Hyppää sisältöön

Analyysi: Halla-aholle kärkipaikka, Orpolle helpotus, Marinille muistutus

Tuore kuntavaalimittaus antaa Petteri Orpolle tuulensuojaa ja muistuttaa Sanna Marinia hypen jälkeisestä arjesta, kirjoittaa politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.

Maaliskuun kannatusmittauksen mukaan Jussi Halla-ahon (oik.) perussuomalaiset olisi kuntavaalien suurin puolue ja Petteri Orpon kokoomus kakkosena ennen pääministeripuolue demareita. Kuva: Tuomo Björksten / Yle

Maaliskuun kannatusmittauksen luvut ovat mielenkiintoiset: perussuomalaiset ovat palanneet ykkösiksi, kokoomus kiivennyt kakkoseksi ja pääministeripuolue SDP pudonnut kärkipaikalta kolmoseksi.

Mittaus keventää varmasti kokoomusjohtaja Petteri Orpon pääsiäistunnelmaa, mutta vakavoittaa hallituspuolueita johtavia.

Hallitusviisikosta vain Maria Ohisalon johtamille vihreille mittaus näyttää plussaa helmikuuhun verrattuna.

Jos taas lukuja verrataan vuoden 2017 kuntavaaleihin numerot näyttävät miinusta kaikille muille paitsi Jussi Halla-ahon perussuomalaisille. Puolueen kannatus oli viime kuntavaaleissa 8,8 prosenttia, nyt tämän vuoden kolmannessa kuntavaalimittauksessa tasan 19.

Suurin uutinen: SDP valahtanut pronssille

Pääministeripuolue SDP oli sijalla kolme edellisen kerran vuosi sitten helmikuussa, tosin silloin kysyttiin äänestysaikeita eduskuntavaaleissa, nyt kuntavaaleissa.

Viime vuoden helmikuun jälkeen puolueen kannatus on koko ajan ollut korkeampi kuin viime kuntavaalien saalis 19,4 prosenttia. Mutta ei ole enää ja vaikka muutos on desimaaleissa niin suunta on ollut alaspäin koko alkuvuoden eli koko sen ajan, kun kuntavaaliaikeita on kysytty.

Taloustutkimuksen mukaan demareiden kannatus valuu nyt joka suuntaan, mutta paljolti perussuomalaisiin.

Kolmossija on Marinille muistutus arjen ankaruudesta. Karisma kantaa aikansa ja kansainvälinen huomio varmasti hivelee, mutta korona-arkea eläviä suomalaisia se ei enää sykähdytä.

Pääministerin viimeaikaiset tv-esiintymiset ovat olleet konemaisia ja kova kurilinja ihmetyttänyt varsinkin niitä, jotka ovat jo eläneet nuhteetonta koronaelämää.

Hallituspuolueistakin kuiskitaan, että voimaduo Kiuru-Marin alkaa käydä hermoihin.

Lisäksi moni piti varmasti outona SDP:n puoluesihteerin Antton Rönnholmin hirttäytymistä huhtikuun kuntavaaleihin, vaikka samaan aikaan hallitus valmisteli yhä tiukempia liikkumisrajoituksia.

Lisäksi mittausjakson loppupuolella nähtiin se, että hallituspuolueiden rivit eivät enää olleetkaan suorat. Marin halusi liikkumisrajoitukset, mutta vihreät, vasemmistoliitto ja RKP vastustivat.

Hallitus päätyi esittämään rajoituksia, jotka perustuslakivaliokunta on nyt todennut lainvastaisiksi. Ei mikään varsinainen voitto pääministerille.

Piristikö Piha kokoomuksen kakkoseksi?

Kokoomusjohtaja Petteri Orpolla ei varmasti tänään jalka maata tapaa, sen verran mieluinen nousu demareiden edelle varmasti on.

Orpo on toistanut jokaisessa puolueen tilaisuudessa, että tavoitteena on uusia ykkössija kuntavaaleissa. Nyt se on mahdollisuuksien rajoissa, sillä kaikki kolme kärkipuoluetta ovat nyt 18–19 prosentin haarukassa.

Mutta onko kannatuksen nousu vajaalla prosenttiyksiköllä sitten puoluejohtajan ansiota?

Kyselyn alkua edeltäville parille viikolle sattui Helsingin pormestariehdokkaan Kirsi Pihan ja kokoomuksen konservatiivisiiven näyttävä riitely, joka päättyi Pihan vetäytymiseen.

Kaaos pysähtyi, kun varapuheenjohtaja Elina Lepomäki pyörsi puheensa ja asettui kuntavaaaliehdolle uusvanhaan kotikaupunkiinsa Helsinkiin. Pihan nimi korvattiin Juhana Vartiaisella ja ainakin julkinen riitely loppui.

PS palasi kärkeen

Jos kuntavaalit pidettäisiin nyt, Halla-ahon johtamat perussuomalaiset olisivat yli kaksinkertaistaneet edellisten kuntavaalien kannatuksensa.

Ei siis ihme, että puolue vastusti väkevästi, mutta yksin, vaalien siirtoa huhtikuulta kesäkuulle.

PS on saanut kannattajia demareista, mutta mitään sellaista päivänpoliittista avausta on vaikea muistaa, joka olisi nousun takana.

EU:n elvytyspaketin yhteydessä puolue sai hyvin läpi hämmästyksensä siitä, kuinka EU:lle maksettavat kuusi miljardia muuttuvat saamapuolella kahdeksi, mutta se tuskin on saanut montaakaan vaihtamaan kuntavaalipuoluettaan.

Pikemminkin kannatuksen nousun taustalla lienee puoluejohdon sitkeä työ kuntavaaliehdokkaiden saamiseksi entistä useampaan kuntaan. Siinä puolue on onnistunut.

Viime kuntavaalien 8,8 prosenttia oli perussuomalaisittain surkea pudotus sitä aiempien vaalien 12,3 prosentista.

Nyt ehdokkaita on selvästi enemmän kuin koskaan ennen eli yli 5 500. Edellisvaaleissa heitä oli 3 831.

Ei merkkejä keskustan ihmeestä

Keskustalle tämäkään mittaus ei tuo helpotusta, vaan näyttää siltä, että puolue jää kuntavaaleissa viisi prosenttiyksikköä alle edellisvaalien. Se on paljon, koska nekin vaalit menivät keskustalaisittain historiallisen huonosti.

Annika Saarikko on saanut rauhoitettua menon puolueessa eikä uhkauksia hallituksesta lähdöstä kuulla enää viikoittain kuten Katri Kulmunin aikaan.

Ongelma vain on se, että iso osa keskustalaisia näyttää pysyvän katsomossa.

Juuri nyt Saarikko on taas hallituksessa yksin, kun muiden hallituspuolueiden mielestä tautitilanne vaatii painottamaan rokotuksia pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Keskustan mielestä tästä voidaan keskustella vasta sitten kun koko maan ikäihmiset ja riskiryhmät on rokotettu.

Jos Saarikko joutuu taipumaan, se ei kohentane seuraaviakaan kannatuslukuja.

Saarikon puheenjohtajakautta on helpottanut se, että puoluetoveri Matti Vanhanen on ollut valtiovarainministerinä. Vanhanen on vuosien myötä muuttunut ja saa nyt arvostusta yli puoluerajojen.

Vanhanen on kuitenkin sanonut ministeriprojektinsa olevan lyhyempi kuin vaalikausi. Mitä se merkitsee keskustan kannatukselle?

Vihreiden ja vasemmistoliiton keinulauta

Vihreät on hallituspuolueista ainoa, joka on onnistunut kasvattamaan kannatustaan helmikuusta. Selitys voi löytyä vihreiden ja vasemmistoliiton keinulaudasta.

Taloustutkimuksen Tuomo Turjan mukaan puolueet ovat niin lähellä toisiaan, että kun vasemmistoliitto vahvistuu, vihreät heikkenee ja toisinpäin.

Helmikuun mittauksessa vasemmistoliitto petrasi lukujaan, mitä pidettiin siinä mielessä jännittävänä, että mittaus oli Li Anderssonia tuuraavan Jussi Saramon alkusoittoa ministerinä.

No, nyt vasemmistoliitto on painunut takaisin kahdeksan pintaan ja vihreät piristyneet reiluun 12 prosenttiin.

RKP:n Henriksson jätettiin yksin

RKP:n kannatuskäyrän seuraaminen on pikemminkin meditatiivista kuin jännittävää.

Helmikuun mittauksen pieni pudotus on pysynyt ennallaan ja sille saattaa löytyä selitys aivan maaliskuun alkupäiviltä.

Kuntavaalit kuuluvat oikeusministerin eli RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin tontille ja niiden siirrosta nähtiin mittausjakson alkua edeltävinä päivinä outo näytelmä.

Henriksson puolusti sitkeästi puoluesihteerien kantaa, jonka mukaan vaaleja ei ole syytä siirtää. Viimeiseen neuvotteluun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Mika Salminen toi kuitenkin sellaiset uhkakuvat, että huhtikuu oli pakko vaihtaa kesäkuuksi.

Täyskäännös saattoi Henrikssonin outoon valoon. Vielä oudommalta näytti kuitenkin se, että muut hallituspuolueet jättivät Henrikssonin aivan yksin.

Mitä ajatuksia tuoreen kannatusmittauksen tulokset herättävät? Voit keskustella aiheesta 2.4. kello 23:een asti.

Lisää aiheesta: