummin mennään vajaalla, mikä heikentää turvallisuutta ja työtehtävien hoitamista.”Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Yle on jo aiemmin kertonut vankiloissa käynnissä olevasta valtataistelusta, jota käydään järjestäyty­neen rikollisuuden huumekaupan ympärillä. Väkivallasta ja uhkailusta saavat osansa vartijat. Ylen haastattelema Risen turvallisuusjohtaja myönsi ongelmat.

Yle sai viime lokakuussa haltuunsa myös Risen sisäisessä viestintäkanavassa käytyjä keskusteluja, joissa nousi huoli järjestäytyneen rikollisuuden roolista vankiloissa.

Viesteistä välittyi myös vahva kuva Risen kenttäväen ja johdon välisestä luottamuspulasta. Henkilöstö on jakautunut turvallisuutta ja toisaalta vankien kuntoutusta korostaviin näkemyksiin. Oikeusministeriö on todennut, että kahtiajako aiheuttaa Risessä johtamisongelmia (siirryt toiseen palveluun) (Valtioneuvoston julkaisu).

Jäsenkyselyn vastausten perusteella ongelmat eivät ole poistuneet.

Avoimissa vastauksissaan vartijat toteavat useaan kertaan eri sanoin:

“Pitääkö jonkun ihmisen menettää henkensä ennen kuin tähän saadaan muutos.“

Vajaamiehitys vaarantaa turvallisuuden

Vankilavirkailijain liiton jäsenkyselyn mukaan vankilatyössä suoran uhkailun ja väkivallan kohteena on ollut noin kolmasosa vastaajista.

Työympäristön koki turvalliseksi useampi vastaaja. Santamäen mukaan tätä selittää se, että työvälineiden ja perehdytyksen koetaan olevan kunnossa. Myös työkaveriin luotetaan.

Sen sijaan työnantajan panostusta turvallisuuteen arvosteltiin hyvin voimakkaasti.

Kyselyyn vastanneiden vartijoiden mukaan esimerkiksi tarkastustoimintaan, kuten tilojen ja omaisuuden tarkastukseen ja päihteettömyyden valvontaan ei ole riittävästi aikaa. Rise myönsi jo viime vuoden puolella, ettei henkilökuntaa ole tarpeeksi. Tilanne näkyy kyselyn avointen vastausten perusteella edelleen vartijoiden arjessa:

“Henkilöstövaje näkyy turvallisuudessa. Säästöt tehty väärässä paikassa.”

“Ylitöitä ei teetetä vaan mieluummin mennään vajaalla, mikä heikentää turvallisuutta ja työtehtävien hoitamista.”

Useissa avoimissa vastauksissa kävi ilmi, että vartijoiden mielestä vaarallisten vankien avolaitossijoitukset ovat myös iso turvallisuusriski:

“[Avolaitoksiin] sijoitetaan vankeja joilla ei ole menestymismahdollisuuksia avotaloissa.”

“Laitossijoittelut ja niiden puuttuminen lisäävät turvattomuuden tunnetta. Avolta ei siirretä suljettuun vankilaan vankeja, jotka pitäisi siirtää.”

“Vankien siirtäminen väkisin (tulostavoitteet) avoimempiin olosuhteisiin on loputtava.“

Työntekijät turvautuvat unilääkkeisiin

Vankilavirkailijain liiton pääluottamusmies Antti Santamäki kertoo, että yksin työskentely on yleistynyt runsaasti, ja sen aiheuttamat uhkatilanteet nousevat esille myös vartijoiden vastauksissa.

Esimerkiksi vankilan ulkopuolelle suuntautuvat kuljetustehtävät yksin vangin kanssa muodostavat kyselyyn vastanneiden vartijoiden mielestä korkean työturvallisuusriskin. Silloin vartija on vastuussa myös siviilien turvallisuudesta.

Yksintyöskentely arkista, odotellaan koska jotain sattuu.”

Monien vastaajien mielestä muutokset vaikuttivat työvuoroissa jaksamiseen heikentävästi.

“Vuosien jälkeen jouduin turvautumaan unilääkkeisiin, jotta saisi nukuttua/levättyä.”

“Minulla ja ihmisillä ympärilläni on ollut paljon työuupumusta.”

käsi ovenkahvassa riihimäen vankila
Vartijoiden vastauksissa nousee esiin myös edelleen vallitseva syvä tyytymättömyys ja epäluottamus Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoon.Jaani Lampinen / Yle

Santamäki ei ole yllättynyt vastauksista. Sairastavuus on Risessä suuri ongelma. Sairauspoissaolopäiviä oli viime vuonna henkilötyövuotta kohden 15,8.

Vuonna 2019 valtion keskiarvo oli 8,6 ja viime vuonna sairauspoissaolot olivat vielä sitäkin pienemmät, 7,4. Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että sairauspoissaolojen taso on huomattavan korkea.

Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti vankiloissa lähityötä tekevien henkilöstöryhmien kohdalla sekä myös talous- ja kiinteistöhuoltoon liittyvissä tehtävissä.

Sanelupolitiikka ja johdon hyvä veli -järjestelmä sapettavat

Vartijoiden vastauksissa nousee esiin myös edelleen vallitseva syvä tyytymättömyys ja epäluottamus Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoon.

Vartijat arvostelevat johtoa kovasanaisesti ja avoimissa vastauksissa toistuvat sanat käskytys, sanelupolitiikka, uhkailu, kyykytys ja kosto.

Avointen vastausten perusteella vartijoiden keskuudessa koetaan, että kriittistä palautetta antavat halutaan hiljentää:

“Hyvä veli -järjestelmän purkaminen. Nykyisellään palautetta antavat virkamiehet leimataan hankaliksi, jolloin mahdollinen urakehitys lakkaa.”

“Ihmiset jos puolustaa omia oikeuksiaan, niin heille kostetaan se joka käänteessä.”

Santamäki toivoo, että kyselyn tulokset auttaisivat viimein avaamaan Risen keskushallinnon silmät.

– Kentällä pitäisi voida kokea, että työntekijöiden jaksamiseen ja työturvallisuuteen panostetaan. Luottamus johtoon on nyt todella huono, sitä pitäisi lähteä aktiivisesti parantamaan.

Risen johdossa ongelmista ollaan tietoisia

Rikosseuraamuslaitoksen johtaja Marko Oresmaa kommentoi, että kyselyn tuloksissa tuli ilmi monta kehittämiskohtaa. Hän sanoo, että kyselyssä ilmenevät ongelmat tunnistetaan Risessä.

Oresmaa sanoo, että esimerkiksi työaikaan, yksintyöskentelyyn ja työturvallisuuteen liittyvät ongelmat ovat olleet Risen tiedossa ja niitä selvitetään tämän vuoden aikana.

– Risessä selvitetään myös parhaillaan, mitä tarkoittaa henkilöstön kannalta maalittaminen, mitä toimia siihen liittyen on syytä tehdä ja miten sen estämisen avulla voidaan edesauttaa henkilöstön työturvallisuutta, Oresmaa sanoo.

Oresmaa pitää huolestuttavina kyselyssä ilmenneitä raskaita syytöksiä johtoa kohtaan. Oresmaa näkee, että epäluottamukseen liittyvät ongelmat voidaan ratkaista muun muassa kouluttamalla esimiehiä ja johtoa.

– Esimiestyö ja johtaminen ovat myös esillä Rise 2.0 -hankkeessa, jossa uudistetaan organisaatiota ja johtamista.

Oresmaa sanoo, että Risen johdossa on myös kiinnitetty huomiota henkilöstön vajeeseen. Oresmaan mukaan henkilöstövaje liittyy vuosien 2006–2016 tuottavuusohjelmaan. Silloin Risen henkilöstöä vähennettiin 500 henkilötyövuotta, vaikka laitosrakenteet pysyvät ennallaan. Oresmaa uskoo sen vaikuttavan osalta myös henkilöstön raportoimaan väsymykseen.

Risen kanta on se, että sille tulisi osoittaa tasokorotus henkilöstön määrän lisäämiseksi.

– Tähän ei ole muuta oikotietä onneen. Porukkaa on toimintaan nähden liian vähän.

Oresmaan mukaan Risen ja järjestöpuolen on määrä jo ennen kesää istua saman pöydän ääreen ratkomaan ongelmia.

–Kyselyssä ilmeni monta kehittämiskohtaa, mutta positiivisia asioita tuli esiin hyvin vähän. Nostaisinkin esille, että Riseä pidetään varmana työpaikkana, meillä on hyvät mahdollisuudet kouluttautua ja edetä uralla ja meillä on kattava työterveyshuolto.

Lue seuraavaksi