Rajakauppa on kärsinyt Lapissa jo vuoden koronarajoituksista ja piina jatkuu edelleen.
Perinteisesti kevään parhaan sesongin pitäisi olla käynnissä, mutta nyt norjalaisten puuttuessa asiakkaita on reilut 80 prosenttia vähemmän kuin aikana ennen koronaa, kertoo Inarin Näätämössä kauppiaana toimiva Jari Kekäle.
– Eihän se hyvältä näytä. Viime pääsiäinenhän meni samoissa tunnelmissa ja jatketaan samalla mallilla, että rajat on kiinni ja asiakkaita ei silloin hirveästi ole. Tappiota tulee koko ajan, siitä ei pääse yli eikä ympäri, enkä minä lähde laskeskelemaan, koska menee vain yöunet.
Rajakauppiaista ani harva on hakenut ja saanut valtion kustannustukea menetysten paikkaamiseen.
Kaupan alan lappilaisia yrityksiä on Valtionkonttorin tukitilaston (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) perusteella lähes parikymmentä tuhatta. Niistä alle kolmekymmentä haki kustannustukea toisella hakukierroksella.
Yhteensä kustannustukea maksettiin toisen hakukierroksen perusteella lappilaisille kaupan alan yrityksille vajaa 630 000 euroa. Tuen kolmannen kierroksen haku on parhaillaan valmisteilla.
Kustannustuki ei paljoa lämmitä
Jari Kekäle sai tukirahaa verkkokaupan kehittämiseen.
– Business Finlandilta nimenomaan saatiin kaupan digitalisoimiseen. Siihen me ollaan nyt tätä hiljaista aikaa saatu hyödynnettyä, että on jotakin tekemistä, mutta sekin projekti alkaa olla tehty. Pitäisi keksiä jotain muuta tekemistä.
Myös kauppias Seppo Härkönen Karigasniemeltä tunnustaa vaikean tilanteen. Hänen yrityksensä sai valtion kustannustukea viime vuonna noin 35 000 euroa, mutta se ei paljoa lämmitä.
– Näin huono tilanne ei ole koskaan ollut eläessäni, eikä edes tiedä, kuinka pitkään tämä jatkuu tällaisena. Tämä tilanne on kaikille työntekijöille ja yrityksille täällä Karigasniemellä tosi ikävä.
Härkönen on joutunut myös lyhentämään työntekijöidensä työaikaa. Osa hänen työntekijöistään on kaksi päivää, ja osa kolme päivää viikosta töissä. Muutamat ovat jääneet kokonaan pois.
– Pitää muistaa, että ei kannata tappaa sitä lehmää, josta saa maitoa. Pakko oli tehdä näin, jotta rahat riittäisivät kesään.
Länsirajalla ei olla täysin ruotsalaisten varassa
Ruotsin vastaisella rajalla varsinkin erikoisliikkeet kärsivät ruotsalaisten asiakkaiden kadosta.
Tullin kupeessa sijaitsevan hyvinvointialan yrityksen Sf-clinikenin yrittäjä Jaana Saloniemi on tehnyt isot investoinnit muutamia vuosia sitten ja on elänyt tiukkoja aikoja asiakkaiden vähennyttyä.
Asiakkaista vähintään 30 ja jopa 50 prosenttia on aiemmin tullut Ruotsista.
– On täytynyt monta kertaa kasata itseään, jotta positiivisuus säilyy. Toivoa ei saa menettää. Toki haastavia aikoja on eletty ja eletään edelleen, Saloniemi toteaa.
Kotimaisen kysynnän kasvu on paikannut osittain ruotsalaisasiakkaiden menetystä esimerkiksi ruokakaupoissa, kertoo Lapin kauppakamarin kauppa- ja rajakauppavaliokunnan puheenjohtaja Jukka Lakkapää.
– Suomalaisilla rajakauppiailla länsirajan puolella valtaosa kaupasta on aina tullut Suomen puolelta, Ruotsi on aina antanut hyvän lisän kauppaan. Tilanne ei ole samanlainen Norjan rajalla, siellä 90 prosenttia asiakkaista tulee Norjan puolelta ja tilanne on tällä hetkellä vakava, kukaan ei kestä pitkään sellaista.
Lakkapää uskoo, että länsirajalla ei konkursseja nähdä, mutta norjalaisten asiakkaiden varassa toimivilla yrityksillä on nyt tukalat paikat.
– Ilman muuta Norjan raja on varmasti haasteellisessa tilanteessa jos raja on vielä pitkään kiinni. Vaikka yrittäjällä olisi mahdollisuus pitää yritystään auki, niin ei siinä ole järkeä. Silloin yritys syö vanhoja pääomia koko ajan ja niinhän tapahtuu parasta aikaakin siellä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella torstaihin 1.4. kello 23 asti.