1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Myanmar

Myanmarin väkivallan keskellä elävä suomalainen: "Lapsia ja teini-ikäisiä ammutaan"

Anne Mäki-Rahkola näkee Myanmarin kriisin vain voimistuvan

Myanmar
Perheenjäsenet surevat kuollutta lasta.
Armeija on tappanut jopa lapsia. 13-vuotias Sai Wai Yan sai surmansa leikkiessään ulkona kadulla Yangonissa 28. maaliskuuta.AOP

Suomalainen Anne Mäki-Rahkola elää Myanmarin sotilasvallankaappauksen keskellä Taunggyin kaupungissa itäisen Shanin osavaltiossa. Tavallisesti eloisan parinsadan tuhannen asukkaan kaupungin kaduilta nousee nyt savu.

Mäki-Rahkola sanoo, että vallan kaapanneilla sotilailla ei näytä olevan enää minkäänlaisia pidäkkeitä Myanmarissa.

– On käyty ohikulkijoiden kimppuun, ammutaan lapsia ja teini-ikäisiä. Väkivalta on muuttunut hyvin raa’aksi.

Hän ei näe ympärillään merkkejä väkivallan loppumisesta.

– Olen kyllä hyvin huolestunut tilanteesta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tilanne on eskaloitumaan eikä rauhoittumaan päin. On vaikea nähdä että armeija ja sotilashallinto vapaaehtoisesti perääntyisivät vallasta, hän sanoo.

Mäki-Rahkola itse on joutunut piiloutumaan keittiöönsä, kun poliisi lopetti kolmenkymmenen ihmisen mielenosoituksen hänen kotikorttelinsa kadunkulmassa ampumalla ja räjähteillä. Kansainväliselle järjestölle työskentelevä Mäki-Rahkola on saanut turvallisuusohjeet siitä, että ikkunan ääressä ei saa olla, kun ulkona räjähtää.

Kattilat paukkuvat yhä Taunggyissa

Hän saapui Myanmarin keskiosassa sijaitsevaan Taunggyiin marraskuussa. Sotilasvallankaappaus oli järkytys.

Mielenosoittajat kantavat haavoittunutta henkilöä pois mielenosoituksesta.
Armeija on surmannut jo yli 460 siviiliä helmikuussa alkaneen vallankaappauksen aikana. Loukkaantunutta siirrettiin sivummalle Mandalayssa 22. maaliskuuta.AOP

Taunggyissa asukkaiden vastarinta sotilashallintoa vastaan alkoi iltakahdeksalta kattilamielenosoituksilla kuten muuallakin. Myanmarilaiset hakkaavat perinteisesti kattiloita ajaakseen pahat henget loitolle.

– Paikalliset ovat vahvasti sotilashallintoa vastaan, Mäki-Rahkola kuvaa.

Taunggyin väki ei peitellyt tyrmistystään marraskuun parlamenttivaalien tuloksen mitätöinnistä ja maan johtajan Aung San Suu Kyin vangitsemisesta. Kaikki Mäki-Rahkolan naapurustossa paukuttelivat kattiloitaan ikkunoissa ja parvekkeilla.

Pian ihmiset uskaltautuivat osoittamaan mieltään. Keskusta täyttyi tuhansista mielenosoittajista.

Armeija ja mellakkapoliisi seurasivat mielenosoittajia aluksi rauhallisesti. Sitten ne alkoivat vahvistaa läsnäoloaan. Poliisiautojen letkoja alkoi risteillä kaduilla. Sitten räjähti.

– Ikävä kyllä väkivaltaisuudet alkoivat eli alettiin avata tulta rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan. Väkivalta on pikkuhiljaa eskaloitunut yhä pahemmaksi, Anne Mäki-Rahkola kuvaa.

Satoja siviilejä surmattu

Myanmarin poliisi ja sotilaat ovat surmanneet ainakin 510 siviiliä helmikuun alussa alkaneen sotilasvallankaappauksen aikana. Näin arvioi Myanmarin levottomuuksia tarkkaileva Assistance Association for Political Prisoners -ryhmä.

Myanmarin armeijan sotilaita Yangonin kadulla.
Sotilaat partioivat kadulla Yangonissa 6. maaliskuuta.Lynn Bo Bo / AOP

– Luulen, että armeijalla ja poliisilla on kova tarve näyttää valtaa ja että he ovat niskan päällä tässä tilanteessa. Voiman käyttö kielii jonkinlaisesta vallan näyttöpyrkimyksestä. En keksi muuta selitystä. Eihän ammattimainen armeija ja poliisi toimi noin omia kansalaisiaan kohtaan, Mäki-Rahkola miettii.

Taunggyissakaan ei ole säästetty uhreilta. Poliisi ampui kuoliaaksi neljä mielenosoittajaa torstaina. Aktivistit ovat julkaisseet Twitterissä kuvia kuolonuhreista, joiden saamista luodinrei’istä vuotaa veri.

Viime viikonloppu oli Myanmarissa erityisen verinen. Poliisi ja sotilaat surmasivat lauantaina 141 ihmistä. Mäki-Rahkola kertoo, että Taunggyissakin alkoi kuulua ammuskelua ja räjähdyksiä heti aamusta. Päivä oli asevoimien vuosittainen juhlapäivä. Silloin muistetaan Japanin tekemän miehityksen vastustamista vuonna 1945.

– Savua nousi eri puolilla kaupunkia eli on ollut mahdollisesti mielenosoittajien tekemiä tiesulkuja, joita on sytytetty tuleen.

Mielenosoittajat ovat muun muassa polttaneet autonrenkaita pysäyttääkseen sotilaiden etenemisen.

Ihmiset anelevat apua ulkomaalaisilta jopa kaduilla

Maailma on tuominnut Myanmarin armeijan väkivallan. Mutta Kiinan ja Venäjän edustajat osallistuivat Myanmarin armeijan juhlaan lauantaina. Myanmarilaiset ovat osoittaneet mieltä sotilasvallan tukijoita vastaan sekä vedonneet ulkovaltoihin ja YK:hon avun saamiseksi.

Mielenosoittajia savun keskellä Yangonissa, Myanmarissa.
Mielenosoittajat polttivat autonrenkaita protestissa Yangonissa 27. maaliskuuta.AOP

– Täällä toivotaan hyvin voimakkaasti apua ulkopuolelta. Kun saksalainen ystäväni oli kävelemässä kaupungilla, satunnainen ohikulkija, paikallinen henkilö pysäytti hänet huomattuaan, että hän on ulkomaalainen. Tämä vetosi, että tehkää jotain, auttakaa, Mäki-Rahkola kertoo.

Lauantain väkivallan jälkeen mielenosoitukset ovat jatkuneet. Mäki-Rahkola kertoo, että protestoijien määrä on vähentynyt mutta mielenosoitukset eivät loppuneet.

– Mielenosoittajat vaihtoivat taktiikkaa. He siirtyivät pienempiin yksiköihin eri puolille kaupunkia. Alkoi myös näkyä, että mielenosoittajilla oli kypäriä, omatekoisia kilpiä ja muita suojautumisen välineitä, hän kertoo.

Mielenosoittajat seuraavat kun Myanmarin armeijan sotilaat rakentavat piikkilankaestettä.
Sotilaat ja poliisi ovat pelotelleet monet pois kaduilta, mutta mielenosoitukset sotilasvallankaappausta vastaan eivät ole loppuneet. Yangonissa rakennettiin barrikadeja 15. helmikuuta.AOP

Mielenosoittajat eivät ole kuitenkaan aseistautuneet sotilaita vastaan.

Mielenosoituksissa näkyy paljon nuoria. Niitä on kuvattukin Z-sukupolven nousuksi. Mutta kaduilla näkyy koko kansan kirjo. Myös paikallisviranomaisista osa osoittaa mieltään. Samoin etniset vähemmistöt ovat vastustaneet sotilasvallankaappausta.

Mäki-Rahkola muistuttaa, että Myanmarin poliittinen tilanne on ollut aina monimutkainen. Koko maa ei ole valtion keskushallinnon hallinnassa ja niinpä eri puolilla Myanmaria on käyty sisällissotia. Etnisillä ryhmillä on omia armeijoitaan.

Myös Shanin osavaltiossa on alueita, joita etniset ryhmät pitävät hallussaan. Uutistoimistojen mukaan vallankaappauksen alettua jotkut etniset ryhmät ovat lopettaneet tulitauon ja aloittaneet taistelut sotilasvaltaa vastaan.

Pankit kiinni, kännykät eivät toimi, arki on hankalaa

Kansalaistottelemattomuuskampanjan myötä lakot jarruttavat normaalielämää. Pankit ovat olleet kiinni jo lähes pari kuukautta. Pari viikkoa sitten Mäki-Rahkola sai käteistä vasta seitsemännestä pankkiautomaatista.

Hän tapasi käydä Taunggyin keskustan viihtyisissä kahviloissa. Nyt pääkadun monet kaupat ovat kiinni levottomuuksien pelossa.

Mäki-Rahkola kertoo, että lukuisat ulkomaalaiset ovat lähteneet kaupungista. Monet kansainväliset järjestöt ovat vetäneet työntekijänsä pois maasta. Levottomuuksien pelon lisäksi yhteydenpito ja arjen toiminta on hankalaa. Mäki-Rahkola on kuluneen viikon aikana käynyt ulkona vain kerran pakollisella kauppareissulla.

– Kyllä täällä aika klaustrofobista elämää joutuu elämään. Elinpiiri on käynyt aika ahtaaksi.

– Meiltä on katkaistu netti useaan kertaan. Edelleenkin se katkaistaan joka yö ja se palaa toimintaan aamulla yhdeksän aikaan. Puhelimen mobiiliverkko ei ole toiminut enää pariin viikkoon, hän kertoo.

Mäki-Rahkola ei ole vielä pakkaamassa tavaroitaan.

– Seuraan Suomen suurlähetystön suosituksia. He eivät ole vielä tehneet sellaista tilannepäivitystä, että maasta poistuminen välittömästi on välttämätöntä, hän sanoo.