Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tähän saakka koronaviruksen on uskottu leviävän pääasiassa pisaratartuntana. Uudet tutkimukset ilmateitse tapahtuvista tartunnoista horjuttavat tätä käsitystä.

– Uusimpien tutkimusten valossa aerosolileviäminen on ehkä jopa kaikista merkittävin koronan leviämistapa. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvällä ilmanvaihdolla on merkittävä rooli koronan leviämisen estossa, sanoo VTT:n erikoistutkija Aku Karvinen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Koronavirus voi tarttua pisaratartuntana, kosketuksen välityksellä ja ilmateitse. Kun tartunnan saanut ihminen yskii tai aivastaa, voi virus jäädä pisaroita pienempien hiukkasten eli aerosolien mukana leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa ja näin tartunnan voi saada myös kauempaa kuin 2 metrin etäisyydeltä.

Ilmavälitteisiä tartuntoja on havaittu erityisesti sisätiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Tartunnat ovat lisäksi levinneet tilanteissa, joissa sairastunut henkilö on esimerkiksi laulanut, huutanut tai puhunut kovaäänisesti.

Kotona ilmanvaihto huono

Viime aikoina Suomessa tartunnat on useimmissa tapauksissa jäljitetty yksityistilaisuuksiin. Kodeissa ja yksityisissä tiloissa tapahtuu paljon jatkotartuntoja, sillä kodeissa lähikontaktit, pintojen koskettelu ja pisartartunnat lisäävät tartuntariskiä.

Kodeissa myös ilmanvaihto voi olla huono: ilma vaihtuu noin 0,4–0,5 kertaa tunnissa eli noin 10 kertaa huonommin kuin esimerkiksi monissa julkisissa tiloissa.

Alla kuvatuissa tilanteissa lähtökohtana on, että ihmiset noudattavat kahden metrin etäisyyttä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tutkimusten mukaan tartuntariskiä sisällä voi pienentää lisäämällä ilmanvaihtoa.

– Kotikokoontumiset ovat erityisen haastavia. Läpiveto on tuuletuksen kannalta tehokkain vaihtoehto ja sitä voi tehostaa laittamalla tuulettimen ikkunaan tai parvekkeen avonaiseen oveen puhaltamaan ulospäin, jos tuuliolosuhteet eivät ole riittävät, ehdottaa apulaisprofessori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta.

Tällä hetkellä pandemiasuositukset kehottavat välttämään yli kuuden hengen kokoontumisia pahimmilla epidemia-alueilla. Näillä alueilla on edelleen voimassa myös suositus, että yksityistilaisuuksia tai perhetapahtumia ei järjestettäisi. Poikkeuksena ovat olleet pienimuotoiset, enintään 10 henkilön muistotilaisuudet.

Arkielämässä ilmateitse tapahtuvan tartunnan riskiä vähentävät riittävän ilmanvaihdon lisäksi yli 2 metrin etäisyys ihmisten välillä, kasvomaskin käyttö ja ihmismäärien rajoittaminen samassa tilassa.

Bussissa hyvä ilmanvaihto

Joukkoliikenteessä turvavälin säilyttäminen ei ole koko ajan mahdollista. Nykyisten suositusten mukaan busseissa on käytettävä maskia ja matkustajien määrää on rajoitettu. Busseissa ilmanvaihto on selvästi parempi kuin kotona.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Luokassa tuulettaminen auttaa

Kouluissa ja oppilaitoksissa noudatetaan pandemiaoloissa turvavälejä. Lisäksi yläkoululaisilla ja toisen asteen oppilaitoksissa on voimassa maskisuositus.

THL on ohjeistanut koulujen ilmanvaihdosta vastaavia huolehtimaan siitä, että ilma vaihtuu luokissa ja päiväkotien ryhmätiloissa.

Pääsääntönä on, että ilmanvaihdon tulisi olla jatkuvasti päällä, tuloilman tulisi olla ulkoilmaa ja jos ilmanvaihtoa ei voi säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi oppituntien jälkeen ja niiden aikana tiloja tuulettaa avaamalla ikkunat.

Esimerkiksi ristivedosta ikkunoista käytävälle olisi etua. Luokissa voisi asiantuntijoiden mukaan harkita myös siirrettävien ilmanpuhdistimien käyttöä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Toistaiseksi ilmavälitteisten tartuntojen osuutta kaikista tartunnoista ei tarkkaan tiedetä. Ilmavälitteisten tartuntojen erottaminen muista mahdollisista tartuntalähteistä on arkitilanteissa vaikeaa. Suomessa poikkitieteelliset tutkimusryhmät ja muun muassa VTT ovat selvittäneet ilmanvaihdon vaikutusta koronaviruksen leviämisen estämisessä. Keskustelua ilmavälitteisten tartuntojen merkityksestä on käyty myös esimerkiksi tiedejulkaisujen The Lancetin (siirryt toiseen palveluun) ja BMJ:n (siirryt toiseen palveluun) tuoreissa asiaa kommentoivissa kirjoituksissa. Kirjoituksia ei ole vertaisarvioitu.

Vielä ei ole tarpeeksi tietoa esimerkiksi siitä, mikä on aerosolien sisältämä virusmäärä ja kuinka kauan virukset säilyvät tartuttamiskykyisenä hiukkasissa. Virus kuitenkin leviää aerosoleissa myös puhuttaessa ja hengitettäessä.

– Yskiminen tuottaa muutaman tuhatta pisaraa, joista reilut puolet jää ilmaan aerosoleina. Aivastus tuottaa jopa kymmeniä tuhansia aerosoleja. Huomattavaa on kuitenkin, että aerosoleja syntyy jopa sata sekunnissa pelkässä hengityksessä ja muutama sata sekunnissa puhuttaessa, toteaa VTT:n erikoistutkija Aku Karvinen.

Esimerkiksi kansainväliset terveysjärjestöt WHO ja ECDC nojaavat epidemiologisissa arvioissaan siihen, että koronaviruksen päätarttumisreitti ovat hengitysvälitteiset pisarat lähikontaktissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanta seuraa kansainvälisten viranomaisten esimerkkiä.

- Pienten aerosolien merkitystä me emme selvästi tiedä. Emme pysty vielä sanomaan, mikä niiden tietty prosenttiosuus on. Tärkeintä on tällä hetkellä saada lisätietoa eri tarttumisreittien keskinäisestä suhteesta, ja onko se mahdollisesti vaihdellut tässä epidemian aikana, sanoo johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Laskuri pohjautuu Wells-Riley -yhtälöön, joka mallintaa ilmassa siirtyviä taudinaiheuttajia, olettaen altistuksen tapahtuvan hengittämällä. Laskurin asetukset ovat arvioita. Lähde: Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liitto REHVA.

Päivitetty 27.4. klo 13:54: Juttuun lisätty kansainvälisten terveysjärjestöjen kanta aerosolitartuntoihin ja Carita Savolainen-Kopran kommentti aiheesta. Juttuun lisätty tieto, että kaavakuvien tilanteet perustuvat siihen, että ihmiset noudattavat kahden metrin turvaväliä. Laskurin lähteet on lisätty myös jutun loppuun.