1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maatilat

Luhtasten tilalla palovaroitinjärjestelmä oli tuensaamisen ehto, mutta muutenkin se olisi asennettu – Suomen maatiloilla syttyy tulipalo ainakin joka toinen päivä

Alle 40-vuotiaat viljelijät kantavat huolta paloturvallisuudesta ja uusivat sähkölaitteita herkemmin, selvisi hiljattain tehdyssä kyselytutkimuksessa.

maatilat
Juha ja Suvi Luhtanen pihatossa
Jalasjärveläisten Juha ja Suvi Luhtasen tilaa valvoo savunilmaisinjärjestelmä. Ainakaan toistaiseksi tulipaloja ei ole syttynyt. Pasi Takkunen / Yle

Suvi ja Juha Luhtasen pihattonavetassa Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla on rauhallinen tunnelma.

Lehmät makoilevat vesipedeillään (jos kiinnostuksesi heräsi, katso video alta), käyvät välillä itsekseen lypsyllä ja väistelevät rauhallisesti käytävät puhtaana pitävää robottia.

Luhtaset ottivat tilan komennon sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 2012.

Pari vuotta myöhemmin 2014 tilalle alkoi nousta robottinavetta, johon päätettiin jo suunnitteluvaiheessa asentaa palovaroitinjärjestelmä.

Järjestelmän asentaminen tilalle oli Luhtasille itsestäänselvyys, koska savunilmaisinjärjestelmä oli jo rakennusvaiheessa ehtona investointituen saamiselle.

Paloturvallisuuslaitteet on asennettu pihattonavetan lisäksi sivurakennukseen, jossa ovat toimistotilat, vasikkala, tekniset tilat ja maitohuone. Järjestelmä yltää myös vanhaan navettaan ja lämpökeskukseen.

Jos tämä yhdenkin ison tulipalon säästää, niin se on maksanut itsensä jo kerralla takaisin.

Juha Luhtanen, Jalasjärvi

Tulipaloon varautuminen voi maksaa yrittäjälle merkittävästi, mutta toisaalta tulipalovahingotkin voivat olla tilalle valtavia.

– Jos tämä järjestelmä säästää yhdenkin ison tulipalon, niin se on maksanut itsensä kerralla takaisin, Juha Luhtanen toteaa.

Lehmä makoilee vesipetialustassa pihattonavetassa
Jalasjärveläisten Suvi ja Juha Luhtasen pihattonavetassa lypsävät makoilevat vesipatjoilla. Luhtasten mukaan vesipedeistä on tutkitusti hyötyä esimerkiksi siksi, että lehmille ei synny hiertymiä niin helposti.

Maatiloilla palaa joka toinen päivä

Maatiloilla on edelleen parannettavaa paloturvallisuudessa. Pelastustoimen mukaan Suomessa palaa maatiloilla joka toinen päivä, ellei jopa tiheämmin.

Keskimäärin 5500 vuosittaisesta rakennuspalosta 200 tapahtuu maatiloilla. Tilastoon kertyvät pelastustoimen mukaan ne palot, joista on tehty ilmoitus hälytyskeskuksen kautta.

Lehmiä pihatossa
Luhtasten tilalla on tällä hetkellä reilu sata lypsävää.Pasi Takkunen / Yle

Juha Luhtasen kotitilalla on sattunut toistaiseksi vain yksi palovahinko.

– Ruohonleikkuri syttyi tuleen pajassa kun olin pieni. Onneksi ei ole ollut mitään suurempaa. Vanhempani satsasivat aikanaan palokatkoihin ja -sammuttimiin ja tulitöitä tehtiin aina sivummalla.

Alle 40-vuotiaat panostavat laitteiden uusimiseen

LähiTapiola teetti hiljattain kyselytutkimuksen maatilojen paloturvallisuudesta.

Sen mukaan 40 prosenttia vastanneista maataloustuottajista on jonkin verran huolissaan tilansa paloturvallisuudesta ja myös alle 40-vuotiaat kantavat huolta asiasta. Kyselyyn vastanneet alle 40-vuotiaat myös panostavat enemmän laitteiden uusimiseen ja modernisointiin.

Vastikään 35 vuotta täyttänyt Juha Luhtanen pohtii kyselytulosta sukupolvinäkökulmasta.

– Kaikki tehdään aina sen aikaisen tiedon varassa, mitä aikaa eletään. Nyt tietoa saa napin painalluksella ja sitä tulee joka paikasta, eli ehkä nuorempi kaarti on enemmän selvillä esimerkiksi riskeistä, joita voi tulla, hän arvelee.

LähiTapiolan ja pelastuslaitosten tilastojen mukaan palot saavatkin alkunsa useimmiten sähkölaitteista, työkoneista tai lämpölaitteista.

– Yksi palosyy on varmasti lämpökeskukset, joista lähtee paljon paloja. Niissä voisi olla vähän kehittämisen paikkaa esimerkiksi suojauksissa, Luhtanen miettii.

Palovaroitinjärjestelmä tuetun rakentamisen ehtona

ProAgria Etelä-Suomen rakennussuunnittelija ja rakennusarkkitehti Marjo Koski-Laulaja arvelee, että tulipalot tiloilla ovat jonkin verran vähentyneet esimerkiksi siksi, että tilakoot suurenevat, yrittäjät verkostoituvat sekä käyttävät paremmin sähköisiä palveluja.

– Kun pienet tilat yhdistyvät tai muodostavat esimerkiksi osakeyhtiöitä, pystyvät yrittäjät jakamaan yhteisen tekemisen kuormaa ja työtä investointien toteutuksessa. Yrittäjät pysyvät vireämpinä esimerkiksi kiinteistön ylläpidossa ja riskipaikkojen havainnoinnissa, Koski-Laulaja sanoo.

Koski-Laulaja tietää, että maatilojen paloturvallisuusasiat eivät ole aivan yksiselitteisiä. LähiTapiolan kyselytutkimukseen vastanneista vain noin puolella on tuotanto- tai varastotiloissa palovaroitinjärjestelmä.

Savuun reagoivaa palonilmaisulaitteistoa tai vähintään vastaavan turvallisuustason antavaa muuta laitteistoa vaaditaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tuettavaa rakentamista koskien kotieläinrakennuksiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Suvi Luhtanen siivoaa pihatossa
Suvi Luhtanen pitää palovaroitinjärjestelmää hyvänä ratkaisuna.Pasi Takkunen / Yle

Etenkin eläintiloissa on paljon pölyä ja kosteutta. Niissä olosuhteissa laite ei aina toimi ja voi aiheuttaa häiriöitä.

Marjo Koski-Laulaja, ProAgria Etelä-Suomi

Marjo Koski-Laulajan mukaan haasteita on muun muassa palovaroitinjärjestelmien toimivuudessa. Muun muassa siksi on tuetun rakentamisen asetuksesta paloturvallisuutta koskien rajattu joitakin tuotantotiloja pois vuonna 2019.

– Etenkin eläintiloissa on paljon pölyä ja kosteutta. Niissä olosuhteissa laite ei aina toimi ja voi aiheuttaa häiriöitä. Nyt asetusta on tarkennettu selkeämpään suuntaan esimerkiksi kylmien, osittain avonaisten pihattorakennusten suhteen. Myös siipikarjarakennukset ja eristämättömät lihakarja-, lammas-, vuohi- ja turkiseläinrakennukset on rajattu asetuksessa pois, Koski-Laulaja muistuttaa.

Koski-Laulajan mukaan asetus ei ole täysin yksiselitteinen ja siihen jää hieman tulkinnanvaraa.

– Muutos- ja uudisrakentamisinvestointi suunnitellaan ja toteutetaan useimmiten jo nykyisen tilan pihapiiriin, joka luo haasteita paloturvallisuuden riskien hallintaan, Koski-Laulaja lisää.

Hän muistuttaakin, että viranomaisiin kannattaa ottaa yhteyttä heti suunnitteluvaiheessa, ettei palonilmaisulaitteistosta mahdollisesti syntyvä isokin investointi tule yllätyksenä.

Luhtasten tilalla järjestelmä on ainakin toistaiseksi toiminut hyvin ja se huolletaan kerran vuodessa.

Paloturvallisuuden eteen tehdään töitä

LähiTapiolan kyselytutkimuksessa selvisi, että vastanneista joka kolmannella viljelijällä on kokemusta palon sammuttamisesta. Valtaosa arvelee kuitenkin, että paloturvallisuusasiat ja riskeihin varautuminen on hoidettu omalla tilalla hyvin.

Vastanneista moni kokee, että esimerkiksi käsisammuttimien lisääminen ja sähkölaitteiden uusiminen parantaisi paloturvallisuutta.

– Nähdäkseni yrittäjät ovat valveutuneita ja tietävät kyllä riskit hyvin, arvioi Marjo Koski-Laulaja ProAgriasta.

Saman arvion tulipaloriskeihin varautumisesta allekirjoittaa Juha Luhtanen. Hänen mielestään paloturvallisuus maatiloilla paranee ja työtä sen eteen tehdään jatkuvasti.

Juha ja Suvi Luhtanen keskustelevat pihatossa askareiden lomassa
Juha ja Suvi Luhtanen alkoivat rakentaa robottinavettaa vuonna 2014. Pasi Takkunen / Yle

– Maakunnassa ainakin mennään ihan kehityksen kärkipäässä. Myös täällä Jalasjärven alueella on paljon innovatiisia isäntiä ja emäntiä. Asioista ollaan hyvin perillä ja aina vaklitaan, että mitä naapurissa tapahtuu, Luhtanen hymyilee.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi