1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Nizza

Nizzassa on kokeiltu monta erilaista koronarajoitusta vuoden aikana – suomalainen ravintolayrittäjä: "En itse jaksa surra tilannetta"

Ranskan hallitus on osoittanut luovuutta erilaisia sulku- ja rajoitustiloja julistaessaan.

Korona on hiljentänyt Nizzan rantakadun. Kuva: Jari Mäkinen

NIZZA Ranskan hallitus kokoustaa jälleen tänään Pariisissa maan terveystilanteesta. Terveysviranomaiset sekä lääketieteen asiantuntijat kertovat, mikä on tilanne, ja mitä heidän mielestään pitäisi tehdä. Presidentti Emmanuel Macron hallituksineen miettii sitten, mitä lopulta tehdään.

Päätökset eivät ole helppoja, sillä kaikki vaihtoehdot ovat ikäviä. Terveys on virallisesti tärkein asia, mutta käytännössä talous ja kansalaisten mielenterveys on otettava huomioon – kuten myös kesällä tulevat paikallisvaalit sekä ensi vuoden presidentinvaali.

Juuri nyt Ranskassa on virallisesti poikkeustila, jonka aikana koko maassa on yleisten etätyö- ja hygieniasuositusten lisäksi yöllinen ulkonaliikkumiskielto (klo 19–06). Suuret kaupat sekä kauppakeskukset on suljettu.

Muutamissa departementeissa noudatetaan lisäksi "terveyssyistä johtuvia tehostettuja rajoituksia". Hallitus ei halua käyttää sulkutilaan tai poikkeustilaan viittaavia ilmauksia, vaan muotoilee asian ranskalaiseen tapaan monimutkaisen byrokraattisesti.

Tiukemmat rajoitukset ovat löysempiä

Nizzaa ympäröivä Provence-Alpes-Côte d'Azur on yksi poikkeusalueista. Lisäksi Pariisi ja lähes koko itäinen osa Ranskaa kuuluu näiden erikoisrajoitusten piiriin.

Vain välttämättömäksi luokitellut kaupat ovat avoinna, kuutta henkilöä isompia kokoontumisia ei sallita ja kodin ulkopuolella saa liikkua ainoastaan työ- tai ulkoilumielessä.

Tätä nykytilaa ennen Nizzassa oli voimassa ulkonaliikkumiskielto viikonloppuisin. Silloin vain välttämättömät siirtymiset oli sallittu, minkä lisäksi ulkona sai olla vain tunnin kerrallaan kilometrin säteellä kotoa.

Kukkien myyminen ulkotiloissa on sallittua. Kuva: Jari Mäkinen

Nyt ulkoilla voi 10 kilometrin säteellä ilman aikarajoitusta. Tosin yöllinen ulkonaliikkumiskielto on edelleen voimassa, eikä punaiseksi luokiteltujen departtementtien välillä saa liikkua ilman hyvää syytä.

Se, että periaatteessa tiukemmat määräykset tuntuvat nyt vapautukselta aiempiin verrattuna, on hyvä esimerkki siitä juridisesta akrobatiasta, mitä Pariisissa harrastetaan.

Koronapandemian hallinnassa merkittävää työtä tekevät terveydenhoitohenkikunnan lisäksi juristit. He yrittävät määritellä, mitä voi tehdä ja kuinka, mitkä liikkeet luokitellaan nyt elintärkeiksi, ja miten liikkuminen on sallittua.

Täyttä sulkua ei ole tulossa

Presidentti Macron on todennut moneen kertaan, että hän ei enää halua viime kevään kaltaista täyssulkua.

Macron on vedonnut etenkin rajoitusten taloudellisiin vaikutuksiin. Täyssulun hinta vuosi sitten oli iFRAP-ajatuspajan mukaan 16 miljardia euroa viikossa. Siis yhteensä lähes 120 miljardia euroa.

Toisaalta Rouenin yliopistosairaalassa tehdyn arvion mukaan ilman sulkutilaa olisi sairaaloihin tullut 590 000 potilasta enemmän, ja heistä 140 000 olisi ollut tehohoidossa. Kuolleita olisi ollut kymmeniätuhansia enemmän.

Rajoitusten tärkein tavoite on pitää huolta siitä, että sairaanhoitokapasiteetti ei ylikuormitu.

Nyt Nizzan seudulla tehohoidon käyttöaste on lähes 120 prosenttia, eli potilaita on heräämöissä, väliaikaistiloissa, käytävillä ja heitä on siirretty ambulanssilennoilla muille alueille.

Lievemmät poikkeustilat ovat talouden kannalta olennaisesti parempia, sillä iFRAP:in laskelman mukaan loppuvuoden kevyempien rajoitusten aikaan bruttokansantuote sai takkiinsa viikossa 7,5 miljardia euroa, ja nyt alkuvuonna Nizzassakin ollut viikonloppusulkutila saa aikaan 4,5 miljardin euron tappiot.

Lievemmätkin toimenpiteet näyttävät tehoavan, sillä uusien tartuntojen ja sairaalaan tulevien potilaiden määrä on pienessä laskussa.

Toisaalta muualla Ranskassa tilanne on lipsumassa huonompaan suuntaan: uusien, helpommin tarttuvien virusvarianttien myötä jopa aiemmin varsin vähän koronan kurittama Bretagne on nyt epidemiakartalla punainen alue.

"Tähän on jo tottunut"

Nizzan keskustassa olevassa Masséna-puistossa lastaan leikittävät Amélie Fernandez ja Samuel Mbaka nostavat maskinsa nenän päälle, kun käymme juttusille.

Hyvin monet laskevat maskin nenän alle heti kun mahdollista, vaikka niin ei luonnollisestikaan ole suositeltavaa tehdä.

– Kyllähän tämä on hieman vaikeaa, vaikka meillä on helppoa, koska lapsemme on vielä varsin nuori, sanoo Fernandez.

Amélie Fernandez ja Samuel Mbaka viettävät lapsensa kanssa aikaa ulkona. Kuva: Jari Mäkinen

– Määräykset ja ohjeet tuntuvat muuttuvan koko ajan. Mutta ei sille kai mitään voi, sillä tilanne muuttuu koko ajan.

Itse asiassa nykyinen, periaatteessa tiukempi rajoitustila on helpotus verrattuna aikaisempaan, koska nyt voi halutessaan olla ulkona vaikka koko päivän ja mennä jopa läheisille kukkuloille.

– Olen itse työssä, missä joudun tapaamaan asiakkaita henkilökohtaisesti, joten työn tekeminen nyt on todella vaikeaa, kertoo Mbaka.

– Toivottavasti pääsemme takaisin normaaliin pian, mutta en jaksa uskoa siihen, että vielä ensi kesänä elämä olisi kuten aiemmin.

Fernandez haluaa noudattaa ohjeita ja ymmärtää hyvin sen, että kyse ei ole vain "pienestä flunssasta" – hänen äitinsä sai koronan keväällä ja oli viikon tehohoidossa.

Mansikkakakkua luvassa!

Kaisa Karjalainen-Guzmán pyörittää argentiinalaismiehensä kanssa ravintolaa Nizzan vanhassa kaupungissa. Kuten kaikki muutkin ravintolat, se on ollut kiinni viime lokakuun lopusta asti.

– Täällä Nizzan keskustassa suurin osa ravintoloista on turisteja varten, joten meidän ei kannata pitää noutoruokapalvelua joka päivä, harmittelee Karjalainen-Guzmán.

Turistit ovat tosin osasyy Nizzan ajoittain pahaksi äityneeseen tilanteeseen, koska etenkin viikonloppumatkoille Rivieran rannoille tulleet pariisilaiset toivat mukanaan myös tartuntoja.

Kaisa Karjalainen-Guzmán odottaa jo turistien paluuta Rivieralle. Kuva: Jari Mäkinen

Suomalais-argentiinalainen keittiö on kuumana nyt vain perjantaisin, kun vakiasiakkaat tulevat hakemaan esimerkiksi empanadoja vaihteluksi välimerelliseen ruokaansa.

– Valtio tukee ravintoloita, joten olemme pystyneet maksamaan vuokramme ja tulemme toimeen. En itse jaksa surra tilannetta, vaan uskon tulevaisuuteen. Hyvä puoli nykytilanteessa on se, että meillä on aikaa käydä rannalla ja rentoutua.

Nyt onkin hyvä ladata akkuja, sillä kun ravintolat viimein avautuvat ja matkustaminen on taas mahdollista, edessä voivat olla todella kiireiset ajat.

Karjalainen-Guzmán vastaa ravintolassa jälkiruokapuolesta ja sanoo, että ensimmäisenä iltana sulkutilan jälkeen on listalla mansikkakakkua.

Sitä tuskin tarjoillaan kuitenkaan ennen toukokuuta. Kenties vasta kesäkuussa.

Korjattu klo 10.40: ulkoilu on sallittu 10 kilometrin, ei 20:n etäisyydellä kodista.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Uusimat tiedot koronaviruksesta

Kahtiajakautunut Ranska kipuilee koronarajoitusten kanssa – epidemiakartalla itä hohtaa punaisena, lännessä helpompaa

Kymmenettuhannet marssivat turvallisuuslakia ja koronarajoituksia vastaan Ranskassa