1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. abortti

23-vuotiaana Ria Muurinen teki päätöksen, johon on tyytyväinen – aborttiin suhtaudutaan edelleen säälien tai tuomiten

Raskaudenkeskeytyksiä tehdään Suomessa lähes 9000 vuodessa.

abortti
Ria Muurinen ja koiransa Rhea Hämeenlinnassa.
2,5-vuotias belgianpaimenkoira Rhea tuo vauhtia Ria Muurisen elämään.Mårten Lampén / Yle

Seitsemän vuotta sitten tuolloin 23-vuotias Ria Muurinen tuli yllättäen raskaaksi. Hän tiesi heti haluavansa raskaudenkeskeytyksen.

Vastikään perustettu yritys vaati huomiota, eikä hän muutenkaan kokenut olevansa valmis vanhemmaksi. Pitkäaikaisen miesystävän kanssa oli myös sovittu ehkäisystä ainakin viideksi vuodeksi eteenpäin.

Kotona tehdyn raskaustestin näytettyä positiivista Muurinen otti yhteyttä terveysasemalle. Hänet vastaanottanut hoitaja teki uuden raskaustestin ja asian piti olla selvä aborttiin liittyviä jatkotoimia varten.

Terveydenhoitajan asenne oli kuitenkin jotain muuta kuin mitä Ria Muurinen osasi odottaa.

– Hoitaja tuli testin tehtyään iloisesti sanomaan: "onneksi olkoon, olet raskaana". Asiakkaan kohtaaminen näin asenteellisesti ja ilman, että omaa mielipidettäni kysyttiin, oli järkytys.

Hoitajan käytös sai Muurisen tuntemaan olonsa turvattomaksi. Hän koki tekevänsä väärin, koska hoitaja ei tuntunut hyväksyvän hänen päätöstään.

– Hoitajalla oli ilmeisesti tosi voimakas asenne aborttia vastaan. Hän alkoi voivotella, että "miten sinä et nyt tätä halua, olet juuri sopivan ikäinen tekemään lapsia". Tuli tosi paha mieli ettei minua kuunneltu, eikä itsemääräämisoikeuttani kunnioitettu.

Aborttiin suhtaudutaan säälien tai tuomiten

Ria Muurinen ei ole kokemuksensa kanssa yksin. Ensimmäinen varsin tiukka aborttilaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1950. Vuonna 1970 siihen lisättiin mahdollisuus saada abortti mm. sosiaalisin syin. Tämä laki on yhä voimassa.

Vaikka abortti on ollut laillinen yli 70 vuotta, asenteet sitä kohtaan ovat yhä ristiriitaisia jopa terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa.

Väitöskirjaa Pariisin Sorbonne -yliopistoon valmisteleva Nathalie Jones-Métivier tunnistaa ilmiön. Hän tutki gradussaan aborttiin liittyviä asenteita Suomessa.

– Tutkimukseni osoitti, että vaikka abortti on laillinen ja käytännössä jokainen sitä pyytävä myös sen saa, liittyy siihen kuitenkin paljon stigmaa ja häpeää.

Abortista ei paljoa puhuta julkisesti ja jos puhutaan, siihen suhtautuminen on pahoitteleva tai negatiivinen. Tämä ristiriita kiehtoi tutkijan mieltä.

– Sekä lainsäädännössä että lääketieteessä on yhä rakenteita, joissa on kielteinen sävy. Tämä heijastaa yhteiskunnan asennoitumista, mutta myös heijastuu takaisin yhteiskuntaan.

Nathalie Jones-Métivier Munkkiniemiessä.
Suomalaisten aborttiasenteita tutkinut Nathalie Jones-Métivier toivoo, ettei aborttia tarvitsisi mitenkään perustella. Mårten Lampén / Yle

Vuonna 2019 Suomessa tehtiin noin 8 700 raskaudenkeskeytystä. Yli 90 % aborteista tehdään Suomessa sosiaalisin perustein. Siihen tarvitaan kahden terveydenhoitoalan ammattilaisen päätös.

Raskaana olevan täytyy siis kahteen kertaan selittää, miksi haluaa keskeytyksen. Yksinkertainen "haluan abortin" ei vielä riitä. Moni kokee tämän ikävänä ja tarpeettomana itsemääräämisoikeutta rajoittavana holhouksena.

Lisäksi abortti on hyvin sukupuolittunut asia, josta miehet ovat vahvasti etääntyneitä. Osittain etääntymistä selittää biologia, mutta taustalla vaikuttaa myös opittu sukupuolittunut asennoituminen lisääntymisterveyteen. Aborttiin liittyvää häpeää on vaikea rikkoa, jos asia ei tunnu koskettavan kaikkia sukupuolia.

Abortti voi olla onnellinen, kun saa itse päättää

Seksuaalikasvattaja ja seksuaaliterapeutti Sari Hälinen haluaa raivata tilaa myös hyville aborttikokemuksille. Hälinen luotsaa Onnellisia aborttitarinoita -hanketta, joka kerää kokemustarinoita Instagramissa.

– Moni kokee, että kyseessä on onnellinen tapahtuma silloin, kun on saanut päättää asiasta itse ilman painostusta, Hälinen sanoo.

Aborttiin liittyy myös mielikuvia "huonosta" naiseudesta, monista kumppaneista ja ehkäisyn laiminlyönnistä. Tämä heijastuu nykyäänkin siten, että joitakin abortin syitä saatetaan pitää hyväksyttävämpinä kuin toisia.

Ehkäisyn pettämisen tai vastoin naisen tahtoa tapahtuneen yhdynnän seurauksena haettu abortti mielletään usein hyväksyttävämmäksi kuin esimerkiksi tilanne, jossa nainen hakee kolmatta aborttiaan.

Tabu-asian sisäinen arvoasetelma aiheuttaa monelle selittelyn tarvetta, jotta omaa valintaa ei niin helposti tuomittaisi.

– Aika moni aloittaa tarinan tyyliin: "meillä oli ehkäisy mutta se petti…", kuvailee Sari Hälinen.

Ria Muurinen ja koiransa Rhea Hämeenlinnassa.
Ria Muurinen koki ikävänä, että joutui odottamaan toimenpidettä viikkojen ajan.Mårten Lampén / Yle

Lisää tietoa ja keskustelua abortista tarvitaan

Raskaudenkeskeytyksen tehneiden oletetaan helposti olevan kokemuksesta järkyttyneitä. Tutkimusten mukaan suurin osa naisista kokee abortin toimenpiteenä varsin ongelmattomana.

Päätös on yleensä helppo tehdä, eikä siitä jää suurempia traumoja, sanoo Nathalie Jones-Métivier.

– Traumat johtuvat neljästä muusta seikasta: ennakkotiedon puuttumisesta, huonosta hoitokokemuksesta, kielteisten ennakkokäsitysten pelosta ja siitä, pääseekö asiasta halutessaan jälkeenpäin puhumaan vapaasti.

Terveydenhuollon ammattilaisten suhtautuminen onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kokemukseen abortista. Tämä nousi vahvasti esiin Onnelliset aborttitarinat -hankkeessa.

– Paljon on kiitelty prosessin nopeutta ja toisaalta kritisoitu sen hitautta. Jos aborttia on lääkärikäynnin jälkeen joutunut odottamaan kaksikin viikkoa, se on koettu todella vaikeana, sanoo Sari Hälinen.

Aiheesta on vastikään ilmestynyt myös kirja. Elina Venesmäen toimittama kirja En ole kertonut tästä kenellekään (siirryt toiseen palveluun) nostaa esiin paitsi abortin kokeneiden tarinoita myös abortin yhteiskunnallista asemaa. Parhaillaan Oma tahto 2020 -kansalaisaloite pyrkii muuttamaan lakia niin, että abortin saa pyytämällä, ilman että sitä joutuu perustelemaan.

Aborttia ei pitäisi joutua perustelemaan

Ria Muurisen vastoinkäymiset eivät loppuneet aborttiin nuivasti suhtautuneeseen terveydenhoitajaan. Myös lääkäri oli vakaumuksellisesti aborttia vastaan, eikä suostunut kirjoittamaan lähetettä toimenpiteeseen.

Muurinen joutui hakeutumaan toisen lääkärin vastaanotolle. Hänen piti ensimmäisen hoitajalla käynnin jälkeen odotella varsinaiseen toimenpiteeseen pääsyä yhteensä viitisen viikkoa.

– Viisi viikkoa jouduin töissäkin taistelemaan pahoinvointia, huimausta ja nestehukan oireita vastaan. Aika tuntui tosi pitkältä.

Ria Muurinen ja koiransa Rhea Hämeenlinnassa.
Ria Muurinen on pystynyt puhumaan raskaudenkeskeytyksestä perheensä kanssa ja pitää sitä hyvänä asiana.Mårten Lampén / Yle

Sekä Muurinen että Jones-Métivier toivovat, että aborttia hakeva kohdattaisiin neutraalisti ja hänen omaa päätöstään sekä itsemääräämisoikeutta kunnioitettaisiin.

– Raskaana oleville pitäisi taata täysi itsemääräämisoikeus. Heidän ei pitäisi joutua mitenkään selittämään, miksi haluavat abortin.

Ria Muurinen nauttii elämästään yrittäjänä. Vauhtia hänen ja kumppaninsa elämään tuo yhteinen koiraharrastus. Elämä on kaikin puolin hyvää.

– Abortin jälkeen minulla oli helpottunut olo. Ei ole kertaakaan tullut fiilistä, että se olisi ollut väärä päätös.

Lue seuraavaksi