1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronapandemia

Yli sata sai tartunnan ja 19 kuoli, kun korona teki tuhoa sairaalassa Oulussa – hoitajat ovat johdon kanssa eri mieltä siitä, miksi näin kävi

Oulun kaupunginsairaalan koronarypäs on otettu selvitykseen Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

koronapandemia
Oulun kaupunginsairaalan kyltti
Oulun kaupungin vastuulla olevassa kaupunginsairaalassa annetaan lyhytaikaista akuuttia sairaalahoitoa, kuntoutusta ja päihdelaitoshoitoa. Suurin osa potilaista on ikäihmisiä.Timo Nykyri / Yle

Koronavirus pääsi leviämään Oulun kaupunginsairaalaan tänä keväänä, ja jäljet ovat olleet tuhoisat.

Rajuimmat seuraukset kohdistuivat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon A2-osastoon, josta tartuntatarypäs sai alkunsa. Sairaalassa kuolleista yhteensä 19 potilaasta 17 oli A2-osaston potilaita. Kaikkiaan virus on tarttunut yli sataan ihmiseen: työntekijöihin, potilaisiin ja jatkotartuntojen myötä myös sairaalan ulkopuolisiin ihmisiin.

Miten tilanne pääsi tällaisiin mittasuhteisiin?

Saimme haastatteluun kuusi hoitajaa, jotka työskentelivät kriisin aikana sairaalan A2-osastolla. Työntekijöiden mielestä kaupunginsairaalassa tehtiin varsinkin alkuvaiheessa useita vääriä ratkaisuja ja virheitä, jotka edesauttoivat viruksen leviämistä.

Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo ei allekirjoita väitettä. Mäkitalon mukaan äkillisesti esiin tullutta tilannetta hoidettiin kaupunginsairaalassa sairaanhoitopiirin tuella niin hyvin ja asianmukaisesti kuin vain pystyttiin.

– Jälkeenpäin tehdyn analyysin mukaan virus oli uinut sairaalaan jo edellisellä tai sitä edellisellä viikolla ensimmäisten tartuntojen toteamisesta. Tulimme yllätetyiksi, mutta löimme kovat piippuun heti, terveysjohtaja kuvailee sairaalan toimintaa koronakriisissä.

Tässä jutussa hoitajat ja terveysjohtaja pääsevät kertomaan tarkemmin omia näkemyksiään kriisin hoidosta.

Työntekijät eivät uskalla puhua asiasta julkisesti omilla nimillään, koska heidän mukaansa sairaalassa vallitsee ilmapiiri, jossa epäkohtiin on vaikea puuttua. Julkaisemme hoitajien kertomia tietoja poikkeuksellisesti nimettömänä, koska asialla on koronapandemian keskellä yhteiskunnallista merkitystä.

Kaikki kuusi haastateltua hoitajaa seisovat yksimielisesti niiden asioiden takana, jotka he nostavat tässä jutussa esille.

Kaupunginsairaalan tapahtumat ovat tällä hetkellä myös valvontaviranomaisen syynissä. Koronaryppääseen johtaneita syitä on alettu selvittää sairaalaa valvovassa Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

– Julkisuudesta saatujen tietojen perusteella on syytä epäillä potilasturvallisuuden vaarantuneen sairaalassa, koska virus pääsi leviämään niin laajalti, avin ylijohtaja Terttu Savolainen perustelee.

Savolainen sanoo, että koronarypäs otettiin valvonta-asiaksi viraston omasta päätöksestä, ei esimerkiksi kantelun takia.

Sairaalan toiminnasta on kuitenkin viime viikkoina tullut aviin myös puolen tusinaa yhteydenottoa muun muassa sairaalassa hoidettujen potilaiden omaisilta. Savolaisen mukaan yhteydenotoissa virastoa on pyydetty selvittämään, onko kaupunginsairaalassa toimittu koronaryppään aikana väärin tai huolimattomasti.

Avi käsittelee myös näitä yhteydenottoja osana valvonta-asiaa.

Työntekijät kokevat jääneensä etulinjaan yksin

Ensimmäiset koronatartunnat todettiin Oulun kaupunginsairaalassa maanantaina 22. helmikuuta. Muutaman päivän kuluttua tartuntoja oli 15, kuun vaihteen jälkeen jo moninkertainen määrä.

Virus lähti vyörymään vauhdilla.

Oulun kaupunginsairaala talvi 2021
Oulun kaupunginsairaalan koronavirustilannetta käsiteltiin Yle Uutiset Pohjois-Suomen lähetyksessä 1.3.2021

Haastattelemamme hoitajat kertovat olleensa kriisin alkaessa osastolla erittäin kovan paikan edessä. He olivat kouluttautuneet saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon, mutta yhtäkkiä ympärillä olikin koronatartunnan saaneita.

Työntekijöiden mukaan he kaipasivat kipeästi tukea ja opastusta uuteen tilanteeseen, mutta kokevat jääneensä yksin.

Hoitajat esimerkiksi kertovat, että osaston pandemiavastaavaksi nimetty palveluesimies jäi pian ensimmäisten tartuntojen jälkeen pois töistä, eikä heille tullut tietoa sijaisesta. Tilanne tuen saamisen suhteen parani hoitajien mukaan kunnolla vasta parin viikon kuluttua kriisin alkamisesta.

– Johtaminen puuttui kokonaan, eräs haastateltavista kuvailee.

– Uuden tiedon opettelu oli täysin työntekijän omalla vastuulla, vaikka meillä oli kädet täynnä töitä ja alimiehitys. Meidät heitettiin sotatilanteessa etulinjaan ilman aseita ja johtoa, toinen sanoo.

Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalo sanoo ymmärtävänsä työntekijöiden tuskan ja ahdistuksen vaikean tilanteen keskellä.

Mäkitalo ei kuitenkaan vahvista, että työntekijät olisivat joutuneet pärjäämään osastolla kaksi viikkoa ilman esimiestukea. Terveysjohtaja sanoo, että osastolta pois lähteneelle palveluesimiehelle tuli välittömästi sijainen, ja lisäksi osastolle saatiin heti kriisin alussa muun muassa sairaalan oma hygieniahoitaja avuksi.

– Kaiken sen tuen, mitä olemme pystyneet heille järjestämään, olemme järjestäneet, Jorma Mäkitalo sanoo.

Hoidettiinko koronapotilaita ilman riittäviä suojavarusteita?

Hoitajien mukaan johtamisen ongelmat näkyivät muun muassa siten, että he saivat varsinkin kriisin alussa epäselviä ohjeita suojavarusteiden käyttöön.

Hoitajien haastatteluiden perusteella he ovat hoitaneet koronapotilaita riittämättömin suojaimin noin kahden päivän ajan sen jälkeen, kun ensimmäiset tartunnat todettiin. Hoitajat pitävät todennäköisenä, että tämä on yksi syy viruksen leviämiseen.

Kyse oli hoitajien mukaan esimerkiksi hoitotilanteista, joissa koronapotilaille annettiin sisäänhengitettävää lääkettä paineilmakäyttöisellä lääkesumuttimella. Tilanteissa on riski aerosolien eli pienten hengitysteistä irtoavien hiukkasten leviämiselle ja sitä kautta viruksen tarttumiselle.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ohjeistanut, että koronapandemian aikana lääkkeitä kannattaisi lähtökohtaisesti antaa toisenlaisella laitteella, mutta kyseisen sumuttimen käyttöä ei ole kielletty. Ohjeistuksen mukaan sitä käytettäessä hoitajan on kuitenkin pidettävä niin sanottua suodatinmaskia, joka suojaa paremmin kuin kirurginen suu-nenäsuojus.

Haastatellut työntekijät kertovat, että lääkesumutinta käytettiin pari päivää ensitartuntojen toteamisen jälkeen ilman suodatinmaskia niin, että hoitajat pitivät vain kirurgista suu-nenäsuojusta ja visiiriä suojatakin ja -käsineiden lisäksi.

Hoitajien mukaan syy tähän oli se, ettei heitä ohjeistettu suodatinmaskin käytöstä akuutin kriisin keskellä. Työntekijät kokevat, että olisi ollut johdon vastuulla pitää huolta siitä, että hoitajat ovat ajan tasalla suojautumisohjeista, eikä virheitä tehdä. Haastateltavien mukaan he joutuivat välillä ohjeistamaan itse myös esimerkiksi osastolle tulleita näytteenottajia, joilla ei ollut tietoa tarvittavista suojavarusteista.

Työntekijöiden mukaan sairaalan oma hygieniahoitaja ohjeisti heitä suodatinmaskin käyttämisestä lääkesumutteen antamisen yhteydessä vasta kaksi päivää tartuntojen alkamisen jälkeen. Tässä vaiheessa tartunta oli todettu jo noin viidellätoista potilaalla.

Terveysjohtajan mukaan ohjeistus oli kunnossa

Jorma Mäkitalo sanoo ihmettelevänsä työntekijöiden kertomaa menettelyä, sillä COVID-19-potilaiden hoito-ohjeissa on selkeästi korostettu suodatinmaskin käyttöä muun muassa lääkesumutinta käytettäessä.

Mäkitalon mukaan ohjeistus tähän on ollut olemassa lokakuusta lähtien, se on jaettu henkilökunnalle ja sitä on käyty myös osastokokouksissa läpi.

Lisäksi kaikkia kaupunginsairaalan työntekijöitä on terveysjohtajan mukaan kehotettu suorittamaan verkkokursseja, joissa käydään läpi muun muassa juuri koronapotilaiden hoitoa. Mäkitalo sanoo, että alustavien tietojen mukaan suurin osa A2-osaston henkilökunnasta on suorittanut ainakin koronaan liittyvän tietoisku-kurssin.

– Osasto A2:n henkilökunnalla oli myös kokemusta eristyspotilaiden hoidosta ja oikeiden suojainten käytöstä sekä ennen koronaa että korona-aikana, eli täysin uudesta asiasta ei ole kyse.

Jorma Mäkitalon mukaan työntekijöitä ohjeistettiin suojavarusteiden käyttöön nopeammin kuin hoitajat sanovat. Ensimmäiset tartunnat todettiin osastolla maanantain ilta- ja yövuoroissa. Terveysjohtaja on selvittänyt, että sairaalan hygieniahoitaja meni osastolle seuraavana aamuna.

– Vuorotyö muodostaa tietysti haasteen tiedonkululle. Normaali käytäntö sairaalatyössä on, että ohjeistuksen ja neuvonnan saanut vuoro raportoi uusista ohjeista seuraavalle vuorolle, Mäkitalo sanoo.

Terveysjohtajan mukaan osastolle mennyt hygieniahoitaja ohjeisti työntekijöitä, varmisti suojavarusteiden riittävyyden ja toimitti kirjallisia ohjeistuksia osaston eri tiloihin ja suojainvarustepakkausten päälle. Terveysjohtajan saaman selvityksen perusteella hygieniahoitaja selvitti nimenomaisesti lääkesumuttimen käytön tarvetta osastolla heti epidemian alkuvaiheessa.

Mäkitalo sanoo, että ohjeistuksia suojautumisesta käytiin alkuvaiheessa läpi päivittäin.

Hoitajat eivät kiistä sitä, että hygieniahoitaja tuli osastolle Jorma Mäkitalon kertomana päivänä. Hoitajien mukaan suodatinmaskien käyttöön ei kuitenkaan tässä vaiheessa ohjeistettu.

Vaikuttiko lääkesumuttimen käyttö viruksen leviämiseen?

Jorma Mäkitalo arvioi tämän jutun alussa, että koronavirus on tullut sairaalaan jo ennen kuin ensitartunnat todettiin.

Palliatiivisen ja saattohoidon osastolla on siis ollut koronaa useiden päivien ajan kenenkään tietämättä.

Ennen kuin koronarypäs paljastui, hoitajien mukaan osastolla käytettiin paineilmakäyttöistä lääkesumutinta päivittäin pelkkiä kirurginmaskeja pitäen.

Hoitajat kertovat, että näissä tilanteissa samassa huoneessa saattoi olla hoidettavan lisäksi kaksi muuta potilasta, joille ei voitu heidän terveystilansa takia laittaa esimerkiksi maskia.

Mäkitalo kertoo, että osaston potilailla on käytännössä hyvin vajaa immuunipuolustus, jonka vuoksi he ovat erityisen alttiita sairastua, mutta sairastuessaan myös itse erittäin tartuttavia.

Hän ei ota kantaa kysymykseen siitä, olisiko tällaisten potilaiden hoitaminen ilman riittävää suojautumista voinut edesauttaa viruksen leviämistä.

– Osastolla on tietysti toimittu tavanomaisten ohjeiden mukaisesti siihen asti, kun ensimmäiset tartunnat tulivat ilmi, sanoo Mäkitalo.

Testitulosta odottavat oireettomat hoitajat kävivät töissä

Kun koronatartuntojen määrä alkoi kasvaa, kaupunginsairaalassa toteutettiin työntekijöiden ja potilaiden joukkotestauksia. Niissä oireettomat potilaat ja työntekijät testattiin varmuuden vuoksi useaan kertaan.

Hoitajien mukaan he eivät saaneet jäädä odottamaan testitulostaan karanteeniin, vaikka koronajäljittäjät olivat ohjeistaneet heitä niin.

Haastateltavat sanovat kaupungin linjanneen, että tulosta odottava oireeton työntekijä voi käydä töissä suojavarusteisiin pukeutuneena.

– Me olemme tietämättämme voineet levittää virusta sairaalassa koko ajan, koska korona tarttuu jo ennen oireiden ilmenemistä, eräs haastateltavista sanoo.

Oulun terveysjohtajan Jorma Mäkitalon mukaan kaupungin linjaus mennä töihin testissä käymisen jälkeen on normaalikäytäntö ja perusteltu oireettomien työntekijöiden kohdalla.

Mäkitalo myöskin sanoo, että kaikkia testattuja hoitajia ei olisi mitenkään voitu laittaa karanteeniin, koska työvoima olisi loppunut.

Terveysjohtaja huomauttaa, että oireilevien kohdalla tilanne on tietenkin eri.

– Oireinen henkilö ei ole tervetullut töihin testauksen jälkeen.

Hoitajat pitävät toimintaa vastuuttomana, vaikka toisaalta ymmärtävätkin ongelmat työntekijöiden saatavuudessa.

Haastateltavien mukaan työvoima saattohoidon ja palliatiivisen hoidon osastolla oli kauttaaltaan riittämätöntä koko pahimman koronakriisin ajan.

Esimerkiksi siivouksesta vastaavia sairaalahuoltajia oli pois töistä sairastumisten ja karanteenien vuoksi, minkä takia pandemian aikana elintärkeät siivoustyöt lankesivat hoitajien mukaan välillä heidän niskoilleen.

Terveysjohtaja Jorma Mäkitalo myöntää, että näin on voinut käydä.

– En epäile, etteikö siellä joissakin työvuoroissa olisi syntynyt tilanteita, joissa olisi hoitohenkilökunta olisi joutunut vastaamaan poissa olevien sairaalahuoltajien tehtävistä. Kiireen ja ahdistuksen keskellä se ei ole ollut hyvä juttu, Mäkitalo sanoo.

Samat hoitajat hoitivat oireettomia ja koronapositiivisia

Oulun kaupunginsairaalan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon osaston työntekijöitä ei ollut rokotettu koronaa vastaan ennen kriisin alkamista.

Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo perusteli maaliskuun alussa julkaistussa Ylen jutussa rokottamattomuutta kansallisella rokotusjärjestyksellä.

Lue lisää: Jo viisi potilasta kuollut Oulun kaupunginsairaalan koronaryppäässä – työntekijöitä ei ollut rokotettu, terveysjohtajan mukaan päätös oli oikea

Haastattelemamme hoitajat kertovat, että kun koronapommi iski, he joutuivat rokottamattomina hoitamaan osastolla koronapotilaita.

Hoitajien mielestä oli myös virhe, että he joutuivat hoitamaan sekä koronan saaneita että koronanegatiivisia.

– Siellä me hoidimme molempia ja mietimme mielessämme, kuinka me levitämme sitä ympärillemme niille syöpäsairaille, joilla ei vielä ollut koronapositiivista tulosta, eräs haastateltava sanoo.

Jorma Mäkitalon mukaan kyse on normaalista käytännöstä tilanteessa, jossa suljetussa ryhmässä leviää tarttuva tauti.

– Tartunnan saaneet ja altistuneet osastoitiin omiin huoneisiinsa. Sama henkilökunta voi kyllä hoitaa molempia, kunhan suojavarusteet vaihdetaan molempien potilasryhmien välillä, Mäkitalo sanoo.

Terveysjohtajan mukaan palliatiivisen ja saattohoidon osaston töissä olevia työntekijöitä alettiin rokottaa jonkin aikaa kriisin alkamisen jälkeen.

Mäkitalo kertoo, että nyt koko kaupunginsairaalan noin 300 työntekijästä arviolta 250 on rokotettu yhteen kertaan. Käytännössä rokottamatta ovat vain koronaan sairastuneet. Kahteen kertaan rokotuksen on saanut noin 60 henkilöä.

Ensitartunnan lähde jäänee mysteeriksi

Oulun kaupunginsairaalan koronaryppään alkulähteestä ei ole varmaa tietoa.

On mahdollista, että ensitartunta on esimerkiksi tullut oireettomalta hoitajalta tai muulta sairaalan työntekijältä.

Yhtä lailla on mahdollista, että korona on tullut osastolle jonkun potilaan tai omaisen kautta.

Hoitajien mukaan saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa antava osasto oli ollut ennen tartuntarypästä koko ajan auki, eli potilaat olivat saaneet kulkea osastolle ja sieltä pois. Haastateltavat kertovat, että osa potilaista on saattanut kesken hoidon käydä kotona lyhyellä lomalla. Potilaiden liikkuminen sairaalan ulkopuolelle loppui, kun ensimmäiset koronatartunnat todettiin.

Huonokuntoisten potilaiden omaiset saivat osastolle puolestaan vierailulupia koronatartuntojen toteamisen jälkeenkin, ja hoitajien mukaan heitä tuli välillä paikalle isojakin määriä.

Työntekijöiden havaintojen mukaan aina vierailutilanteissa ei pidetty maskia, minkä hoitajat huomasivat mennessään potilashuoneisiin.

Tapahtumat painavat mieltä

Oulun kaupunginsairaalan koronarypäs alkoi laantua maaliskuun puolivälin tienoilla. Jorma Mäkitalo twiittasi asiasta 12.3.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Nyt kriisi alkaa olla ohi, mutta hoitajat kokevat tapahtuneesta edelleen ahdistusta.

Hoitajien mukaan kaupunginsairaalan koronakriisi on ollut heille traumaattinen kokemus.

– Kyllä tämä aikamoiset traumat jättää, joita parannellaan henkilökohtaisesti ja työporukan kesken vielä pitkään. Toivottavasti työpaikalla riittää halua ja aikaa työntekijöiden tukemisessa, eikä ongelmia hyssytellä piiloon, eräs hoitajista kirjoittaa Ylelle vielä haastattelun jälkeen.

Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo haluaa lähettää hoitajille viestin siitä, että heidän panostaan koronakriisin keskellä arvostetaan suuresti.

Mäkitalo sanoo, että Oulun kaupungin johdossa mietitään, miten heidän tekemäänsä työtä voitaisiin palkita.

– Työntekijöiden jonkinlaista huomioimista valmistellaan.

Jorma Mäkitalo
Katso videolta, millaiset terveiset terveysjohtaja Mäkitalo lähettää kaupunginsairaalan hoitajille.

Pyysimme tähän juttuun haastattelua myös Oulun kaupunginsairaalan palvelupäälliköltä Päivi Sydänmaalta. Sydänmaa kieltäytyi haastattelusta todeten, että kaupungin terveysjohtaja vastaa tiedottamisesta.

Onko sinulla kokemuksia Oulun kaupunginsairaalasta esimerkiksi potilaana, potilaan omaisena tai hoitajana? Voit kertoa niistä halutessasi toimittaja Timo Sipolalle timo.sipola@yle.fi.

Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Lue myös: Omainen järkyttyi: Kukaan ei kertonut, että osastolla, jossa ihmiset ovat kuolemassa, on "koronapommi" – Oulun terveysjohtaja pahoillaan

Keskustelu on auki 1.4. kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi