1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ikä

Miten on mahdollista, että Vallilan taposta epäillyn nuoren ikää ei tiedetä? Asiantuntija kertoo, miksi lapsen ikä voi olla epäselvä

Suomessa tehtiin viime vuonna vain yhdeksän ikäarviotutkimusta. Huippuvuosi oli 2016, jolloin alaikäisille turvapaikanhakijoille tehtiin 630 ikätutkimusta.

Muistokynttilöitä tekopaikalla 2. marraskuuta 2020. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Helsingin Vallilassa viime lokakuussa tapahtuneessa puukotuksessa jätettiin tuomitsematta yhdeksi tekijäksi epäilty 14-vuotias poika tämän nuoren iän vuoksi. Perjantaina Iltalehti uutisoi (siirryt toiseen palveluun), että rikosvastuun välttänyt 14-vuotias poika on todettu iänmäärityksessä ainakin kaksi vuotta vanhemmaksi kuin on luultu.

Uusien tietojen perusteella hänet voitaisiin rikostoveriensa tapaan asettaa syytteeseen ja tuomita.

Uusista ikämääritystiedoista huolimatta käräjäoikeus ei suostunut poliisin vaatimukseen pojan vangitsemisesta, Iltalehti kertoo. Oikeudenkäynti pidettiin salaisena, joten tietoa vaatimuksen perusteista ja niiden hylkäämisestä ei ole saatavilla.

Tapaus on poikkeuksellinen ja on herättänyt keskustelua muun muassa ikäarviotutkimuksen luotettavuudesta.

Kysyimme THL:n oikeushammaslääkäriltä Mari Metsäniityltä sekä maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön alaikäisasiantuntijalta Suvi Asikaiselta keskeiset perusasiat ikäarvioiden tekemisestä.

Millaisessa tilanteessa selvitys henkilön iästä pyydetään?

Metsäniitty: Asia on määritelty ulkomaalaislain pykälissä 6a ja 6b. Tyypillisin tapaus on, että maahanmuuttovirasto lähettää tutkittavaksi turvapaikanhakijan. Monet turvapaikanhakijat tulevat ilman passia tai muuta asiakirjaa, joista asian voisi varmistaa.

Jonkin verran tutkittavia tulee myös poliisin lähettäminä. Tällaiset tapaukset ovat hieman harvinaisempia. Niissä tutkittava voi olla rikoksen uhri tai rikoksesta epäilty maahanmuuttajataustainen henkilö.

Lisäksi esimerkiksi koulussa tai terveydenhuollossa voi syntyä epäily, jos lapsi poikkeaa esimerkiksi kokonsa, sosiaalisten taitojensa tai hampaidensa kehityksen puolesta muista ikäluokkansa lapsista. Silloin saatetaan terveydenhuollon, sosiaaliviranomaisten tai huoltajien toimesta pyytää iän arviointia. Nämä ovat sellaisia lapsia, joilla on jo suomalainen henkilötunnus olemassa.

THL:lle kuuluu vain maahanmuuttoviraston ja poliisin lähettämät tapaukset, muista vastaa Helsingin yliopiston vieraileva tutkija.

Asikainen: Maahanmuuttovirasto pyytää ikätutkimuksia lähinnä turvapaikkaprosessissa ja yksin tulleiden alaikäisten kohdalla.

Ulkomaalaislain mukaan oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi voidaan tehdä, jos on ilmeisiä perusteita epäillä oleskelulupaa hakevan iästään antamien tietojen luotettavuutta.

Laki asettaa kynnyksen ikätutkimuksen tekemiseksi melko korkealle. Kategorisesti ilman asiakirjoja olevia ei voida lähettää ikätutkimukseen, mikä selittää osaltaan sitä, että ajoittain ikä jälkikäteen paljastuu vääräksi. Tarve ikätutkimukselle arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Iän selvittäminen on tärkeää muun muassa sen selvittämiseksi, onko henkilö alaikäinen vai täysi-ikäinen. Alaikäisyyteen liittyy tiettyjä oikeuksia, kuten lapsen edun huomioon ottaminen ja edustajan tarve. Iällä voi olla merkittävää vaikutusta turvapaikkaprosessiin.

Kuinka paljon ikätutkimuksia tehdään Suomessa vuosittain?

Metsäniitty: THL on tehnyt oikeustieteellisiä ikäarvioita vuodesta 2017. Sitä ennen niitä teki Helsingin yliopisto.

Vuosittainen vaihtelu on ollut suurta: 2020 arvioita tehtiin vain yhdeksän, mutta määrään vaikutti osin koronatilanne, turvapaikkapuhuttelut olivat sen vuoksi suurelta osin jäässä.

Myös turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee, etenkin yksin tulleiden alaikäisten määrä. Huippuvuosi oli 2015, silloin tulijoita oli ennätysmäärä ja arvioita tehtiin 149. Seuraavana vuonna eli 2016 jatkui tämän suman purkaminen ja arvioita tehtiin 630. Vuonna 2017 määrä oli 40, vuonna 2018 määrä oli 21 ja vuonna 2019 se oli 16.

Asikainen: Tiedossani ovat ne ikätutkimukset, joita on tehty turvapaikkaprosessissa. Niiden määrä vaihtelee vuosittain ja korreloi hakijamäärän kanssa.

Kuinka yleistä tai harvinaista on, että tutkimuksessa määritelty ikä poikkeaa henkilön ilmoitetusta iästä?

Metsäniitty: Suomessa vuonna 2015 tutkituista alaikäisistä 60 prosentilla ikä poikkesi ilmoitetusta.

Lausunnoissa noudatetaan aina YK:n lasten oikeuksien julistusta. Eli jos saadut raja-arvot mahdollistavat sen iän, jonka lapsi ilmoittaa, johtopäätös on aina, että henkilön ilmoittama ikä on mahdollinen, vaikka keskiarvot viittaisivat vanhempaan ikään.

Asikainen: Niiden henkilöiden osuus tutkittavista, joiden ikä tutkimuksen perusteella poikkeaa omasta ilmoituksesta, vaihtelee vuosittain paljon.

Miten ikä lääketieteellisesti selvitetään?

Metsäniitty: Tarkkaa ikää ei pystytä määrittämään, siksi puhutaan aina arvioista.

Ensin meille tulee viranomaiselta pyyntö. Tutkittavalta henkilöltä pitää olla siihen suostumus ja alaikäiseltä myös edustajan tai huoltajan suostumus.

Tutkittava haastatellaan, selvitetään terveydentilaa, mahdollista lapsuuden aliravitsemusta, sairauksia ja lääkitystä. Mitataan pituus ja paino. Otetaan röntgenkuvat koko leuan alueelta hampaistosta sekä vasemman tai oikean ranteen röntgenkuva.

Arviota on tekemässä aina kaksi oikeushammaslääkäriä, jotka tekevät omilla tahoillaan kuvista ja haastatteluista tieteellisiin menetelmiin perustuvat arviot, jotka sitten toimitetaan viranomaisille.

Kuinka luotettava ikäselvityksen tulos on? Minkälainen virhemarginaali siinä on?

Metsäniitty: Iänarviointi pohjautuu pääosin hampaistosta ja käden ja ranteen alueelta otettaviin röntgenkuviin.

Oikeuslääketieteellisessä ikäarviotutkimuksessa painotetaan hampaistoikää, joka on pitkälle geneettisesti ohjautuva systeemi. Esimerkiksi sairaudet ja aliravitsemus eivät vaikuta juurikaan hampaiden kehitykseen. Hampaistoiän avulla voidaan tehdä arvio henkilön iästä.

Lasten hampaista iän pystyy arvioimaan, mutta lapsen iästä riippuen vaihteluväli voi olla 6–12 kuukautta.

Mitä nuorempi lapsi on, sitä tarkemmin ikä pystytään arvioimaan hampaiston avulla.

Ihmisen hampaiston kehitys – viisaudenhampaita lukuun ottamatta – päättyy noin 16 vuoden iässä. Viisaudenhampaat jatkavat kehittymistä vielä tämän jälkeen, mutta niiden kehityksessä on jo yksilöllistä ja jossain määrin myös etniseen taustaan liittyvää vaihtelua.

Kun ikää arvioidaan täysi-ikäisyyden kynnyksellä, viisaudenhampaat ovat ainoa tekijä, johon voidaan tukeutua. Jos viisaudenhampaat ovat täysin kehittyneet, henkilö on noin 90 prosentin todennäköisyydellä vähintään 18-vuotias.

Asikainen: Ikätutkimus ei koskaan kerro tutkittavan tarkkaa ikää, eli virhemarginaali on olemassa ja tilastollista vaihtelua on. Tämä huomioidaan asiantuntijalausunnossa, joka tutkimuksesta laaditaan.

Käytännössä jos tulos on epäselvä eikä voida määrittää onko henkilö alaikäinen vai täysi-ikäinen, tulos katsotaan hakijan eduksi. Tässä tapauksessa se yleensä tarkoittaa henkilön määrittämistä alaikäiseksi tämän oman ilmoituksen mukaisesti. Tällöin hän saa ne oikeudet, jotka alaikäiselle kuuluu.

Turvapaikkayksikössä ikätutkimus otetaan näyttönä huomioon muun ikään liittyvän näytön ohella, eli pelkästään yksin ikätutkimuksen perusteella ikää ei määritellä, vaan siinä huomioidaan kokonaisuus. Siihen voi kuulua esimerkiksi erilaisia asiakirjoja tai muilta viranomaisilta saatuja tietoja.

Lue myös:

16-vuotiaalle yli yhdeksän vuotta vankeutta 18-vuotiaan taposta ja törkeästä ryöstöstä Helsingin Vallilassa, iski puukolla 20 kertaa