Hyppää sisältöön

Ylen kysely: Keskustan ja RKP:n kansanedustajat haluavat kehysriihestä sopeutuspäätöksiä – SDP, vasemmistoliitto ja vihreät: Ei leikkauslistoille

Oppositioedustajien mukaan odotukset on ladattu tämän kuun riiheen, eikä hallitus voi piiloutua koronaepidemian taakse.

Ylen kyselyyn vastasi 127 kansanedustajaa, joista suurimman osan mielestä hallituksen olisi tehtävä kehysriihessä päätöksiä valtiontalouden sopeuttamisesta vuosina 2023–2029. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Ylen kysely kertoo, että hallituspuolueet voivat ajautua puoliväliriiheessään kiistaan koronakriisin jälkien paikkaamisesta.

Yle kysyi kansanedustajilta, onko hallituksen tehtävä huhtikuun kehysriihessä päätökset, miten valtiontaloutta sopeutetaan vuosina 2023–2029.

Talouden elvyttävän linjan on ennakoitu jatkuvan koronakriisin takia vielä ensi vuonna, mutta kyse on ajasta sen jälkeen.

Tosin valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on sanonut, että leikkaukset ja sopeuttaminen voisivat olla mahdollisia jo ensi vuonnakin. Hänen mukaansa sopeuttamisesta on keskusteltava tänä keväänä.

Kyselyyn vastasi 127 kansanedustajaa, joista suurin osa eli 86 kannatti sopeutuspäätösten tekemistä riihessä. 33 edustajaa oli vastaan ja 8 ei osannut kertoa kantaansa.

Sopeutuspäätösten tekemistä tässä kuussa vaativat etenkin oppositiopuolueet, mutta hallituspuolueita kysymys jakaa.

Keskustan ja RKP:n riveissä olisi valmiutta nopeaan sopeutustoimista päättämiseen. Kyselyyn vastanneista keskustalaisista lähes kaikki eli 18 vastasi kysymykseen kyllä, samoin RKP:n edustajista.

– Suomi luisuu velkaantuessaan yhä kauemmaksi toisista Pohjoismaista. Hallituksen on pakko onnistua kehysriihessä riittävien työllisyys- ja sopeutustoimenpiteiden päättämisessä, jos haluamme säilyttää hyvnvointivaltion, sanoo keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen.

– Julkinen talous ei ole tasapainossa ja tähän on syytä puuttua. Jokainen lainattu euro täytyy maksaa takaisin ja korona on kasvattanut valtion lainataakkaa huikealla summalla, varoittaa kansanedustaja Sandra Bergqvist (r.).

"Aikaa on vuosikymmenen loppuun"

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat sen sijaan suhtautuvat nihkeämmin sopeutustoimista päättämiseen.

Kyselyyn vastanneista SDP:n edustajista suurin osa eli 16 torjui sopeutustoimista päättämisen riihessä.

SDP:n riveissä ei tyrmätä sopeutusta, mutta aikaa pidetään vääränä etenkin leikkauslistojen tekemiselle. Monien vastausten perusteella sopeuttamiseen voidaan palata, kun epävarmuus vähentyy ja työllisyys paranee.

– Jopa valtiovarainministeriön asiantuntijat katsovat nyt, että elvytys on välttämätöntä tässä ajassa, jotta talouden orastava nousu saadaan varmistettua. Toki erilaisia skenaarioita on tärkeää hahmotella, mutta päätöksiä voidaan tehdä vasta kun näkymä koronan aiheuttamien vaurioiden osalta on selkeämpi, sanoo kansanedustaja Maria Guzenina (sd.).

– Sopeutus tulee ajallaan, monen talousoppineen mukaan aikaa on vuosikymmenen loppuun, sanoo myös Pia Viitanen (sd.).

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Demarivastaajista yhdeksän vastaa, että sopeutustoimia on mahdollista linjata jo riihessä.

– Koronan ollessa vielä vahvasti vaikuttamassa varsinaisten valtiontaloutta koskevien säästöjen ja leikkausten aika ei ole juuri nyt. Mutta varmaan periaatetasolla myöhemmistä sopeutustoimista voidaan jotain sopia, sanoo Jukka Gustafsson (sd.).

– On päätettävä, valitaanko leikkausten ja veronkorotusten, vai rohkea kasvun tavoittelun tie. Itse en usko julkisen talouden tasapainottuvan 2010-luvun lääkkeillä eli leikkauksilla ja veronkorotuksilla, vaan tarvitaan investointeja kasvuun, osaamiseen ja ihmisten hyvinvointiin, sanoo Matias Mäkynen (sd.).

Sopeuttamisella viitataan yleensä siihen, että valtio vähentää menojaan ja kasvattaa tulojaan. Sopeutustoimia ovat etenkin menojen leikkaukset ja veronkorotukset.

Hallituksen on määrä päättää kehysriihessä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–25 ja täydentää koko vuosikymmenen käsittävää kestävyystiekartaansa, joka on vielä hyvin yleispiirteinen.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan julkista taloutta on vahvistettava noin viidellä miljardilla eurolla.

"Edes luottoluokittajat eivät kaipaa leikkauskohteiden määrittelyä"

Kyselyyn vastanneista vasemmistoliiton edustajista kaikki torjuivat sopeutustoimista päättämisen riihessä. Vihreistä puolestaan kuusi sanoi suoraan ei.

– Koronan kestoa ja pitkän aikavälin vaikutuksia talouteen on hyvin vaikea ennakoida niin tarkasti, että tänä keväänä pystyttäisiin tekemään tarkkoja linjauksia vuosien 2023–2029 talouspolitiikasta, sanoo Iiris Suomela (vihr.).

– Konkreettisten leikkauskohteiden määrittelyä eivät edes luottoluokittajat kaipaa, torjuu myös Bella Forsgren (vihr.).

Vihreistä kuusi sanoi, ettei osaa vastata kysymykseen. Sopeutustoimista päättämistä riihessä kannatti kaksi edustajaa.

Vihreät katsovat, että talouden tasapainoon tulee pyrkiä ensisijaisesti rakenteellisten uudistusten kautta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

"Suomi ei romahda, vaikka odotetaan hetki"

Vasemmistoliitossa pidetään hyvänä linjana, että hallitus on sitoutunut taittamaan velan kasvun vuoteen 2030 mennessä.

– Kriisin keskellä tarvitaan elvyttävää finanssipolitiikkaa, eikä elvytyksen vaikutuksia pidä heikentää samanaikaisilla sopeutustoimilla. Suhdannepolitiikkaa voidaan kiristää nousukauden käynnistyessä, mutta tämän ajankohdasta emme vielä tiedä eikä sopeutustoimista siten ole järkevää päättää vielä tässä kehysriihessä, sanoo Pia Lohikoski (vas.).

– Suomi ei romahda, eikä meidän talousluokituskaan tipahda, vaikka sopeutuskysymykset jätetään hetkeksi vielä odottamaan, sanoo Merja Kyllönen.

Keskustassa aikataulua sen sijaan kiirehdittäisiin. Hilkka Kempin ja Mikko Kinnusen mukaan velkaantuminen voidaan taittaa jo ennen vuosikymmenen loppua.

Myös keskustasta painotetaan, että leikkausten tai veronkorotusten sijaan painopiste tulee olla työllisyyttä, tuottavuutta ja kasvua parantavissa uudistuksissa, joista tulee päättää riihessä.

Keskustassa oli vain muutama edustaja, jotka vastasivat kysymykseen kehysriihen sopeutuspäätöksistä kieltävästi.

– Keskellä kriisiä ei ole järkevää tehdä leikkauslistoja mutta sopeutumiseen on varauduttava ja valmistelu aloitettava, sanoo Jouni Ovaska (kesk.).

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

"Hallitus ei voi piiloutua koronan taakse"

Päätöksiä sopeutustoimista vaativat lähes yksituumaisesti oppositiopuolueiden eli perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kansanedustajat.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, että hallituksen on katsottava huhtikuun kehysriihessä pidemmälle tulevaisuuteen.

– Hallituksen on esiteltävä suunnitelma siitä, miten työllisyys ja talous saadaan kasvuun ja valtion velkaantuminen hallintaan.

Muun muassa kansanedustajat Marko Kilpi (kok.) ja Heikki Vestman (kok.) arvioivat vastauksissaan, että valtiontalouden tasapainottaminen ei onnistu ilman sopeuttamistoimia.

– Velkaa ei voi ottaa loputtomasti eikä hallitus voi vuodesta toiseen piiloutua koronan taakse ikävien päätösten välttelemiseksi. Vaalikausi on jo puolivälissä ja hallituksen on korkea aika kääriä hihansa, vaatii Wille Rydman.

– On välttämätöntä, että hallitus palaa aidosti kehysmenettelyyn ja vastuulliseen taloudenpitoon, sanoo Timo Heinonen (kok.).

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoi kolumnissaan maaliskuun lopulla (siirryt toiseen palveluun), että hallituksen on valmistauduttava paluuseen normaaliin eli julkisen talouden kehyksiin.

– Vuonna 2023 joudutaan ehkä vielä elvyttämään ja tekemään alijäämäinen talousarvio, jotta talous saadaan vahvaan nousuun, sanoo Aki Linden (sd.).

"Odotukset on ladattu kehysriiheen"

Perussuomalaisten mukaan velanottoa on hillittävä ja sopeutustoimia suunniteltava valmiiksi.

– Vaikka pandemia jatkuu ja yrityksiä on vielä tuettava, on hallituksen velvollisuus kehysriihessä valmistella linjaukset paluusta normaaliaikaan, vaatii Toimi Kankaanniemi (ps.).

– Julkisen talouden sopeuttaminen on aloitettava mahdollisimman pian. Kiihtyvä velkaantuminen uhkaa heikentää Suomen luottoluokitusta ja nostaa korkotasoa, sanoo Sami Savio (ps.).

– Eduskuntaa ja kansaa on rauhoiteltu lupauksilla julkisen talouden kestävyystiekartasta ja velkasuhteen vakauttamisesta vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus on lykännyt konkretiaa aina eteenpäin, odotukset on nyt ladattu kehysriiheen, komppaa Lulu Ranne (ps.).