1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Miljardin annoksen tehdas sai luvan, EU:n rokotepula helpottuu – kiireellä järjestetyt "pikatreffit" olivat kuitenkin pettymys suomalaiselle Finvectorille

Koronarokotetuotanto Euroopassa sai maaliskuun lopussa ison lisäruiskeen: Marburgissa tehdään jopa miljardi annosta vuodessa.

Euroopan unioni
Suojapukeiset työntekijät testaavat koronavirusrokotteen tuotantoa Biontechin tehtaassa Marburgissa, Saksassa.
Työntekijät ottavat käyttöön Biontechin uuden Marburgin-tehtaan tiloja.Thomas Lohnes / AFP

Moni startup-yrittäjä saattaa naurahtaa mielessään kun kuulee, että EU järjestää vuonna 2021 historiansa ensimmäisen matchmaking-tilaisuuden.

Digiyritysten maailmassa matchmakingit eli parinmuodostustilaisuudet ovat olleet arkipäivää jo vuosikausia. Tilaisuuksissa saatetaan yhteen yrityksiä ja sijoittajia kuin pikatreffeillä: toivotaan, että kiinnostuneet löytävät toisensa.

Vaikkei pikatreffailun järjestäminen olekaan EU:n ydinalaa, se järjestää tällä viikolla matchmaking-tilaisuuden koronarokotteiden tuotannosta ja jakelusta kiinnostuneille yrityksille. EU:n kokeilulle on selvä syy: rokotteista on kova pula.

Mukaan on ilmoittautunut komission mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli 300 yritystä, yhtenä niistä kuopiolainen Finvector.

Finvectorin varatoimitusjohtaja Timo Ristola.
Finvectorin varatoimitusjohtaja Timo Ristola.Sami Takkinen / Yle

Miten on mennyt, Finvectorin varatoimitusjohtaja Timo Ristola?

– On ollut meille pettymys. Tapahtuma on teknisesti tosi hienosti toteutettu, mutta tuntui olevan enemmän vähän kuin myyntimiesten foorumi. Meille on oltu myymässä lähinnä erilaisia laitteita ja testauksia.

Mitä olisitte toivoneet?

– Lähdimme katsomaan, haluaisiko joku tarjota meille esimerkiksi koronarokotteen lisenssituotantoa. Valmistamme lääkettä virtsarakon syöpään, ja ne koronarokotteet jotka tehdään samalla adenovektoritekniikalla, istuisivat hyvin meidän tuotantolinjallemme.

Mistä rokotteista puhutaan?

– Sputnikista, Astra Zenecasta ja Johnson & Johnsonista.

Miten realistinen ajatus on, että isot yhtiöt antaisivat koronarokotteen valmistettavaksi lisenssillä?

– Kynnys on varmaan korkea, mutta en pidä sitä mahdottomana. Tuotanto pyritään pitämään omissa käsissä, mutta jos poliittinen paine on kova tai tuotantoon tulisi ongelmia, niin yhtiöt etsisivät varmasti eurooppalaisia kumppaneita. Meillä on valmistustekniikasta 17 vuoden kokemus.

Voisiko teillä olla jokin muu rooli koronarokoteketjussa?

– Jos spekuloidaan: voitaisiin rakentaa sellainen kuvio, että ottaisimme käyttöön lisäkapasiteettia jolla varmistetaan Suomen huoltovarmuutta. Käyttäisimme sitä omiin tarkoituksiimme silloin kun valtio ei tarvitsisi sitä, mutta jos pilliin vihelletään niin valtiolla olisi etuajo-oikeus.

– Tässä mallissa ei kävisi niin, että rakennat paloaseman ja palkkaat palomiehet, mutta sitten niille ei olekaan hommia.

Kuka maksaisi laajennuksen?

– Valtio voisi myöntää siihen lainan tai takauksen. Me maksaisimme muusta tuotannosta saatavalla katteella lainaa takaisin.

Oletteko olleet tässä aktiivisia?

– Jätimme Business Finlandille hakemuksen heti ensimmäisinä koronapäivinä, ja teimme siitä useita versioita. Yhdeksän kuukauden käsittelyn jälkeen meille ei myönnetty mitään. Perustelu oli, että olemme osa isoa konsernia: mukaan tuli vaade, että pitäisi verkostoitua alan pienten kotimaisten yritysten kanssa. Voit arvata, kuinka monta pientä kotimaista yritystä tällä alalla on.

Työntekijä asentaa Modernan koronarokotteen tuotantolinjastoa Lonzassa, Sveitsissä.
Modernan rokote saa käyttöön lisälinjaston Lonzan tehtaalla Vispissä.Olivier Maire / AOP

Tuotanto Euroopassa lisääntyy: Marburgista jopa miljardi annosta lisää

Rokoteyhtiöt ovat maaliskuun lopulla saaneet kipeästi kaivattua lisäkapasiteettia käyttöönsä Euroopassa.

Euroopan lääkevirasto EMA on antanut kolme uutta lupaa (siirryt toiseen palveluun): Biontechin uudelle tuotantolaitokselle Saksan Marburgissa, Modernalle lisäkapasiteetin käyttöönottoon Sveitsin Vispissä ja lääkeyritys Halixille Astra Zenecan rokotteen valmistamiseen Hollannin Leidenissa.

Lisäksi EMA hyväksyi sen, että Pfizerin-Biontechin rokotetta voidaan säilyttää kahden viikon ajan tavallisessa 15–25 pakkasasteessa 60–90 pakkasasteen sijaan. Tämä helpottaa sen jakelua.

Uudet laitokset lisäävät tuotantotahtia merkittävästi. Pfizerin ja Biontechin mukaan Marburgissa – Novartis-lääkeyhtiön entisissä tiloissa – voidaan tuottaa miljardi annosta rokotetta vuodessa (siirryt toiseen palveluun). Tuotanto on jo käynnissä eli rokotteita toimitetaan tehtaalta välittömästi, mutta täyden tahdin saavuttamiseen kuluu arviolta muutama kuukausi.

Tuotannosta osa jää Eurooppaan ja osa menee vientiin. Lähikuukausina käyttöön odotetaan useita laitoksia lisää ympäri Eurooppaa.

Kapasiteetin kasvattaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Tuotantoa pitäisi lisätä juuri oikea määrä niin, etteivät tilat jää koronakriisin jälkeen käsiin.

– Investoinnit ovat isoja ja firmat laskevat, onko laajentaminen kannattavaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

– Ettei käy kuin zikaviruksen kohdalla. Silloinkin rokotteita kehitettiin kovalla vauhdilla, mutta sitten epidemia olikin yhtäkkiä ohi ja kiinnostus zikarokotteita kohtaan laski yhtä nopeasti kuin oli noussutkin.

Lisäksi sopivia tehtaita ei noin vain voi ottaa rokotetuotantoon. Lääkeviranomaisten tekemä luvitus ja testaus on tarkkaa ja vie vähintään useita kuukausia.

– Jos vaikka Astra Zeneca antaisi meille nyt kaiken tarvittavan tuotantoa varten, niin kuluisi noin puolitoista vuotta ennen kuin tuote olisi rokotettavien saatavilla, Finvectorin varatoimitusjohtaja Timo Ristola sanoo.

Työntekijä asentaa Modernan koronarokotteen tuotantolinjastoa Lonzassa, Sveitsissä.
Viimeistelytöitä Lonzan tehtaalla.Olivier Maire / AOP

Liikesalaisuudet rajoittavat lääkeyritysten yhteistyötä

Yritykset eivät komission paritusyrityksistä huolimatta ole suoraan valmiit hyppäämään yhteistyöhön. Monet kilpailevat verisesti markkinaosuuksista, ja kilpailulainsäädäntö rajoittaa niiden liikesalaisuuksien jakamista.

EU:n komissio julkaisi paritustapahtuman yhteydessä kirjeen (siirryt toiseen palveluun), jossa se selventää pelisääntöjä yrityksille. Ylen pyynnöstä kirjeeseen tutustunut Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Jaakko Laurila sanoo, että näin torjutaan kartellien syntymistä.

On tarkasti rajattua, mistä yhtiöt saavat keskenään puhua. Jos koronayhteistyössä on paljastettava liikesalaisuuksia, siitä olisi kerrottava komissiolle.

– Voisi ajatella, että mitä sanottavaa kellään on siihen, jos lörpöttelen liikesalaisuuksiani, Laurila sanoo.

– Mutta jos annetaan kilpailijalle tietoa siitä, mitä aiotaan itse tehdä markkinoilla, niin kilpailija pystyy reagoimaan siihen. Voi syntyä kartellitilanteita, joissa yhtiöt jakavat markkinoita keskenään.

Korjaus 31.3.2021 klo 15.00: Timo Ristolan titteli on varatoimitusjohtaja, ei toimitusjohtaja. Korjaus klo 19.15: Marburgin tehdas on Biontechin omistama, mutta siellä valmistetaan Pfizerin ja Biontechin kehittämää rokotetta.

Lue seuraavaksi