1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sianliha

Suomalaisen sianlihan vienti kiihtyy, mutta joka kymmenes sikala lopettaa – lihantuottaja: "Ei se meidän tilipussissa ole näkynyt"

Esimerkiksi Kiinaan vietiin sianlihaa jo 20 miljoonaa kiloa viime vuonna.

Tyhjä sikala painaa Timo Norrin mielen apeaksi. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Lähes kymmenen prosenttia sikatiloista lopettaa tuotannon vuosittain. Toisaalta sianlihan vienti on kasvanut kohisten. Viime vuoden tuotannosta vientiin meni lähes neljännes.

Suomessa oli 6 200 sikalaa vielä vuonna 1995. Nyt aktiivisia kasvattajia on arviolta enää reilut 800 (MTK) (siirryt toiseen palveluun).

Rakennemuutoksen taustalla on tuotannon heikko kannattavuus ja esimerkiksi se, että tuottajat ikääntyvät eikä tiloille löydy jatkajia. Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg muistuttaa, että sikatiloilla tarvitaan aika ajoin suuriakin investointeja.

– Sikalat ovat aika vanhoja. Koneiden ja laitteiden käyttöikä on viitisentoista vuotta. Niihin tarvitaan perusteellisia korjauksia, ja investoinnit maksavat helposti satoja tuhansia euroja. Tuotanto ei ole niin kannattavaa, että rahoja laskuihin olisi kertynyt kassaan.

Suomessa tuotannolta edellytetään hyviä tuotanto-olosuhteita, mikä aiheuttaa tuottajalle lisäkustannuksia.

– Tästä pitäisi saada parempi korvaus. Tuottajahintoihin kymmenen prosentin korotus, eli 15 senttiä kilolle, olisi jo merkittävä korotus, Ari Berg sanoo.

Saksan sikarutto oli viimeinen niitti

Viime vuonna tuottajahinta romahti, kun Saksassa todettiin villisioissa afrikkalaista sikaruttoa. Sikarutto sotki Euroopan sianlihamarkkinat pahoin. Saksan vienti EU:n ulkopuolelle kiellettiin. Euroopan markkinoille ilmaantui yhtäkkiä suuria määriä sianlihaa. Tämä vaikutti sianlihan hintaan ja sitä kautta tuotantohintoihin myös Suomessa.

Forssalaisella Timo Norrilla oli sikalassaan tuhatkunta sikaa. Norri kasvatti aikoinaan HKScanille rypsiporsaita, joiden ruokalista on vaatelias. Rypsiporsaistaan Norri luopui tuotantokustannusten karattua käsistä. Hän jätti sianlihan tuottamisen kokonaan, kun tuottajahinnat romahtivat 15 prosenttia viime vuonna. Norrin sikalan viimeiset siat vietiin teuraaksi helmikuussa.

– Viime vuonna vielä alkuvuodesta näytti, että lihasian pitäminen on ihan kannattavaa, mutta loppuvuotta kohden hinnasta vietiin pois 23 senttiä.

Norrin sikalasta viimeiset siat lähtivät teurastamolle helmikuussa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Lihantuottaja siirtyi palkkatöihin.

– Töitä oli tarjolla, ja tulo on huomattavasti suurempi kuin ympärivuorokautisesta siantuotannosta, sanoo Timo Norri.

Suomen tuotannosta ulkomaille 23 prosenttia

Suomessa sianlihan tuotannon kokonaisvolyymi kuitenkin kasvaa. Sitä kasvattavat suuret tuotantoyksiköt. Vastaavasti pienemmät yksiköt lopettavat tuotantoaan.

Isot lihatalot käynnistivät vientiponnistelunsa kymmenisen vuotta sitten. Esimerkiksi pääsy Kiinan markkinoille oli kimuranttia, sillä Kiina on maailman tiukimpia maita myöntämään tuontilupia. Suomessa Atria ja HKScan saivat ovet auki Kiinaan suunnilleen yhtä aikaa.

MTK:n liha-asiantuntija Mari Lukkariniemi kertoo, että Kiina on tällä hetkellä merkittävin sianlihan ostaja koko maailmassa. Kiinan jälkeen merkittäviä vientimaita Suomelle ovat Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti. Sianlihaa menee myös Puolaan, Viroon, Ruotsiin, Japaniin, Yhdysvaltoihin, Singaporeen, Kongoon ja Uuteen-Kaledoniaan.

Esimerkiksi Kiinaan vietiin sianlihaa vuonna 2020 jo 20 miljoonaa kiloa. Etelä-Koreaan sitä meni 4,4 miljoonaa kiloa ja Uuteen Seelantiin 3,9 miljoonaa kiloa. Viime vuonna Suomen tuotannosta meni vientiin 23 prosenttia.

– Sianlihan viennin lisäksi myös broilerin vienti on käynnistynyt nopeasti, sanoo MTK:n Mari Lukkariniemi.

Tuottaja luuli, että sikalainvestoinnin voi maksaa sioilla

Forssalainen Timo Norri kertoo, että Kiinan viennin merkitystä on hehkutettu tuottajille voimakkaasti.

– Meille uskoteltiin, että vienti tulee vaikuttamaan sianlihan hintaan. Voi olla, että se vaikuttikin. Viime vuonna kun asiasta keskusteltiin, signaali oli, ettei vienti merkitse sitä, mitä oli annettu ymmärtää. Lupauksia paremmasta on viimeisen kymmenen vuoden aikana annettu, mutta ei se meidän tilipussissa ole näkynyt, sanoo Timo Norri.

Timo Norri kertoo tyhjässä sikalassaan, että osa sianlihatuotannon investoinneista on jo saatu maksettua, mutta sikalan laajentamisesta on vielä jäänyt velkaa.

– Sehän tässä synkistää mieltä. Ajatuksena kuitenkin oli, että sikalat maksetaan sioilla. Jollain muulla on kuitenkin loppuvelka maksettava. Mutta ei auta. Asiat menevät niin kuin ne menevät.

Markku Länningin tilan suojat ovat täynnä nautakarjaa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Suuren osan elämästään sianlihantuottajana ollut forssalainen Markku Länninki luopui tuotannosta hänkin taloudellisista syistä ja siirtyi kasvattamaan nautakarjaa. Länninki kertoo nyt, että yksikkö oli liian pieni suhteessa markkinatilanteeseen.

– Myös suuri teurastamo päätti muuttaa sianlihantuotannon rakennetta. Siirryttiin suuriin yksiköihin, ja sitä kautta lihatalo varmaan sai kuljetus- ja muita kuluja alemmaksi. Meiltä lähti vain 30–40 sikaa viikossa.

Länningin sikalasta on sittemmin tehty maatilakorjaamo, jonne viedään talvella traktorit lämpimään. Nyt tilalla kasvaa pihvivasikoita. Markku Länninki kertoo, että karjaa varten tehdyt suuret investoinnit on saatu maksettua siinä aikataulussa kuin oli tarkoitus.

Kaikki ruhonosat kelpaavat vientiin

Atria vei viime vuonna lihaa ja lihatuotteitaan yhteensä yli 40 miljoonaa kiloa. Viennistä yli puolet meni Euroopan ulkopuolelle. Vientiä Atrialla oli viime vuonna yli neljäänkymmeneen maahan. Tärkein vientimaa on Kiina, mutta merkittävästi vientiä Atrialla on myös esimerkiksi Etelä-Koreaan ja Japaniin.

HKScan vie tällä hetkellä sianlihaa noin viiteenkymmeneen maahan. HKScanin vientijohtaja Juha Ruohola sanoo, että vienti merkitsee paljon. Esimerkiksi sian jalat ja saparot ovat kysyttyä tavaraa Aasian markkinoilla, muistuttaa Juha Ruohola.

– HKScan vie miljoonia kiloja sekä varsinaista lihaa että ruhonosia, joita suomalaiset eivät kuluta. En avaa lukuja tarkemmin.

Kiinan viennille tulee HKScanilla jatkossakin olemaan tarvetta, sanoo vientijohtaja Juha Ruohola. Kuva: HK-Scan

Tärkeintä on kuitenkin edelleen kotimaan markkinoilla menestyminen.

– Valitettavasti sianlihan kulutus on laskussa. Vastaavasti tuotanto on ollut nousussa, esimerkiksi porsastuotanto on kasvanut. Eli viennin tarvetta kyllä tulee olemaan, kertoo vientijohtaja Juha Ruohola.

HKScanin Juha Ruohola ei ota kantaa, mitä vienti merkitsee sianlihan tuottajahinnoille.

HKScan kaavailee Forssassa leikatulle lihalle rautiekuljetuksia

Pelkästään HKScanin viennin volyymeistä kertoo jotain suuren konttialuksen jumittuminen Suezin kanavaan. Kyydissä oli 80 HKScanin sianlihakonttia. Yhdessä kontissa oli 23 tonnia Forssassa leikattua sianlihaa. HKScanin vientijohtaja Juha Ruohola kertoo, että HKScan suunnittelee rautatieyhteyttä Suomesta Kiinaan. Meritse lihan rahtaaminen kestää useita viikkoja.

– Suurimmat esteet ovat Kiinan päässä. Siellä on tuontikieltoja liittyen Kiinan koronatilanteeseen. Kiinassa ei nyt pystytä viemään tiettyjen alueiden lävitse junavaunuja, jotka sisältävät lihaa.

Koronan jälkeen rautatiekuljetukset olisivat mahdollisia. Käytännössä Helsingistä Kiinaan keskelle markkina-aluetta sianliha menisi perille jopa 14 vuorokaudessa.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een saakka.

Päivitetty 7.4.2021 klo 10.05: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti myös Snellmanin vievän sikaa Kiinaan.