Hyppää sisältöön

Perhetausta vaikuttaa suomalaisten elinikään – ruotsinkielisyys takaa pidemmän elämän

Tuoreen Åbo Akademin tutkimuksen mukaan ruotsinkielinen perhetausta takaa pidemmän elinajanodotteen Suomessa.

Suomalaisten elinikä vaihtelee kielitaustan mukaan. Kuvituskuva. Kuva: Katja Halinen / Yle

Rekisteriaineistojen pohjalta tehdyssä tutkimuksessa Åbo Akademin havaitsivat selviä eroja elinajanodotteissa, jos perhe oli ruotsinkielinen, kaksikielinen tai suomenkielinen.

Tyttövauvan, jolla on täysin ruotsinkielinen tausta, elinajanodote on 85,7 vuotta. Tämä tarkoittaa, että sekä äidin, isän ja omana äidinkielenä on ruotsi.

Vastaavasti täysin ruotsinkielisen taustan omaavan poikavauvan elinajanodote on 81,4 vuotta.

Täysin suomenkielisen taustan omaavien elinajanodotteet ovat lyhyemmät: tytöillä 84,8 vuotta ja pojilla 78,9 vuotta. Ero elinajanodotteissa on näin suomen- ja ruotsinkielisten naisten välillä huomattavasti pienempi kuin vastaavasti miesten.

Elintapaerot näkyvät esimerkiksi juomatavoissa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kaksikielisen taustan omaavat sijoittuvat tutkimuksen mukaan elinajanodotteissaan yksikielisten ryhmien väliin.

Kieliero näkyy myös kaksikielisissä perheissä

Kaksikielisissä perheissä varttuneiden osalta havaittiin ruotsin omana äidinkielenä nostavan elinajanodotetta verrattuna siihen, että oma äidinkieli on suomi.

Vastasyntyneillä ruotsinkielisillä pojilla, joilla on kaksikielinen tausta, odotettavissa oleva elinikä on 81,3 vuotta ja vastaavasti kaksikielisen taustan omaavilla suomenkielisillä pojilla odotettavissa oleva elinikä on 79,2 vuotta.

Vastasyntyneillä ruotsin- tai suomenkielisillä tytöillä, joilla on kaksikielinen tausta, elinajanodotteiden ero on pienempi. Ruotsi äidinkielenä antaa tässä tapauksessa odotettavissa olevaksi eliniäksi 85,3 vuotta ja suomenkielisillä tytöillä odotettavissa oleva elinikä on 85,1 vuotta.

Elinajanodote syntymähetkellä vuosina 2005–2015 laskettiin väestö- ja kuolleisuusluvuista yhden vuoden tasolla henkilön sukupuolen, syntymävuoden sekä vanhempien kielitaustan perusteella.

Kielitaustalla vahva vaikutus

Tutkimuksen vastaava tutkija, FT Kaarina Reini toteaa, että tuloksissa korostuu oman äidinkielen vahva vaikutus kaksikielisen taustan omaavilla.

– Tämä kertonee kulttuurin vaikutuksesta elämän pituuteen, mikä tulee valittua lapsen äidinkielen valinnalla. Suomessa esimerkiksi äidinkielen perusteella määräytyy pitkälle koko koulutuspolku varhaiskasvatuksesta yliopistokoulutukseen saakka.

Kielieron vaikutus näkyy myös kaksikielisten parissa. Kuva: Anu-Maija Kärjä

Suomalainen yhteiskunta tarjoaa kuitenkin periaatteessa tasa-arvoiset palvelut kansalaisilleen kielitaustasta riippumatta, joten syitä eliniän määräytymiseen pitää etsiä muualta. Reinin mukaan rekisteriaineiston pohjalta ei saada selville kaikkia vaikuttavia tekijöitä.

– Terveyskäyttäytymisestä ja elintavoista meillä ei ole tietoa. Nämähän voivat mahdollisesti selittää kulttuurisidonnaisia elämäntyylin eroja. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että alkoholin käytössä (siirryt toiseen palveluun) eli juomatavoissa on eroja. Se voi tietysti vaikuttaa. Kauan on tiedetty myös eroja yhteisöllisyydessä, tutkija pohtii.

Jatkotutkimuksissa selvitetään syitä elinajanodotteen vaihteluihin sairauspäiväaineistolla.

– Sieltä päästään käsiksi sairauksien syihin, koska Kelan tilastoissa näkyvät diagnoosit. Tutkimus on vielä kesken, Kaarina Reini kertoo.

Terveyserojen tutkimus eri etnisten ryhmien välillä on Reinin mukaan herkkä aihe.

Hän toivoo, että nämä tutkimustulokset johtavat sen pohtimiseen, mitä voidaan tehdä terveyserojen kaventamiseksi, että suomenkielisten elinajanodote nousee samalle tasolle ruotsinkielisten kanssa.

Åbo Akademin tutkimus on vertaisarvioitu ja julkaistu kansainvälisessä International Journal of Enviromental Research and Public Health -tiedejulkaisussa.

Lue myös