Koti ei ole läheskään niin yksityinen alue, kuin voisi kuvitella.
Jokaisessa kodissa näkyy ainakin pankin, suunnittelijan, rakennusteollisuuden, kunnan ja rakentajan sormenjälki. Uutena tulokkaana mukaan on ilmestynyt oma työnantaja.
Arkkitehti ja tutkija Katja Maununaho uskoo, että koronan jälkeisessä maailmassa jatketaan töiden tekemistä kotoa. Etätyöstä tulee pysyvä ilmiö ja siksi monesta kodista tulee osittain toimisto.
– Yhtäkkiä yrityksellä ja työnantajalla on intressi siitä, mitä asunnossa pitää pystyä tekemään.
Työnantaja tulee kotiin etätoimiston kautta ja ennen pitkää siis sen ergonomialla, työtuolilla, -pöydällä ja näytöllä, on vaikutusta myös työtehoon.
Etätyön lisääntyminen pysyvästi tarkoittaa, että tavallisen asumisen lisäksi kotona pitää pystyä tekemään töitä ja vieläpä niin, että työhyvinvointi ja ergonomia säilyvät. Jotenkin pitäisi huolehtia siitäkin, että äänen eristäminen on kunnossa, jos kotona on lasten lisäksi vaikkapa kaksi etätyöntekijää.
– Juuri nyt aika monessa kodissa on meneillään ääneneristyskriisi.
Koronapoikkeusoloissa on eletty yli vuosi ja pian on aika hahmottaa, miten pysyväksi ja yleiseksi etätöiden tekeminen muuttuu. Maununaho varoittaa, että etätöihin ei pitäisi siirtyä "hallitsemattomasti", kun tämän hetken poikkeusoloista selvitään.
Hänen mukaansa hallitsematon tilanne syntyy, jos yritykset alkavat vähentää toimitilojaan niin, että työntekijöille etätyöstä tulee pakko, eikä etätyön määrään voi vaikuttaa.
Joillekin kotoa tehtävä etätyö voi sopia hyvinkin. Mutta on monia, joille etätyö ei sovi tai sitä ei osata hallita. Tämä koskee sekä työntekijöitä että työnantajia.
– Tässä pitää ottaa askeleet tunnustellen mikä toimii yritykselle ja työntekijälle. Joissain organisaatioissa tähän osataan varmasti hyvinkin mennä, mutta kaikki yritykset eivät ole edelläkävijöitä. Ja siksi pitäisi olla malttia.
Kotitoimiston ovi kiinni ja työmatkalle eteiseen
Töiden tekeminen kotona vaatii tilaa. Maununaho muistuttaa, että osallistuminen etäkokouksiin vaatehuoneesta tai saunasta ei ole pitkän päälle terveellinen ratkaisu.
Kotona on tärkeää pystyä erottamaan työ ja vapaa-aika eri tiloihin. Parasta on, jos työtilaksi voi varata erillisen huoneen - ja sellaisen huoneen, jossa on ikkuna. Jaksamisen kannalta olisi hyvä, että työpäivän jälkeen voisi sulkea työhuoneen oven ja vaihtaa vapaalle.
Vapaalle voi siirtyä vaikka eteisen kautta, joka toimii minityömatkana töistä kotiin. Tärkeää vaihtelua tuo, jos työtilan ja vapaa-ajantilan ikkunat ovat eri suuntiin ja niistä avautuu eri maisema.
Erillinen työtila vaatii asunnosta neliöitä, jotka ovat poissa muusta käytöstä.
Aina kodin neliöitä ei voida tai haluta uhrata työelämälle. Se onkin Maununahon mukaan nostanut laajasti esiin ajatuksia taloyhtiön yhteisistä etätyötiloista.
Yhteinen etätyötila pitäisi kodin kotina
Voisiko niukalla käytöllä olevia pohjakerroksen kerhohuoneita muuttaa etätyötä tekevien yhteisiksi tiloiksi? Ei hullumpi idea, sanovat sekä asuntorakentaja että asuntopolitiikan päällikkö.
– Uskon, että tätä kannattaa kokeilla. Yhteiskäyttötila lisäisi yhtiön yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista, sanoo Pohjola Rakennuksen omistaja Juha Metsälä.
– Minä uskon niihin. Monessa kotitaloudessa on kaksi etätyöntekijää ja tilantarve voi olla niin suuri, että toimivampi ratkaisu on vuokrata työtila tai työpiste joksikin aikaa. Silloin koti saa jäädä kodiksi, vahvistaa Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell.
Randell uskoo, että etätyötiloja alkaa ilmaantua aiempaa enemmän kaupallisenakin palveluna. Kaupunkia on jo lähestytty uusin ideoin.
– Kyllä meillä on kehittämisajatuksia. Oman talon kivijalan työtilat myös elävöittävät katutilaa omalta osaltaan.
Yhteistiloihin liittyy monia huolia, mutta Maununahon mukaan sähköisillä varausjärjestelmillä voidaan ratkaista esimerkiksi tilan käyttöön liittyviä vastuukysymyksiä.
Ja ihan ensin tarvitaan rokotukset, jotta edes muutaman hengen kokoontuminen yhteistilaan onnistuu.
Yksiöitä yhdistetään isommiksi asunnoiksi
Nyt valmistuvat asunnot on yleensä suunniteltu ainakin kaksi vuotta sitten. Koronan pakottama digiloikka ja etätyöbuumi eivät siis ole juurikaan vielä konkretisoituneet betoniksi.
Mutta muutoksen merkit näkyvät jo. Pohjola Rakennuksessa on nähty kesästä lähtien, että suurten asuntojen kysyntä on noussut.
– Kyllä asuntojen kysynnässä näkyy, että tarvitaan juuri se etätyöhuone tai -tila lisää.
Suunnitteluvaiheessa olevissa rakennuksissa on pystytty esimerkiksi yhdistämään yksiöitä suuremmiksi asunnoikisi.
Kotitoimiston lisääminen asuntoon syö kalliita neliöitä, ja siksi Metsälän mukaan erilaisien yhteisien etätyötilojen kehittämistä pitäisi päästä kokeilemaan. Nyt hän sanoo rakennusmääräysten estävän kokeilemista.
Rakentajalle haasteena on myös se, että yhteisten tilojen rakentaminen nostaa myytävien asuntojen hintaa. Siksi kaavoituksessa pitäisi olla joustavuutta.
– Käytännössä tarvittaisiin hiukan enemmän rakennusoikeutta eli isompi talo, jossa olisi etätyötilaa joko asuntoon tai sitten isommat yhteiskäyttötilat kellariin tai liiketila voisi muuttua yhteiskäyttötilaksi, Metsälä listaa.
Kotikonttori nostaa asumisen hintaa
Lisäneliöt maksavat, olivatpa ne sitten osa kotitoimistoa tai oikeaa kotia.
– Kyllä se voi siinä näkyä, että asumisen kustannuksista tulee entistä kalliimpia, Randell myöntää.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Helsingissäkin on monen hintaisia alueita. Randell uskoo keskusta-asumisen vetovoimaan, ja samalla yhä itsenäisemmiksi kehittyvien lähiöiden nousuun.
Pohjola Rakennuksessa odotetaan asumisen kallistuvan. Mutta onko suomalaisilla varaa käyttää asumiseen nykyistä enemmän rahaa, kun velkaantumisesta on varoiteltu jo pitkään?
– Kyllä hinnoissa on nousuvaraa. Ihmisillä on säästössä miljardeja euroa, Metsälä laskee.
Hänen mukaansa jopa Helsigissä asuntojen hinnat ovat nousseet vain samaa tahtia palkkojen kanssa – 2010-luvulla molemmat ovat nousseet 25 prosenttia.
Voit keskustella aiheesta 11.4.2021 klo 23.00 asti.
